Uusi Suomi: Suora palaute Kataiselle: ”Kiitos – ei riitä”

Uusi Suomi: Suora palaute Kataiselle: ”Kiitos – ei riitä” 12.11.2010

Harmaan talouden torjunta voisi tuottaa valtion kassaan "satoja miljoonia euroja", muttei miljardeja. Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen esittelee Uuden Suomen haastattelussa kolme keinoa, joilla Suomi tavoittaisi nykyisin katoavia verotuloja, ja näpäyttää epäsuorasti niitä tahoja, jotka ovat toivoneet epärehellisen liiketoiminnan kitkemisen tuovan selkeän ratkaisun valtiontalouden tilaan.

- Puhuisin mieluummin sadoista miljoonista kuin miljardeista. Harmaa talous ei poistu Suomesta koskaan, Hirvonen sanoo.

Rahasta puhuttaessa pian todeksi tulevan käänteisen arvonlisäveron on laskettu tuovan suoraan noin 100 miljoonaa euroa verotuloja. Muutoin hyödyt ovat epäsuoria:

- Tärkeä on myös se vaikutus, että se tervehdyttää kilpailua. Harmaa talous on itseään ruokkiva kierre. Verotuksen uskottavuus on tärkeä asia, Hirvonen sanoo.

Arviot harmaan talouden suuruudesta Suomessa vaihtelevat yhdestä 18 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hirvonen on tutkinut eduskunnan pyynnöstä kollegojensa kanssa harmaata taloutta. Tutkimusryhmän arvio verottajalta salatun tulon määrästä on 10-14 miljardia euroa vuodessa. Verohyötyä tässä menetetään noin 5 miljardia euroa.

Hirvonen ei usko, että koko summaa on milloinkaan mahdollista saada verolle.

Kiitos hallitukselle

Valtion häviämät verotulot ovat olleet asialistalla tänä syksynä. Viimeksi tänään valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) vastasi SDP:n Kari Rajamäen aiempaan arvosteluun, jonka mukaan hallitus suorastaan suosisi harmaan talouden toimijoita politiikallaan.

- Hallitukselle pitää antaa kiitos toteutuneista toimista. Tällä hallituskaudella on toteutettu useita sellaisia hankkeita, jotka ovat kestäneet toistakymmentä vuotta, harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen kehuu.

Kataisen Kauppalehden listalla hallituksen ansiot ovat seuraavat: Oikeuslaitos kouluttaa kaksi talouteen erikoistunutta tuomaria, poliisi ja syyttäjä ovat saaneet lisää rahaa, verottaja saa laajan oikeuden hakea tilitietoja epäillyistä, käänteinen arvonlisävero astuu voimaan ja verottajalle perustetaan oma harmaan talouden selvitysyksikkö.

- Käänteinen arvonlisävero on kestänyt 12 vuotta, verottajan vertailutietojen tarkastusoikeus 15 vuotta ja harmaan talouden selvitysyksikkö on toiminut projektina 10 vuotta, Hirvonen muistuttaa.

- Nämä ovat merkittäviä keinoja, mutta ne eivät missään nimessä riitä.

Hirvonen haluaisi puuttua vielä kolmeen epäkohtaan. Ne ovat tilaajavastuulain muuttaminen toimivaksi, ulkomaisten yritysten tarkempi seuranta ja hallintarekisterijärjestelmän avaaminen.

Hirvosen ykkönen: Tilaajavastuulaki

- Tilaajavastuulain laiminlyöntimaksujen määrä ei ole missään suhteessa siihen hyötyyn, jonka harmaata urakoitsijaa käyttävä saa, Hirvonen aloittaa.

Tällä hetkellä tilaajavastuuasiassa tilanne on kummallinen. Tilaaja vapautuu vastuusta, jos hän ei hanki tarvittavia selvityksiä alihankkijansa taustoista ja historiasta. Tämä pitäisi Hirvosen mukaan kääntään päälaelleen:

- Tilaajavastuu pitäisi tehdä todelliseksi. Jos tilaaja laiminlyö selvitysten hankkimisen ja tuottaja laiminlyö velvoitteita, tilaaja tulisi yhteisvastuulliseksi.

Hirvosen kakkonen: Ulkomaisten yritysten toimipaikka ja -aika

Ulkomaille rekisteröityjen epärehellisten yritysten saama kilpailuetu on Hirvosen mielestä kohtuuton. Yritys ja sen työntekijät tulevat verovelvolliseksi Suomeen toimittuaan maassa 6-12 kuukautta. Tällä hetkellä verottajan on lähes mahdoton selvittää, kauan yritys on toiminut Suomessa.

- Nyt harmaat yritykset saavat kohtuutonta kilpailuetua, kun he eivät maksa verojaan Suomeen eivätkä kotimaahansa.

Hirvosen kolmonen: Hallintarekisterit

Kansainväliset hallintarekisterit ja osakeomistusten ympärille luotu järjestelmä on vienyt Suomen samalle listalle monien veroparatiisien kanssa. Käytännössä hallintarekisterit mahdollistavat nimettömän osakeomistuksen Suomessa. Samalla omistajille maksetun osingon lähdevero jää saamatta, kun osakkeen todellista omistajaa ei voida selvittää.

- Esimerkiksi Isoon-Britanniaan maksetaan enemmän osinkoja kuin suomalaisilla yrityksillä on brittiläisiä omistajia, Hirvonen sanoo.

Hallintarekisterijärjestelmää ei välttämättä tarvitse purkaa, mutta sitä pitää Hirvosen mielestä avata.

- En näe siinä ongelmaa, että tiedot eivät olisi julkisia, mutta ei ole mitään syytä, miksi verottaja ei niitä saisi saada selville.

Myös SAK ja SDP ihmettelivät äskettäin tässä Uuden Suomen jutussa hallituksen löysää linjaa hallintarekisterijärjestelmän suhteen. Heidän ihmettelynsä taustalla oli muun muassa Markku Hirvosen eduskunnalle tekemä tutkimus.