torstai 4. marraskuuta 2010

Nykypäivä: Fade Fantastinen

Nykypäivä: Fade Fantastinen 4.11.2010

Mitä tahansa Fatbardhe Hetemaj haluaakin, se näyttää toteutuvan. Nyt tämä kosovolaistaustainen Oili Onnistuja pyrkii eduskuntaan. Politiikka on hänelle silti vain välivaihe.


HALU VAIKUTTAA. Jotenkin hän onnistuu olemaan samaan aikaan kuin kapaloikäisestä asti tuttu naapurinlikka ja pääosan esittäjä Täydelliset naiset –televisiosarjasta.
Fatbardhe Hetemaj on miehisestä näkökulmasta yhtä aikaa tyrmäävä kaunotar ja hämmentävän välitön tuttavuus, jonka kanssa juttu sujuu kuin vanhoilla tutuilla. Paketin kruunaa terävä ajatuksenjuoksu yhdistettynä jopa huvittavaan hämillisyyteen ja vaatimattomuuteen.
Titteleitä on: Vuoden pakolaisnainen 2009, Euroopan komission köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan lähettiläs 2010 ja mitä ilmeisimmin kauppatieteiden maisteri 2011, mahdollisesti kansanedustaja 2011 ja kenties kauppatieteiden tohtori 2012.Silti hän tuntuu pitävän itseään nelipäisen sisarusparven jonkinlaisena hännänhuippuna.
Totta onkin, että Italiassa jalkapalloammattilaisen uraa tekevät pikkuveljet Mehmet ja Perparim Hetemaj ovat ainakin tällä hetkellä Fatbardhea useammin otsikoissa.

Vapaa nainen

Isosisko Fatlume eli Fati on Fatbardhen eli Faden mielestä se siskoista, jonka ympärillä miehet pörräävät. Itse Fade on iltapäivälehtiä myöten ihmetellyt, pelkäävätkö suomalaiset miehet häntä, kun poikaystävää ei löydy.
– Kun Ilta-Sanomissa oli se juttu, jossa ihmettelin, pelkäävätkö miehet, minulle soitti seitsemän eri miestä, jotka kertoivat, että eivät pelkää minua, Fade nauraa.
Fade on siis vapaa, mutta sorry vaan sinne peräkammariin: tavallisella Suomi-pojalla ei taida juuri olla mahdollisuuksia. Fade nimittäin haluaisi, että tuleva aviomies puhuisi albaniaa ja että tällä olisi Kosovo-tausta, mutta elämä Suomessa.
– Olisi ihanaa, jos hän osaisi minun äidinkieltäni. Mutta ei hän voi olla kuka tahansa albaanikaan, sillä pitäisi olla vähän maailmaa nähnyt ja kokenutkin, ettei tarvitsisi kaikkea selittää, Fade maalaa kuvaa ihannemiehestään.
Mutta toisaalta ennakkovaatimuksistakin voi joustaa, kun se oikea tulee kohdalle.
– Tiedän useampia suomalaisia miehiä, jotka ovat alkaneet opiskella albaniaa, Fade hirnahtaa.
Ehkä vielä siis löytyy poikakaveri, jonka voisi viedä kotiinsa ja esitellä äidilleen.

Pakomatkalle 1992

Hetemajt lähtivät 4190 kilometrin matkalle Kosovosta koilliseen, kohti kylmää ja pimeää Suomea, syyskuun 9. päivänä 1992. Fade – perheen "prinsessa" – oli juuri täyttänyt seitsemän vuotta.
Isä Miftar oli tullut Suomeen etukäteen pari kuukautta aikaisemmin järjestämään asioita koko perheen saapumista varten ja saanut oleskeluluvan painavista humanitaarisista syistä.
Äiti Eminen ja neljä lasta saapuivat Suomeen Viking Linella Tukholmasta syyskuun 13. päivänä. Viiden päivän matka oli kuljettanut pesuetta kohti turvaa Unkarin, Romanian, silloisen Tshekkoslovakian ja Puolan kautta Ruotsiin ja sieltä lautalla Helsinkiin.
Munkkisaaren vastaanottokeskuksesta perhe siirrettiin Ouluun, Heikinharjun entiseen mielisairaalaan perustettuun pakolaisasuntolaan. Seuraavana syksynä tuli pysyvä oleskelulupa ja muutto Helsinkiin.
Elämä vakiintui, pojat alkoivat käydä jalkapallotreeneissä ja lapsikatras suomalaistua.
Loppu onkin sitten historiaa.

Eno ammuttiin

Hetemajn perheen kohtalo on itse asiassa osa maailmanhistoriaa. Kosovon albaaneihin lukeutuvan islaminuskoisen juristiperheen oli lähdettävä, kun Jugoslavian hajoamissodat levisivät omalle kotikadulle.
90-luvun vaihteessa Jugoslavian liittovaltion hajoaminen oli jo hyvässä vauhdissa ja Serbia peruutti Kosovon itsehallinnon.
Vuoden 1991 kansanäänestyksessä 87 prosenttia kannatti Kosovon liittämistä Albaniaan, mutta myöhemmin sotarikoksistakin syytetty Serbian presidentti Slobodan Milosevic antoi serbivähemmistölle vallan Kosovossa.
Albaniaa puhuvia alettiin syrjiä, albaaninkielinen opetus kiellettiin ja muutoinkin Kosovossa nähtiin koko etnisten puhdistuskeinojen paletti.
Hetemajt lähtivät ajoissa. Vuosikymmenen loppua kohden tilanne vain paheni, kaikkiaan noin 800 000 albaania pakeni tai pakotettiin lähtemään ja kuolleiden tarkkaa määrää ei tiedä kukaan.
Yksi uhreista oli Faden oma Muhamet-eno, jonka serbit kylmästi ampuivat tämän kotona lastensa ja vaimonsa edessä.
– Inhoan serbejä. En voisi ikinä esimerkiksi mennä naimisiin serbin kanssa tai edes rakastua, hän sanoo vakaasti.

Kosovo toinen koti

Kyllä Fade serbien kanssa voi elää, mutta viileää etäisyyttä pitäen. Tervehtii, mutta ei tutustu, ystävystymisestä puhumattakaan.
– En halua vihata, en halua sotia, mutta en voi tunteilleni mitään. En inhoa heidän kansallisuuttaan, vaan tekojaan.
Faden oma elämä on ja pysyy Suomessa. Kosovo on silti toinen kotimaa, jolla on paikka sydämessä.
– Jonkinlainen suomalainen työprojekti Kosovossa olisi äärimmäisen mielenkiintoinen, hän haaveilee.
Viimeksi Fade kävi Kosovossa kesällä. Tilanne oli muuttunut selvästi parempaan suuntaan.
– Ihmiset olivat alkaneet lajitella jätteitä, hän hämmästyttää.
Lajittelu kertoo uskosta tulevaisuuteen, toivosta. Ehkä jonakin päivänä Kosovo on jopa EU:n jäsen. Kehitys luo silti myös varjoja Kosovon kaduille.
– Huumeet ja prostituutio, Fade valittelee.

Tavoitteet korkealla

Ennen kansainvälisiä tehtäviä on kuitenkin siis poliittisen uran vuoro. Kansanedustajuus on naisen ykköstavoite.
– En ajatellut politiikkaa ennen valintaani Vuoden pakolaisnaiseksi. Sen tittelin myötä tuli kuitenkin erilaisia puhe- ja väittelytilaisuuksia ja huomasin, että olen aika hyvä ottamaan kantaa ja kiinnostunut vaikuttamaan, hän kertoo.
Fadesta Suomi voisi saada värikkään kansanedustajan, sillä syy, miksi hän pohti pitkään lähtöään politiikkaan, on lupaava:
– En osaa olla poliittisesti korrekti. Enkä osaa puhua ilman, että sanon mitään, hän paukauttaa.
Faden vaalilupaukset ovat maanläheisiä – hän lupaa tehdä työnsä hyvin, olla hyvä kansanedustaja – mutta tavoitteet sitten vastaavasti ovat hyvinkin korkealla.
– Minusta ei voi tulla presidenttiä, ennen kuin syntyperäisyysvaatimus kumotaan. Mutta vakavasti puhuen: Suomi on jo tarjonnut minulle mielettömät mahdollisuudet enkä pitäisi yhtään mahdottomana, että voisin jonakin päivänä olla ministeri.

Kokoomus selvä valinta

Kokoomus oli Fadelle varsin selvä valinta.
– Se pitää huolen heikompiosaisista, mutta samalla painottaa työntekoa, sitä, että työn tekemisen pitää olla kannustavaa, eikä ahkeria ihmisiä pidä verottaa kuoliaaksi, Fade tiivistää.
Hetemajn perheellä, kuten monilla muillakin Balkanin alueelta tulevilla maahanmuuttajilla, on ilmiselvästi jokin sellainen oma-aloitteisuuden, työteliäisyyden ja vaivannäön yhdistävä geeni, joka liian monelta suomalaiselta puuttuu.
Kun Hetemajt halusivat Oulun pakolaiskeskuksessa tehdä itse fetajuustonsa, he eivät tyytyneet valittamaan paikallisessa ruokakaupassa pastöroimattoman maidon puuttumista.
Ei, he etsivät itse lähiseudulta navetan ja valmistivat herkullista fetajuustoa.

Kokoomuksen Robin Hood

Silti eduskunta on Fadelle vain välivaihe. Joulukuuhun asti hänen elämänsä on pitkälti Ruotsissa. Hän on opiskelijavaihdossa Tukholman kauppakorkeakoulussa ja palaa Helsinkiin joulun alla.
Vuoden loppuun mennessä hän jättää yritysjohdon valmennusta koskevan gradunsa ja jos hyvin käy, ennen vaaleja Fade on kauppatieteiden maisteri Hankenilta erikoisalanaan kansainvälinen johtaminen.
– En tähtää kymmenien vuosien kansanedustajanuraan, vaan haluan myöhemmin vaikuttaa myös yritysmaailmassa. Politiikka on vaihe elämässä, ei lopullinen päämäärä.
Mutta jos se vaihe toteutuu, saattavat politiikan toimittajat saada paljon kirjoitettavaa.
Fade on nimittäin julistautunut kokoomuksen Robin Hoodiksi.




Päivä diktaattorina

Hetemaj poistaisi opiskelijoiden tulorajat

ON HIRVITTÄVÄÄ, että omaisuusrikoksista langetettavat tuomiot ovat lähes aina huomattavasti kovempia kuin ihmisten toisilleen tuottaman tuskan perusteella langetettavat. Finanssirikoksista saa helposti vankeutta, seksuaalisesta väkivallasta ei. Haluan koventaa seksuaali- ja väkivaltarikollisten tuomioita.
HALUAISIN olla Robin Hood. Tasaisin varakkaiden ja vähäosaisten välistä kuilua kiristämällä verotusta korkean tulorajan jälkeen ja kasvattamalla tulonsiirtojen määrää. Tukisin Heikki Hurstin projektia niin paljon kuin mahdollista.
NUORTEN hyvinvointiin kannattaa panostaa. Liian moni nuori on lopussa jo ennen työelämän alkua.
SOSIAALITURVAA ei pidä maksaa sellaiselle töihin kykenevälle, joka on kieltäytynyt tarjotusta työstä. Mutta työn tekemisen pitää olla kannattavaa, töissä käymällä pitää tienata paremmin kuin työttömänä.
OPISKELIJOIDEN tulorajat voisi poistaa – miksi opintotuet riippuvat tuloista? Eikö riittäisi, että opinnot etenevät haluttuun tahtiin?
RUOAN verotuksen voisi porrastaa sen terveydellisten vaikutusten mukaan. Terveellinen lähiruoka saisi olla halvempaa, rasvainen sokerimössö kalliimpaa.
ON ÄLYTÖNTÄ, että Suomi toivottaa ulkomaiset ammattikerjäläiset tervetulleiksi. EU-tasolla on tehtävä töitä sen eteen, että kansalaisten ja vähemmistöjen olosuhteet köyhimmissä jäsenmaissa paranevat.
KAIKILLA seksuaaliseen suuntautumiseen, sosiaaliseen asemaan, ammattiin, sukupuoleen tai mielipiteeseen katsomatta pitää olla yhtäläiset oikeudet myös perustaa perhe, tulla vihityksi kirkossa ja adoptoida.