perjantai 19. maaliskuuta 2010

HS: Valtapuolueet vaarassa perussuomalaistua

Helsingin Sanomat/Juha Akkanen: Valtapuolueet vaarassa perussuomalaistua 19.3.2010

Alkuviikosta Helsingin Sanomisssa julkaistu Suomen Gallupin mielipidemittaus suomalaisten asenteista maahanmuuttajia kohtaan oli varmaan monelle puoluejohtajalle häkellyttävää luettavaa. Suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat jyrkentyneet runsaassa parissa vuodessa suuresti, suorastaan kääntyneet päälaelleen.

Enemmistö ei halua tänne enää enempää maahanmuuttajia. Vain vihreitä äänestävien enemmistö sallisi tänne tulevan lisää ulkomaalaisia.

Vihreiden ja kokoomuslaisten kohdalla kyse voi olla myös siitä, että vastataan siten kuin kuvitellaan oman sosioekonomisen aseman "kunnon ihmisten" vastaavan. Pitää kuitenkin muistaa, että nuoret, koulutetut ja hyvätuloiset kaupunkilaiset ovat tässäkin asiassa muita liberaalimpia. Määritelmät osuvat vihreiden ja kokoomuksen äänestäjäprofiiliin.

Yleisesti lausuttu syy asenteiden kiristymiseen on lama. Kun ihmiset pelkäävät oman tulevaisuutensa puolesta, jokaista ulkopuolista pidetään kilpailijana, jopa vihollisena. Käsittelemättä on jäänyt, mitä tästä mahdollisesti seuraa puoluepolitiikassa.

Asenteiden jyrkentyminen selittää esimerkiksi sen, miksi perussuomalaiset ovat niin kovassa myötätuulessa. Tutkimuksesta näkyy myös, että perussuomalaisten kannattajat ovat tyytyväisimpiä oman puolueensa ulkomaalaispolitiikkaan.

Vielä hurjempia lukuja olisi varmaan saatu, jos tutkimukseen olisi taulukoitu myös ne, jotka eivät äänestä.

Vasemmistoliiton ja erityisesti Sdp:n luulisi olevan gallupin luvuista huolissaan. Siinä ei paljon kansainvälinen solidaarisuus paina, kun kunnon perusduunari tai eläkeläinen kertoo, mitä mieltä hän on muukalaisten hyysäämisestä.

Vasemmistopuolueiden sietää ottaa gallupin viesti tosissaan. Jos eivät ota, perussuomalaiset saavat vain lisää vasemmistolaisten ääniä. Työläisen – ja eläkeläisen – arvomaailma on yllättävän konservatiivinen.

Myös perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin sietää miettiä tarkkaan, miten hyödyntää suomalaisten asenteita juuri sopivasti puolueen kannatusta ajatellen. Tämä gallup lupaa hyvää perussuomalaisten eduskuntavaalikannatukselle, mutta millaisilla ehdokkailla? Soini on jo ottanut maahanmuuttokriittisen Jussi Halla-ahon eduskuntavaalien listoille. Europarlamenttivaalien listoille Halla-aho ei vielä kelvannut.

Gallupin luvut saattavat saada Halla-ahon ja hänen kanssaan samanmieliset vaatimaan näkyvämpää roolia perussuomalaisissa. Perusteena on, että moni muukin ajattelee kuin he, muttei tohdi sanoa sitä ääneen.

Mitä Soini aikoo tehdä perussuomalaisten listoille haluavien muiden maahanmuuttokriitikoiden kanssa? Missä menee raja? Ottaako hän enää vastuuta puolueensa jäsenten välillä ajattelemattomista, välillä pähkähulluista lausunnoista? Pysyykö puolue ylipäätään enää hänen käsissään? Perussuomalaisten puolueessa ja eduskuntaryhmässä tuntuu olevan muutenkin sen verran paimentamista, että jopa Soini on siihen tuskastunut.

Vihreän liikkeen kasvu puolueeksi on näkynyt suomalaisessa politiikassa niin, että kaikki vakavasti otettavat puolueet vihertävät: ympäristö on jokaisen asialistalla korkealla. Nyt on vaarana, että valtapuolueet perussuomalaistuvat ja maahanmuuttoon aletaan suhtautua entistä kriittisemmin. Kokoomus yritti tätä jo eurovaaleissa.

Suurten puolueiden suurin synti tähän asti on ollut, että maahanmuutosta ei ole haluttu keskustella. Asia on yritetty vaieta kuoliaaksi, huonolla menestyksellä. Kun suuret puolueet hyssyttelevät, perussuomalaiset saa lisää kannattajia.

Maahanmuuton eduista ja haitoista pitäisi kyetä keskustelemaan kiihkottomasti, mutta se on ilmeisen vaikeaa. Tunteet nousevat pintaan.

Sen verran tärkeäksi asia on noussut, että puolueilta tarvittaisiin maahanmuuttopoliittinen ohjelma tai vähintäänkin kannanotto. Kokoomuksella sellainen jo on, ja Sdp:ssä sellainen on tekeillä. Perussuomalaisillakin sellainen on – kappaleen mittainen mutta sitäkin selkeämpi.

Keskustelu maahanmuuttajista hallitsee myös ensi kevään eduskuntavaalikeskusteluja, valitettavasti. Keskustelu ei ehkä näy valtakunnallisissa televisioväittelyissä, mutta toritason kampanjoinnissa se näkyy aivan varmasti. Lähes jokainen ehdokas joutuu kampanjoidessaan vastaamaan kahteen kysymykseen: miksi eläkkeeni on niin pieni, ettei sillä tule toimeen, ja miksi maahan päästetään ulkomaalaisia elämään meidän maksamallamme sosiaaliturvalla.

Sellainen on riviäänestäjän sielunmaisema.