Savon Sanomat: Inhimilliset syyt on otettava huomioon

Savon Sanomat, pääkirjoitus: Inhimilliset syyt on otettava huomioon 1.11.2010

Maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä päätti viime viikolla, että ulkomaalaislakiin ei tehdä muun omaisen oleskelulupaehtojen muutosta eli niin sanottua mummopykälää. Muutos olisi tarkoittanut käytännössä sitä, että oleskelupa olisi nykyistä helpommin voitu myöntää täysi-ikäisen Suomen kansalaisen vanhemmalle tai vanhemmille.

Muutosta valmisteli maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.). Maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä hän sai tukea vain työministeri Anni Sinnemäeltä (vihr.). Muutosta vastaan äänestivät keskustalaiset ja kokoomuslaiset ministerit.

Kaatuneen mummopykälän tausta on hyvässä muistissa. Egyptistä ja Venäjältä tulleet iäkkäät naiset eivät saaneet oleskelulupia, vaikka heillä ei Suomessa asuvien lastensa mukaan ollut mahdollisuutta kotimaissaan saada asiallista hoitoa ja huolenpitoa.

Oleskelulupien epääminen ja valitusten hylkääminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa nostattivat kovan julkisen keskustelun. Isoäitien Suomeen jäämisen puolesta vetosivat monet poliitikot ja esimerkiksi uskonnolliset johtajat. Silloinen pääministeri Matti Vanhanen jopa lupasi nopean lainmuutoksen.

Nykylain mukaan muulle omaiselle kuin puolisolle, alaikäiselle lapselle tai alaikäisen huoltajalle voidaan myöntää oleskelulupa, jos muu omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta Suomen kansalaisesta. Ehto on niin tiukka, että oleskelulupia muille omaisille on myönnetty vain harvoissa poikkeustapauksissa.

Keskustan ja kokoomuksen kannat asiaan tiukentuivat kuitenkin jo lainmuutoksen valmistelun aikana. Siksi ei ollutkaan yllätys, että muutos kaatui maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä. Keskustassa ja kokoomuksessa pelättiin, että oleskelulupaehtojen väljentäminen olisi aiheuttanut hakemusten tulvan. Samanlainen käsitys on Maahanmuuttovirastolla.

Nykyinen tiukka käytäntö on siis jatkumassa. Ministeri Thors on todennut, että nykyisen lain tulkintaa ei voi sisäasiainministeriön ohjeella väljentää, koska oikeuskäytäntö on vakiintunut. Uusi tulkintaohje olisi voitu antaa vain uuden lain yhteydessä. Tiukan juridisesti asia lienee juuri näin.

On kuitenkin muistettava, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa asiasta äänestettiin. Muun muassa oikeuden presidentti Pekka Hallberg olisi hyväksynyt valitukset. Nykyistä lakia voidaan siis kestävin perustein tulkita myös niin, että inhimilliset syyt otetaan herkemmin huomioon. Sekin on huomattava, että jokainen tapaus on yksilöllinen.

Jos vakiintuneen oikeuskäytännön muuttaminen on mahdotonta, asiaan pitäisi palata viimeistään hallitusneuvotteluissa huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen. Nyt kaatunut muutos valmisteltiin kaikesta huolimatta melkoisessa kiireessä, mikä näkyi myös lopputuloksessa. Löydettävissä saattaisi olla helpommin hyväksyttävä tapa.