keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Verkkoapila/Merja Vanhanen: ”Tarvitaan rehellistä puhetta maahanmuutosta”

Verkkoapila/Merja Vanhanen: ”Tarvitaan rehellistä puhetta maahanmuutosta” 24.3.2010
Merja Vanhanen: Tarvitaan myös viisautta

Suomalainen maahanmuuttopolitiikka näyttäytyy kansalaisille Merja Vanhasen mielestä epämääräisenä mörkönä. Syynä tähän hänen mukaansa on se, että poliitikot väistelevät asiaa.

Vanhanen perää Verkkoapila-kolumnissaan rehellistä ja avaavaa puhetta pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta.

”Ymmärränkin hyvin miltä eläkeläisestä tai työttömästä tuntuu, kun hän lukee millaisia etuja turvapaikanhakijoiden väitetään saavan. Tyhmyyttä on päättäjien puolelta se, että asioista ei kerrota suoraan ja rehellisesti. Faktoja ja tilastoja peliin, mitä pelkäämistä niiden julkaisemisessa on”, Vanhanen kirjoittaa.

Hänestä suomalaiset ovat tottuneet luottamaan numeroihin ja rehelliseen puheeseen.
Vanhasen mielestä ei myöskään pidä hyväksyä sitä, että keskusteluun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta voivat osallistua vain henkilöt, jotka ovat asioista samaa mieltä.

”Yhteiskunnan päättäjien ja median täytyy sietää ja ymmärtää toisenlaisiakin mielipiteitä, jos ne ovat asiallisesti perusteltuja. Turhaa ja raukkamaista narskutusta ja uhkailua nimimerkin suojasta ei tarvitse, eikä saa, sallia”, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhasesta on raukkamaista antaa ymmärtää, että tulevat vaalit ja liikkuvien äänestäjien menettämisen pelko hillitsevät tai estävät jollakin tavalla avoimen rehellistä keskustelua.

---

Merja Vanhanen: Tarvitaan myös viisautta

Tänä keväänä minulle tulee 23 vuotta täyteen sinivalkoisten siipien palveluksessa. Olen ollut tekemisissä eri uskontokuntiin kuuluvien, eriväristen ja eri sukupuolta olevien ihmisten kanssa koko tuon ajan. Nämä erilaiset ihmiset ovat olleet työnantajiani, he ovat palkkani maksaneet lentolipun hinnassa.

Nykyisin en edes keittiöön mennessäni muista, mitä kansallisuutta minulta vettä lasin pyytänyt ihminen oli. En katso ihmisen väriä, vaan paikan numeroa, missä hän istuu, jotta muistan minne vesilasin vien. Värillä, kansallisuudella tai uskonnolla ei ole väliä.

Mielestäni tämä Suomessa nyt vellova juupaseipäs-rasisti -keskustelu on mielenkiintoista ja muodoltaan yllättävää. Keskustelussa omituisen painavaksi on muodostunut se, kuka sanoo, eikä suinkaan itse asian monipuolinen ja rehellinen käsittely.

Kuka siis tukee ministeriä, kuka ei tue, saa julkisuudessakin enemmän palstatilaa kuin sen syvällinen pohtiminen, miksi rasismia on tällä hetkellä liikkeellä niin paljon. Vai onko sitä? Aika vähän tuodaan esiin, mitä ja millaista rasismia Suomessa tällä hetkellä on. Jalkapalloilijan jalkaleikkaus sai huomattavan paljon enemmän palstatilaa kuin sen pohtiminen, miksi suomalaiset ovat niin ennakkoluuloisia tänne tulevia pakolaisia kohtaan.

Toki se täytyy rehellisesti myöntää, ettei keskustelu aivan mykkää ole ollut. ”Lika barn leker bäst” eli samat ihmiset samoilla kommenteilla kiertävät asiantuntijoina ohjelmasta toiseen. Miten mitään erilaista ja asiaa uudella tavalla avaavaa voi samojen ihmisten mielipiteistä löytyä?

Ei myöskään pidä hyväksyä sitä, että keskusteluun suomalaisesta pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta voivat osallistua vain sellaiset henkilöt, jotka ovat asioista samaa mieltä. Yhteiskunnan päättäjien ja median täytyy sietää ja ymmärtää toisenlaisiakin mielipiteitä, jos ne ovat asiallisesti perusteltuja. Turhaa ja raukkamaista narskutusta ja uhkailua nimimerkin suojasta ei tarvitse, eikä saa, sallia.

Meidän suomalaisten on pitänyt olla itsepäisiä pysyäksemme itsenäisinä. Tuo kansamme luonne ei muutamassa vuosisadassa eikä edes muutamassa eurovuodessa ole hävinnyt, vaikka maailma ympärillämme on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Me olemme edelleen itsepäisiä, asioita hiljaa omissa nurkissamme pohtivia, epäluuloisia mutta myös oikeudenmukaisia ja rehellisiä. Siksi ymmärränkin hyvin miltä eläkeläisestä tai työttömästä tuntuu, kun hän lukee millaisia etuja turvapaikanhakijoiden väitetään saavan. Tyhmyyttä on päättäjien puolelta se, että asioista ei kerrota suoraan ja rehellisesti. Faktoja ja tilastoja peliin, mitä pelkäämistä niiden julkaisemisessa on. Me suomalaiset olemme harkitsevan viisaita, sellaisia suomenhevosia. Olemme vuosisatojen saatossa tottuneet luottamaan numeroihin ja rehelliseen puheeseen. Rehellisestä puheesta meidät maailmallakin tunnetaan, joten omituista on, ettei kotimaassa rehellistä ja asiaa avaavaa puhetta pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta tunnu löytyvän millään. Mitä epämääräisempänä mörkönä maahanmuuttopolitiikka esiintyy, sitä suurempaa on vastustus.

Raukkamaista on antaa ymmärtää, että tulevat vaalit ja liikkuvien äänestäjien menettämisen pelko hillitsevät tai estävät jollakin tavalla avoimen rehellistä keskustelua. Kissan viikset, sanon minä. Vaaleihin on vielä vuosi aikaa ja yleensä poliittisessa vuodessa ehtii tapahtua vaikka mitä. Pikemminkin meidän luonteemme nurkkakuntaisuus ja laiskuus vieraita ilmiöitä kohtaan hillitsevät kirjoittelua ja keskustelua. Se on aikanaan ollut suurta viisautta, että on pidetty huolta omista asioista, mutta se ei enää tässä nykymenossa riitä. Emme voi sulkea rajojamme, mutta voimme toimia vaikeiden ja ennakkoluuloja herättävien asioiden kanssa rauhallisen viisaasti.

Maahanmuuttajat, pakolaiset, turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset... termejä on ja riittää. Käsitteet pitää avata selkeästi, jotta kaikki ymmärtävät mistä milloinkin keskustellaan. Mutu-tietoa on tällä hetkellä aivan liian paljon liikkeellä. Se on vaarallista tietoa, sillä se leviää nopeasti ja paisuu koko ajan levitessään.

Olen huolissani millaista mallia lapset ja nuoret saavat meiltä aikuisilta. Annammeko mallin kaikkia ihmisiä kunnioittavista ja kaikkien kanssa toimeen tulevista yhteiskunnan jäsenistä vai rasistisista ja kapeasti ajattelevista itsekkäistä tomppeleista? Suomalaisten miesten antamaa mallia lapsilleen ja varsinkin pojilleen pidän hyvin tärkeänä; miehet kasvattavat tämän maan rakentajia. Jos isät, ukit ja muut miehenmallit omilla teoillaan näyttävät, etteivät ihmiset ole tasa-arvoisia, on turha puhua sivistyneestä yhteiskunnasta. Ei riitä, että meillä on älykkyyttä, kaivataan myös viisautta vaikeiden asioiden ratkaisemiseksi.

- Merja Vanhanen, lentoemäntä Nurmijärveltä.