Savon Sanomat: Oikeus kumoaa lähes puolet lumeliittoepäilyistä

Savon Sanomat: Oikeus kumoaa lähes puolet lumeliittoepäilyistä 28.3.2010
Ilkka: Maahanmuuttovirasto: Lumeliittoepäilyt hyvin harvoin aiheettomia 31.3.2010

Maahanmuuttoviraston (Migri) ja poliisin lumeliittoepäilyistä merkittävä osa on katteettomia. Sunnuntaisuomalaisen hallinto-oikeuksista keräämien tietojen mukaan ainakin 40 prosenttia lumeavioliittoepäilyn vuoksi jätetyistä valituksista menee läpi.

Migrin mukaan lähes kaikista kielteisistä päätöksistä valitetaan. Tyypillisesti myös oleskelulupaa haetaan uudestaan.

Lumeliitoiksi kutsutaan avioliittoja, jotka on solmittu oleskeluluvan vuoksi. Aviopari voi valittaa oikeuteen kielteisestä päätöksestä.

Lukumäärä on hallinto-oikeuksien tekemä arvio, sillä lumeavioliitoista annettuja ratkaisuja ei erikseen tilastoida.

Hallinto-oikeus päätyy eri ratkaisuun usein siksi, että aitoudesta saadaan lisää todisteita.

- Aika voi osoittaa suhteen aidoksi, läheiset tai naapurit voivat antaa todistajanlausuntoja, tai oikeudelle voidaan toimittaa valokuvaselvitystä yhteisiltä lomilta, hallinto-oikeustuomari Ulf Ekebom Helsingin hallinto-oikeudesta kertoo.

Pariskunnan elämäntilanne on myös saattanut muuttua. Pari on saanut lapsen tai muuttanut yhteen.

- Minimalistisessa määrässä tapauksista viranomainen on tehnyt virheen, sanoo lumeliittoja opinnäytetyössään tutkinut komisario Heli Aaltonen ulkomaalaispoliisista.

_____________________________________

Ilkka: Maahanmuuttovirasto: Lumeliittoepäilyt hyvin harvoin aiheettomia

Sunnuntaisuomalaisessa uutisoitiin 28.3. virheellisesti, että huomattava osa Maahanmuuttoviraston ja poliisin lumeavioliittoepäilyistä olisi aiheettomia. Perusteena väitteelle oli, että hallinto-oikeuksista kerättyjen tietojen mukaan ainakin 40 prosenttia lumeavioliiton perusteella kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden valituksista menee läpi.

Kuten jutussa myöhemmin todetaan, päätös on muuttunut hallinto-oikeudessa yleensä joko olosuhteiden muutoksen tai uuden lisäselvityksen vuoksi. Näitä tietoja ensimmäisen päätöksen tehneellä Maahanmuuttovirastolla tai poliisilla ei ole ollut käytettävissään. Näin ensimmäisessä oleskelulupapäätöksessä ei ole ollut kyse aiheettomasta epäilystä, vaan esimerkiksi siitä, että ensimmäisen päätöksen tekoaikaan puolisot eivät ole asuneet lainkaan yhdessä tai välttämättä edes nähneet toisiaan.

Valitusprosessi kestää usein lähes vuoden, jonka aikana puolisoille yleensä kertyy todistuksia esimerkiksi yhdessä asumisesta, matkustamisesta toistensa luo tai vaikkapa raskaudesta.

Viime vuosina yksikään Maahanmuuttoviraston tekemä, lumeavioliittoepäilyyn perustuva kielteinen oleskelulupapäätös ei ole kumoutunut hallinto-oikeudessa laintulkinta- tai menettelyvirheen takia. Usein hallinto-oikeudet eivät myöskään suoraan myönnä valittajalle oleskelulupaa, vaan palauttavat hakemuksen käsiteltäväksi Maahanmuuttovirastoon tai poliisille sillä perusteella, että tapaus vaatii uutta harkintaa.

Maahanmuuttovirasto tekee vuosittain noin 100-200 kielteistä oleskelulupapäätöstä lumeavioliittoepäilyn perusteella. Ilmiö ei siis ole kovin yleinen, kun sitä tarkastellaan kokonaistilastojen valossa: esimerkiksi vuonna 2009 virasto myönsi oleskeluluvan avioliiton tai siihen rinnastettavan suhteen perusteella yli 2000 ulkomaalaiselle. Näihin lukuihin eivät sisälly poliisin tekemät päätökset.

Poliisi tekee päätöksen puolisoiden ensimmäisiin oleskelulupahakemuksiin silloin, kun perheenkokoaja eli Suomessa asuva perheenjäsen on Suomen kansalainen ja oleskeluluvan hakija on jo saapunut Suomeen. Kaikissa muissa tapauksissa ensimmäisen oleskelulupahakemuksen ratkaisee Maahanmuuttovirasto. Jatkoluvista päättää aina poliisi.

Hanna Lukkari

tiedottaja

Maahanmuuttovirasto