HS: Oikeusoppineiden mielestä ikätestit rikkovat perusoikeuksia

Helsingin Sanomat: Oikeusoppineiden mielestä ikätestit rikkovat perusoikeuksia 30.3.2010

Hallituksen esitys nuorten turvapaikanhakijoiden ikätestien kirjaamisesta lakiin saa ristiriitaisen vastaanoton. Valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan ikätestit rikkovat useita perusoikeuksia, tulevat kalliiksi ja pidentävät turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja.

Iällä on vaikutusta siihen, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan oleskelulupa-asioissa. Alaikäisillä on muun muassa oikeus perheenyhdistämiseen.

"Käytännössä ihmisen pitäisi ennen muuta ymmärtää, mistä ikätesteissä on kysymys. Mitkä ovat oikeusturvakeinot esimerkiksi tilanteessa, jossa testattava on eri mieltä testin lopputuloksesta?" Ojanen kysyy.

"Kyse on yleensä varsin kouluttamattomista, kielitaidottomista sekä muutoinkin vieraassa maassa aika lailla hätäännyksissään ja 'pyörällä päästään' olevista nuorista ihmisistä."

Oikeusturvasta on huolissaan myös lapsioikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Sami Mahkonen.

"Jos 17-vuotiaalle arvioidaankin 18 vuoden ikä, hänen pitää pystyä hakemaan oikeusturvaa", testausta muuten puoltava Mahkonen sanoo.

Maahanmuuttovirasto ja testejä tekevä Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osasto puoltavat lakia.

Ikätestissä mitataan röntgensäteillä ranteesta ja hampaista luiden tiheyttä. Luiden kehittymisvaiheesta päätellään, onko alaikäiseksi esittäytyvä turvapaikanhakija oikeasti alle 18-vuotias.

Professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta Hjeltinstituutista painottaa, ettei kyse ole "ikätestistä" vaan arviosta. Hänen mukaansa arvion vaihteluväli on puolitoista–kaksi vuotta, eli tarkkaan tulokseen ei päästä.

Ikäarviointeja on Suomessa tehty pitkään. Viime vuonna poliisi kuitenkin keskeytti niiden tekemisen, kun eduskunnan oikeusasiamies arvosteli niitä perusoikeuksien vastaisiksi. Ruotsissa ikäarvioinneista on luovuttu.

Suomeen saapui viime vuonna 557 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa. Noin 500 ilmoitti iäkseen 15–17 vuotta.

137 hakijaa passitettiin poliisin pyynnöstä lääketieteelliseen ikäarviointiin. Noin 60 prosenttia eli kaikista alaikäisistä turvapaikanhakijoista joka kahdeksas paljastui täysi-ikäisiksi. Toisaalta 40 prosenttia tutkituista oli alaikäisiä, vaikka poliisi epäili valehtelua.

---

Professori Tuomas Ojanen on huolissaan tulijoiden oikeusturvasta
Ikätestit vastoin perusoikeuksia
Hallitus haluaa kirjata täysi-ikäisiksi epäiltyjen alaikäisten turvapaikanhakijoiden ikätestit lakiin.

Ikätestit nuorille turvapaikanhakijoille rikkovat useita perusoikeuksia, tulevat kalliiksi ja pidentävät turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja.

Näin sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Hallitus esittää ikätestien kirjaamista lakiin. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Iällä on vaikutusta siihen, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan oleskelulupa-asioissa.

Alaikäisillä on muun muassa oikeus perheenyhdistämiseen. "Käytännössä ihmisen pitäisi ennen muuta ymmärtää, mistä ikätesteissä on kysymys. Se on tärkeämpää kuin ymmärtää, mikä on niiden oikeudellinen merkitys oleskelulupapäätöksentekoon. Ja mitkä ovat oikeusturvakeinot esimerkiksi tilanteessa, jossa testattava on eri mieltä testin lopputuloksesta", Ojanen sanoo.

"Kyse on yleensä varsin kouluttamattomista, kielitaidottomista sekä muutoinkin vieraassa maassa aika lailla hätäännyksissään ja 'pyörällä päästään' olevista nuorista ihmisistä."

Testit eivät saa varauksetonta kannatusta muiltakaan oikeusoppineilta. Oikeusturvasta on huolissaan myös lapsioikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Sami Mahkonen.

"Jos 17-vuotiaalle arvioidaankin 18 vuoden ikä, hänen pitää pystyä hakemaan oikeusturvaa", testausta muuten puoltava Mahkonen sanoo.

Ikätestissä mitataan röntgensäteillä ranteesta ja hampaista luiden tiheyttä. Luiden kehittymisvaiheesta päätellään, onko alaikäiseksi esittäytyvä turvapaikanhakija oikeasti alle 18-vuotias.

Testin tekeminen edellyttää testattavan suostumusta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) on pitänyt tätä riittävänä oikeutuksena puuttua henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Maahanmuuttovirasto ja testejä tekevä Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osasto puoltavat lakia.

"Ikätestauksesta ei ole tarkoitus tehdä mitään automaatiota, vaan ideana on poimia selkeästi täysi-ikäiset pois alaikäisten joukosta", johtaja Susanne Tengman Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköstä sanoo.

Professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta Hjeltinstituutista painottaa, ettei kyse ole "ikätestistä" vaan arviosta. Hänen mukaansa arvion vaihteluväli on puolitoista–kaksi vuotta, eli tarkkaan tulokseen ei päästä. Runsaasti yli 18-vuotiaat testi kuitenkin karsisi pois.

"Lapsilla on oikeus kasvaa omassa ikäryhmässään. Lapsille tarkoitettuihin vastaanottokeskuksiin ei pidä tulla aikuisia", Ranta sanoo.

Tengmanin mukaan arviolla ei olisi merkitystä, mikäli tulos katsottaisiin epävarmaksi.

Tuomas Ojanen kritisoi arvioita liian väljiksi.

"Niillä voidaan karsia vain täysin ilmeiset, esimerkiksi jos kolmekymppinen esiintyy alle 18-vuotiaana."

Yksi kiistakapula on ikäarvioinnin ionisoiva säteily, joka on terveydelle haitallista. Säteilylain nojalla röntgenkuvat voidaan oikeuttaa, jos niistä katsotaan olevan enemmän hyötyä kuin haittaa.

Ikäarviointeja on Suomessa tehty pitkään. Viime vuonna poliisi kuitenkin keskeytti niiden tekemisen, kun eduskunnan oikeusasiamies arvosteli niitä perusoikeuksien vastaisiksi. Ruotsissa ikäarvioinneista on luovuttu.

Röntgenkuviin perustuvaa luustoarviointia käytetään muun muassa Hollannissa, Belgiassa ja Tanskassa.

Hanna Kaarto

Janne Toivonen
---

FAKTA
Noin joka kahdeksas huijaa ikänsä

Suomeen saapui viime vuonna 557 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa. Noin 500 ilmoitti iäkseen 15–17 vuotta.

137 hakijaa passitettiin poliisin pyynnöstä lääketieteelliseen ikäarviointiin. Noin 60 prosenttia eli kaikista alaikäisistä turvapaikanhakijoista joka kahdeksas paljastui täysi-ikäisiksi. Toisaalta 40 prosenttia tutkituista oli alaikäisiä, vaikka poliisi epäili valehtelua.

Luvut ovat muissa Pohjoismaissa vastaavia. Tanskaan tuli vuonna 2008 ilman huoltajaa 300 alaikäistä hakijaa, joista 50:lle tehtiin ikätutkimus. Heistä noin kahdeksasosa oli täysi-ikäisiä.

---

Faisal Zafarin olo helpottui ikätestin jälkeen
Testissä lääkäri tekee normaalin terveystarkastuksen ja nappaa pari röntgenkuvaa.

Afganistanilainen Faisal Zafar, 16, valmistautuu lähtemään kavereiden kanssa ulos. Hän asuu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Espoossa parinkymmenen nuoren kanssa. Päätös oleskeluluvasta tulee reilussa puolessa vuodessa.

Uunituore leipä tuoksuu espoolaisessa Siltatalossa. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen nuoret ovat leiponeet sen itse.

Afganistanilainen Faisal Zafar, 16, söi päivälliseksi keitettyjä perunoita.

"Peruna on halpaa. Meillä ei ole paljon rahaa käytettävänämme. Toimeentulotuki on sata euroa, jolla pitää pärjätä viisitoista päivää", Zafar sanoo englanniksi.

Meillä hän tarkoittaa alle 18-vuotiaita turvapaikanhakijoita, jotka odottavat Siltatalossa päätöstä oleskeluluvasta.

Zafar jakaa parinkymmenen neliön huoneen kahden muun nuoren kanssa. Kaikkiaan nuoria turvapaikanhakijoita on Siltatalossa parikymmentä.

Päivisin he opiskelevat suomea, jota Zafar osaa jo vähän. "Koulun jälkeen pelaamme biljardia, käymme kirjastossa ja uimassa tai salilla."

Suomeen nuorimies tuli viime lokakuussa, ja kaksi kuukautta sen jälkeen poliisi pyysi häneltä suostumusta oikeustieteelliseen iän selvittämiseen. Zafar suostui testiin.

"Lääkäri kysyi muutaman kysymyksen, mittasi pituuden ja painon ja laittoi suulleni ja käteeni sellaisen laitteen", hän muistelee.

Kuulostaa pelottavalta. Zafar ei kuitenkaan pidä testiä kauhistuttavana. Siinä ei tehty mitään sellaista, joka voisi tulla mieleen jostain amerikkalaisesta rikossarjasta.

Lääkärin kamera nappasi Zafarin leuasta ja ranteesta röntgenkuvat.

Iän arviointi perustuu ranteen, kämmenen ja sormien luiden luutumisasteeseen ja viisaudenhampaiden kehitysasteeseen.

Lääkärin esittämät kysymykset liittyvät puolestaan ravitsemukseen, joka voi vaikuttaa luuston kehittymiseen.

Testi helpotti Zafarin oloa, vaikka tuloksia odotellessa vähän jännitti. "Testissä oli hyvä käydä, kun ikääni kerran epäiltiin."

Zafar haluaisi hammaslääkäriksi. Lähitulevaisuuden toive on myönteinen päätös oleskeluluvasta Suomessa. "Olen saanut uusia kavereita, ja tänään menemme Tropicarioon", hän sanoo ja lähtee poikaporukassa junalle.

Noin puolet näistäkin nuorista joutuu palaamaan kotimaahansa, jos pojille käy niin kuin turvapaikanhakijoille keskimäärin.

---

TAUSTA
Turvapaikkaa saa jonottaa yli puoli vuotta

Nuoria, alle 18-vuotiaita turvapaikanhakijoita oli viime vuonna yli 550.

Määrä lähti laskuun: vuotta aiemmin nuoria turvapaikanhakijoita oli parisataa enemmän.

"Helsingin ulkomaalaispoliisi tekee suurimmalle osalle turvapaikanhakijoista iänmääritystestin. Kaikilla paikkakunnilla testiä ei tehdä, mutta ei sitä vastaan täällä ole protestoitu", kertoo johtaja Mari Pyy nuorten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Siltatalosta.

Turvapaikanhakijoiden määrä on yhä suuri, mikä näkyy Pyyn mukaan oleskelulupien käsittelyaikojen pidentymisenä.

Koko prosessi kestää arviolta kahdeksasta kymmeneen kuukautta.

Kaikille turvapaikkaa hakeville tehdään aluksi sosiaalityöntekijän haastattelu.

Sen jälkeen on vuorossa lakimiehen neuvonanto, jonka jälkeen seuraa poliisikuulustelu.

Poliisi selvittää turvapaikanhakijan henkilöllisyyden ja matkareitin.

Viimeinen vaihe on Maahanmuuttoviraston haastattelu. Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen oleskeluluvasta.

Sami Takala