Kristillisdemokraatit: Suojelutarve ei ole valintaperuste vaan itsestäänselvyys

Kristillisdemokraatit: Suojelutarve ei ole valintaperuste vaan itsestäänselvyys 31.10.2010

Räsänen linjaa blogissaan pakolaispolitiikasta seuraavaa:
Sisäasiainministeriö julkaisi tämän vuoden elokuussa dosentti Marco Korgarsin tekemän tutkimuksen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristön kehitysnäkymistä. Suosittelen tutustumaan selvitykseen. Tässä lainaus raportista: ”Kokemukset Euroopasta osoittavat, ettei kulttuurisesti hyvin erilaiset lähtökohdat omaava siirtolaisväestö integroidu helposti kantaväestöön. Syntyy etnisiä keskittymiä – jopa kaupunginosia – joissa eletään erilaisin pelisäännöin kuin toisaalla samassa valtiossa. Helposti käy myös niin, että lähtömaista periytyvät moraalikäsitykset siirtyvät sellaisenaan kohdemaahan, vaikka niiden ja vallitsevan lainsäädännön ristiriita olisi ilmeinen. Yksilöiden toimintaa ohjaavat erilaiset moraaliset ja uskonnolliset koodit lainsäädäntöä vahvemmin. Syntyy konflikteja, jotka yleensä vain vahvistavat eriytymiskehitystä. Suomessa käyttöönotettu termi, kotouttaminen, on positiivisesta lähtökohdastaan huolimatta vaikeasti implementoitavissa mittavien kulttuurierojen vallitessa.”..

Espoon piispa Mikko Heikka sanoi eilen, että kirkko valitsisi pakolaiset vain suojeluntarpeen perusteella. Suojelutarve on kuitenkin itsestään selvä lähtökohta. Se ei ole valintaperuste. Maailman miljoonista pakolaisleireillä asuvista jokainen on suojeluntarpeen alainen. Sen lisäksi kansallisesti käytetään erilaisia perusteita, joiden avulla pakolaisia näiden miljoonien joukosta valitaan. Suomi valitsee kohdeleirit, viranomaisemme tutustuvat YK:n pakolaisjärjestön esivalitsemien perheiden henkilötietolomakkeisiin ja sen jälkeen lentävät paikan päälle haastattelemaan kutakin perhettä erikseen. Lopulliset päätökset tehdään Suomessa. Tässä valinnassa maiden tulisi tehdä nykyistä parempaa työnjakoa, että sopeutumismahdollisuus myös kulttuurinäkökohdista huomioitaisiin paremmin. Muistutan, että myös vainotut kristityt pakolaisleireillä tarvitsevat suojelua.

Korostan vielä sitä, että suuri osa Euroopan ja Suomen muslimiväestöstä on rauhaa tahtovia, tavallista arkea eläviä kansalaisia. Esimerkiksi Suomen tataariväestö on integroitunut yhteiskuntaamme erinomaisen hyvin ja on osa kantaväestöämme. Muslimipakolaiset ovat lähtömaasta ja sen olosuhteista riippuen heterogeeninen ryhmä aivan kuten muidenkin uskontokuntien edustajat.
Keskustelussa on sekoitettu myös maahanmuutto ja pakolaisuus. Nyt käyty keskustelu valikoinnista koskee vain pakolaisstatuksen saavia. Maahanmuuttoa tapahtuu aivan muilla perusteilla, mm. työperäisillä ja perhesuhteilla.