HS: Asiantuntijat: Suomi ei osaa houkutella ulkomaisia osaajia

Helsingin Sanomat: Asiantuntijat: Suomi ei osaa houkutella ulkomaisia osaajia 29.3.2010

Suomella ei ole mekanismia, jolla koulutettuja ihmisiä houkuteltaisiin maahan. Papereissa on ajatuksia työntekijöiden maahanmuuton edistämiseen, mutta ideoille ei ole rahoitusta.

Esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen on budjetissa noin 1,5 miljoonaa euroa. Se on hyvin pieni raha, myöntää apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala valtiovarainministeriöstä. Samaa sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston projektipäällikkö Tapani Kojonsaari: "Työperäiseen maahanmuuttoon on vain projektirahaa, jolla ei isoja asioita tehdä."

Kojonsaaren mukaan työvoiman houkuttelu ei kuitenkaan ole ajankohtaista.

"Vetovoimastrategian suunnittelussa ei olla kampanjavaiheessa. Ensin pitää katsoa, mitkä alat kaipaavat tulijoita ja mihin ei tarvita työvoimaa."

Suomalaisen pörssiyhtiön Technopoliksen toimitusjohtaja, yhdysvaltalainen Keith Silverang vertaa tilannetta kotimaahansa: "Yhdysvalloissa on sellaisia punaniskoja, ettei niitä voi edes kuvitella Suomeen. Mutta siellä on myös sellainen kilpailu, että johtajat haluavat tiimeihinsä parhaat aivot."

Työttömillä professoreilla Silverang ei halua Suomea täyttää. Siksi hän ei ehdota, että ulkomailta pitäisi aktiivisesti houkutella vain korkeakoulutetuinta eliittiä.

Sen sijaan tarvitaan osaavia insinöörejä, myyjiä ja yrittäjiä: ahkeria ihmisiä, jotka tuovat yhteiskuntaan draivia ja ymmärtävät, mitä ihmiset maailmalla haluavat ja tarvitsevat.

"Suomen ongelma on, että väki vanhenee, mutta ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, jolla tekijöitä haettaisiin maahan ja joka saisi ihmiset jäämään", Silverang huomauttaa.

---

Keith Silverang haastaa Suomen riskinottoon maahanmuutossa

Toimitusjohtaja Keith Silverangin mielestä kansainvälisten ammattilaisten saaminen Suomeen on tärkeämpää kuin se, miten saadaan minimoitua maahanmuuttajaongelma.
Työttömillä professoreilla pörssiyhtiö Technopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang ei halua Suomea täyttää.

Siksi hän ei ehdota, että ulkomailta pitäisi aktiivisesti houkutella vain korkeakoulutetuinta eliittiä.

Sen sijaan tarvitaan osaavia insinöörejä, myyjiä ja yrittäjiä: ahkeria ihmisiä, jotka tuovat yhteiskuntaan draivia ja ymmärtävät, mitä ihmiset maailmalla haluavat ja tarvitsevat.

"Suomen ongelma on, että väki vanhenee, mutta ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, jolla tekijöitä haettaisiin maahan ja joka saisi ihmiset jäämään", Silverang huomauttaa.

Hän itse on harvinaisuus: yhdysvaltalainen ekonomi, joka on kivunnut yhdeksi Suomen ainoista ulkomaalaistaustaisista pörssiyhtiöiden vetäjistä.

Tulevaisuuden kannalta mikään muu ei Silverangista ole yhtä tärkeää kuin johdonmukaisen maahanmuuttopolitiikan kehittäminen työvoiman houkutteluun.

"Kutsutaan sitä tarvittaessa ihmisten hakupolitiikaksi, jos maahanmuutto-sana on negatiivisesti leimautunut. Pitää ottaa riski ja tehdä uutta, koska vanhaa korjaamalla saadaan vain kompromissien jatkuva kehä."

Silverang ehdottaa kampanjaa Intian ja Kiinan kaltaisten kohtuullisen kehittyneiden mutta liian väkirikkaiden maiden kansalaisille.

"Suomeen tarvitaan tietty porukka, jonka tehtävä on houkutella opiskelijoita ja saada heidät jäämään. Pitää kysyä, millaista osaamista tarvitaan ja miten se saadaan Suomeen. Ja pitää olla numeeriset tavoitteet."

Nyt on tekojen aika, vihjaa myös suomalaisten yritysten kansainvälisyysverkoston Finpron viestintä- ja markkinointijohtaja Outi Torniainen.

"Työperäisten maahanmuuttajien houkuttelu on yritysten varassa. Työkomennus on tyypillisesti kolme vuotta, mutta se ei ole pysyvää muuttoa eivätkä he jää tänne."

Yritysten on Torniaisen mukaan tarjottava hyviä työtehtäviä, mutta kansallisesti olisi valittava "keihäänkärkialueet".

Sellaisia voivat olla tietoteknologia, konepajateollisuuden hissit, nosturit ja diesel-moottorit sekä ympäristöystävällinen teknologia "Cleantech".

"Työ on suuri, mutta se olisi tuloksellista. Ilman budjettia tällainen jää toteuttamatta. Suomalaiset eivät ole hyviä markkinoimaan tuotteita tai maita", Torniainen toteaa.

Työvoiman houkuttelu ei ole nyt ajankohtaista, vastaa sisäministeriön maahanmuutto-osaston projektipäällikkö Tapani Kojonsaari.

Hän vetää maahanmuutto-ohjelmien tukiprojektia. Siihen on Euroopan sosiaalirahaston rahaa kaksi miljoonaa euroa vuosille 2008–2013.

"Vetovoimastrategian suunnittelussa ei olla kampanjavaiheessa. Ensin pitää katsoa, mitkä alat kaipaavat tulijoita ja mihin ei tarvita työvoimaa."

Miksi maailman osaajat sitten haluaisivat Suomeen? Kelpaako mörkkien maa vain niille, jotka hakevat hyvää sosiaaliturvaa?

"Suomi on kaunis maa, jossa ei ole liikaa väkeä eikä maa tärise. Korkeasti koulutetut intialaiset tai kiinalaiset hakevat osaamista lännestä. He haluavat hyvää elämänlaatua ja haastavaa työtä, ystäviä ja rakastajia", Silverang sanoo.

Silverang haluaa erottaa pakolaispolitiikan ja työvoiman houkuttelun. Väittely keskittyy hänestä liikaa ulkokuoreen ja liian vähän sisältöön.

"Ei suomalaiseksi tee valkoinen iho tai geeniperimä vaan arvot. Suomalaisilla on terve arvopohja, ja kasvatan mielelläni lapseni täällä. Humanitaarisessa maahanmuutossa velvoitteet pitää hoitaa itkemättä asiasta sen enempää."

"Mutta ei voi ajatella, että kun Suomessa asiat ovat hyvin, voimme kääntyä vain omaan itseemme."

---

Savolaiskaste opetti puhumaan suomea

Vieraaseen maahan elämänsä rakentavan on viihdyttävä kulttuurissa kuin kala vedessä.

Niin ajattelee New Jerseystä Yhdysvalloista kotoisin oleva toimitusjohtaja Keith Silverang, 49. Hänen Suomi-tarinansa alkoi tyypillisesti: oli kiva suomalainen nainen, joka opiskeli yhtä aikaa Bostonin yliopistossa.

Mentiin naimisiin, ja Silverangia innosti vuonna 1986 lähteä opiskelemaan kansainvälistä MBA-tutkintoa Helsinkiin.

"Halusin tehdä jotain kansainvälistä ja asua ulkomailla. Hulluksi olisin tullut, jos olisin vain opettanut historiaa, jota olin opiskellut Bostonissa."

Kysyntä oli kova, kun Silverang valmistui vuonna 1988. Suomessa oli kansainvälistymisen aalto, mutta ulkomaalaisia ei juuri ollut.

"Sain töitä heti. Opiskelukavereista melkein kaikki menivät finanssialalle, ja olin ihan outo, kun lähdin teollisuuteen."

Yksi työkaveri pakotti Silverangin opettelemaan sanalistoja. Siitä hän on yhä kiitollinen.

"Olin yhdessä vaiheessa töissä Sorsakoskella, missä ihmiset eivät edes puhuneet suomea vaan savoa. Kieli oli avain sopeutumiseen."

Perhe kasvoi, ja syntyi halu jäädä pysyvästi. Avioliitto kariutui, mutta uusi vaimo löytyi sittemmin. Lapsia on neljä ikähaarukassa 1,5–20 vuotta.

Peruspalvelut toimivat niin hyvin, että Silverang sanoo maksavansa mielellään 40–50 prosenttia veroja.

"Oman 80-vuotiaan isäni Alzheimerin taudin hoito Yhdysvalloissa maksaa 6 000 euroa kuussa. Sen takia perheemme on joutunut luopumaan New Jerseyssä vanhasta kodistamme."

"Olisin mielipiteeni takia amerikkalaisten mielestä täysi sosialisti, vaikka talouspolitiikassa olisin todennäköisesti maltillinen republikaani."