HS: Oikeus linjasi mikä on perhe oleskelulupaa hakiessa

Helsingin Sanomat/STT:
Oikeus linjasi perheen määritelmää oleskeluluvan haussa (oli: Oikeus linjasi mikä on perhe oleskelulupaa hakiessa)
1.4.2009

Iltalehti/STT:
KHO linjasi Suomeen tuloa perhesiteen perusteella

MTV3:
KHO rajasi oleskeluluvan myöntämistä perhesiteen perusteella

Aamulehti/STT:
KHO: Aikuinen tytär ja veljenpoika eivät saaneet oleskelulupaa
KHO linjasi Suomeen tuloa perhesiteen perusteella

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on rajannut sitä, ketkä oleskeluluvan hakijat saavat tulla perhesiteen perusteella Suomeen.

KHO:n ennakkopäätöksessä on kysymys Suomeen vuonna 2004 kiintiöpakolaisena tulleesta afganistanilaisnaisesta. Hän haki oleskelulupaa aikuiselle tyttärelleen sekä tämän alaikäiselle lapselle ja veljenpojalleen.

Kolmikolle ei myönnetty oleskelulupaa. Afganistanilaisnainen ei vuoden 2002 jälkeen ollut tavannut perheen perustanutta tytärtään, eikä hän ollut koskaan nähnyt tämän lasta. Veljenpojan kanssa hän ei ollut elänyt koskaan samassa taloudessa.

KHO perusteli päätöstään myös sillä, ettei kolmikko ollut täysin riippuvainen afganistanilaisnaisesta.

Aiemmin Rovaniemen hallinto-oikeus oli arvioinut, että oleskeluluvan epääminen oli kohtuutonta. Se kumosi Ulkomaalaisviraston päätöksen.

--------------------

Aamulehti:

Korkein hallinto-oikeus (KHO) rajasi keskiviikkona sitä, ketkä oleskeluluvan hakijat saavat tulla perhesiteen perusteella Suomeen. Oleskelulupa evättiin muun muassa aikuiselta tyttäreltä sekä hänen lapseltaan, kun hakijana oli tyttären äiti.

KHO:n antamassa ennakkopäätöksessä on kysymys Suomeen vuonna 2004 kiintiöpakolaisena tulleesta afganistanilaisnaisesta. Hän haki oleskelulupaa aikuiselle tyttärelleen sekä tämän alaikäiselle lapselle ja veljenpojalleen.

Afganistanilaisnainen perusteli hakemuksiaan sillä, että hän oli viettänyt tyttärensä kanssa kiinteää perhe-elämää samassa pihapiirissä asuen ennen kuin tytär muutti miehensä kanssa toiseen maahan. Lisäksi tyttärellä oli sairauden vuoksi vaikeuksia elättää itseään ja lastaan sekä äitinsä veljenpoikaa, jolla ei ollut vanhempia.

Ulkomaalaislain mukaan perhesiteen perusteella oleskeluluvan voi saada Suomessa asuvan oleskeluluvan saaneen puoliso, alaikäinen naimaton lapsi tai alaikäisen huoltaja. Lisäksi muulle omaiselle voidaan myöntää oleskelulupa, jos luvan epääminen olisi kohtuutonta esimerkiksi sen vuoksi, että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta.

Ei riippuvuutta äidistä

KHO ei myöntänyt kolmikolle oleskelulupaa. KHO katsoi, että kiinteä perhe-elämä oli päättynyt viimeistään silloin, kun tytär oli mennyt naimisiin.

Lisäksi afganistanilaisnainen ei vuoden 2002 jälkeen ollut tavannut tytärtään, eikä hän ollut koskaan nähnyt tämän lasta. Veljenpojan kanssa hän ei ollut elänyt koskaan samassa taloudessa.

KHO perusteli päätöstään myös sillä, ettei kolmikko ollut täysin riippuvainen afganistanilaisnaisesta. Tytär oli pystynyt huolehtimaan alaikäisestä lapsestaan ilman äitinsä taloudellista tukea. Lisäksi nyt parikymppinen veljenpoika oli työssä tehtaassa ja pystyi huolehtimaan itsestään ja toimeentulostaan.

Alun perin oleskeluluvan epäsi Ulkomaalaisvirasto eli nykyinen Maahanmuuttovirasto. Asia vietiin Rovaniemen hallinto-oikeuteen, joka puolestaan arvioi, että oleskeluluvan epääminen kolmikolta oli kohtuutonta. Perusteena oli muun muassa tyttären terveydentila ja se, ettei hänellä ole omaisia Afganistanissa.

Maahanmuuttoviraston mukaan keskiviikkoinen päätös ei muuta heidän käytäntöjään. Ylitarkastaja Joni Länsivuori kertoi, että päätöksiä on jo aiemmin tehty nyt KHO:n vahvistaman linjan mukaisesti.

Pakolaisneuvonta: Perhekäsitys suppea Suomessa

Pakolaisneuvonnan mukaan Suomessa on vaikea saada perhesiteen perusteella oleskelulupaa muille kuin puolisolle tai alaikäisille lapsille. Pakolaisneuvonnan lakimiehen Liisa Karisen mukaan jo käsitys perheestä poikkeaa paljon Suomessa ja maissa, joista oleskeluluvan hakijat tulevat.

- Suomessa sovelletaan länsimaista perhekäsitystä, joka on suppea, kun taas monissa muissa maissa se on paljon laajempi. Tämä ero taas voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, Karinen sanoi keskiviikkona.

Karinen ei halua ottaa kantaa yksittäistapauksiin, mutta hänen mukaansa Suomessa on myös erittäin vaikea todistaa riippuvuuden olemassaolo Suomessa asuvasta. Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa voidaan myöntää perhesiteen perusteella myös muulle omaiselle kuin puolisolle, alaikäisen huoltajalle tai alaikäiselle lapselle, jos sen epääminen olisi kohtuutonta muun muassa riippuvuuden vuoksi.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan perhesiteen perusteella haettiin viime vuonna runsasta 7 000:ta oleskelulupaa. Noin puolet näistä koski lapsia, noin kolmannes puolisoa ja loput muuta omaista.

Perhesidehakemusten määrä lisääntyy

- Suomesta haki viime vuonna oleskelulupaa yli 22 000 ihmistä. Hakijamäärä lisääntyi runsaalla 10 prosentilla edellisvuodesta.

- Lähes puolet hakemuksista tehtiin työnteon tai opiskelun vuoksi.

- Perhesiteen perusteella hakemuksia tehtiin noin 7 400. Perhesidehakemusten määrä lisääntyi noin 20 prosenttia edellisvuodesta.

- Perhesiteen perusteella oleskelulupaa voidaan hakea Suomessa olevan puolisolle tai alaikäisille lapsille sekä alaikäisen huoltajalle. Suomessa olevaa kutsutaan perheenkokoajaksi.

- Eniten oleskelulupahakemuksia tuli viime vuonna venäläisiltä, kiinalaisilta, intialaisilta ja somalialaisilta.

- Myönteisiä oleskelulupapäätöksiä tehtiin vajaat 20 000 ja kielteisiä noin 2 500.

Lähde: Maahanmuuttovirasto