Aamulehti: Tilastojen valossa Suomi voisi ottaa enemmänkin pakolaisia

Aamulehti: Tilastojen valossa Suomi voisi ottaa enemmänkin pakolaisia 4.11.2010

Maahanmuuttokriitikoista on typerää, että Suomi ottaa muualta maailmasta ihmisiä elämään sosiaaliturvalla

Miksi Suomen pitäisi ottaa pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja heidän perheitään, vaikka köyhiä on omastakin takaa? Miksi meidän pitäisi hyväksyä, että tänne tullaan hakemaan kotimaata parempia taloudellisia oloja? Miksi meidän olisi uskottava, että työikäisten on parempi jättää maansa kuin jäädä sinne?

On helppoa sanoa, että humanitaarista maahanmuuttoa pitää rajoittaa. On helppo sanoa, että ihmisiä on parasta auttaa heidän lähtömaissaan.

Helppoa pitäisi siinä tapauksessa olla vastaaminen myös kolmeen kysymykseen: Mikä on reilua? Mikä määrä apua on riittävästi? Millaista on oikeudenmukainen maailmankauppa?

1. Reiluus
Onko Suomi kantanut humanitaarisesta maahanmuutosta sellaisen taakan kuin Suomen kaltaiselle rikkaalle maalle on kohtuullista? Tosiasia nimittäin on, että määrällisesti humanitaarinen maahanmuutto ei ole Suomelle ongelma. Viime vuonna oleskeluluvan sai 1 373 turvapaikkaa hakenutta henkilöä.

Entä, jos Suomea verrataan muihin?

Pakolaisia Suomessa asui viime vuoden lopulla reilut 7 000.

Norjassa pakolaisia oli viime vuoden lopussa lähes 38 000. Ruotsissa heitä oli yli 81 000. Tulvista kärsivässä Pakistanissa pakolaisia on lähes 1 700 000.

Suomessa on yksi pakolainen reilua 700 suomalaista kohti.

Iranissa on yksi pakolainen 65 iranilaista kohti.

Suomesta on viimeisen 150 vuoden aikana lähtenyt muualle noin miljoona ihmistä. Eniten suomalaisia meni Ruotsiin. Heistä kaikki eivät onnistuneet siellä työntekijöinä tai yrittäjinä. Osa jäi ruotsalaisen sosiaaliturvan varaan.

2. Riittävä apu
Pystytäänkö ihmisiä auttamaan tarpeeksi lähtömaissa?

Emme tietenkään pysty auttamaan kaikkia maailman 15 miljoonasta pakolaisesta. Se ei kuitenkaan ole syy olla auttamatta ketään.

Esimerkiksi maahanmuuttokriittisen nettiyhteisön Hommaforumin jäsenet ovat antaneet kehitysmaiden asukkaille mikrolainoja kiva.org-sivuston kautta jo yli 22 000 dollarin eli vajaan 16 000 euron arvosta.

Pienyrittäjille kohdistettu mikrolainatoiminta on kehitysyhteistyöjärjestöjen mielestä pääosin hyvä tapa auttaa kehitysmaiden asukkaita.

Mikrolainat eivät ratkaise suuria ongelmia.

Mikroluotoista ei ole auttajaksi maissa, joissa kärsitään luonnonkatastrofista tai sodasta. Niillä ei myöskään voi auttaa rakentamaan esimerkiksi pankkilaitosta, ei teitä eikä sähkölinjoja, jotka ovat yritystoiminnan kannalta välttämättömiä.

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Jussi Halla-aho puolestaan on ehdottanut, että humanitaarisen maahanmuuton tukemisen sijaan Suomi voisi olla rakentamassa pakolaiskeskuksia lähelle pakolaisten lähtöpaikkaa. Näin kustannuksen pysyisivät aisoissa.

Minkä valtioiden alueille nämä keskukset rakennettaisiin?

Lääkärit ilman rajoja -järjestö varoittaa sitä paitsi tekemästä avustusrakenteista liian pysyviä. Jos ulkopuolinen järjestö ottaa hoitaakseen esimerkiksi pakolaisten terveydenhuollon, valtioilla ole ole minkäänlaista halua ottaa siitä vastuuta.

Pakolaisleiri on aina tilapäisratkaisu. Suomen Punaisen Ristin pakolaistiimin vetäjä Johanna Matikainen muistuttaa, että konfliktialueilla miljoonat ihmiset etsivät tilaa ja elämän mahdollisuutta. Mittakaava on niin suuri, ettei mikään järjestö pysty heitä auttamaan.

3. Maailmankauppa
Jos emme halua, että afrikkalaiset tulevat tänne, miksi estämme Afrikan vaurastumisen?

EU-maat, Suomi mukaan lukien, syytävät miljoonien eurojen edestä tukiaisia eurooppalaisen maatalouden suojaksi. Samaan aikaan EU panee kovat ehdot niin sanotuille kolmansille maille: vapaakauppasopimusten ehtona on, etteivät kolmansien maiden maat tue omaa maatalouttaan.

Maahanmuuton kriitikoista ei ole löytynyt uutta, reilua kauppaa äänekkäästi tukevaa ryhmää. Sallimme siis sen, että maailmankaupassa otamme kolmannesta maailmasta hyödyn irti, mutta maahanmuuttopolitiikassa emme halua antaa kenenkään hyötyä meistä.

Fakta: Pakolaisia 15 miljoonaa
Maailmassa oli viime vuoden lopulla 43,3 miljoonaa ihmistä, jotka olivat jättäneet kotinsa vasten tahtoaan. Heistä 15,2 miljoonaa oli pakolaisia.

Kehitysmaat vastaanottivat neljä viidesosaa maailman pakolaisista.

Suomessa myönteisen turvapaikkapäätöksen sai viime vuonna 548 somalialaista, 495 irakilaista ja 95 afganistanilaista.

UNHCR rekisteröi viime vuonna kaikkiaan 922 000 turvapaikkahakemusta. Suurin hakemusten vastaanottajamaa oli Etelä-Afrikka (222 000 hakemusta). Suomi vastaanotti 4 335 hakemusta.

Lähteet: UNHCR:n vuositilasto 2009, Maahanmuuttovirasto

Kirsi Hölttä ja Mari Kamaja