Verkkouutiset: SAK saattoi syyllistyä työsyrjintään 6.11.2010
Työvoiman rajoittaminen pelkästään ulkomaalaisuuden perusteella on vähintään kyseenalaista, katsoo asiamies Paavo Mattila Rakennusteollisuus ry:stä.
SAK:n toimistoremontista sovittaessa saatettiin syyllistyä ulkomaisen työvoiman syrjintään. Verkkouutiset kertoi keskiviikkona, että SAK:n remontissa olisi edellytetty pääurakoitsijalta ulkomaisen työvoiman porttikieltoa.
SAK:n puolelta asia kiistettiin, mutta pääurakoitsija Jollaksen Rakennushuolto Oy:n edustajalta asiaan saatiin vahvistusta.
- Lähtökohtahan ja Rakennusteollisuus ry:n kanta on se, että meillä on EU:ssa työvoiman vapaa liikkuvuus. Kaikki ovat tervetulleita, jos pelataan meidän ehdoilla, toteaa rakennusalan työntekijäsopimuksiin perehtynyt asiamies Paavo Mattila Rakennusteollisuus ry:stä.
EU-työvoiman vapaa liikkuvuus merkitsee, ettei ketään saa asettaa toisen jäsenvaltion alueella eri asemaan työ- ja palvelussuhteen ehdoissa kotimaisiin työntekijöihin verrattuna. Käytännössä asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, vaan pykäliä voidaan helposti kiertää.
Vaikka ketään ei saisi syrjiä kotimaan tai alkuperätaustan perusteella, rakennuttaja voi asettaa tiukkoja ehtoja ammattitaidosta tai kielitaidosta vedoten työturvallisuuteen. Monilla työmailla ulkomaisen työvoiman puutteellinen kielitaito onkin aiheuttanut ongelmia. Suomalaiset rakentajat kertovat, etteivät ulkomailta tulleet aina myöskään kehtaa sanoa, jos eivät ymmärrä asioita.
Työvoiman rajoittamista pelkästään ulkomaalaisuuden perusteella Mattila luonnehtii kuitenkin "vähintään kyseenalaiseksi".
Ulkomaisten rakennusmiesten työskentelyä rajoittaa myös käytännössä byrokratia. Niin sanotusti strategisesti tärkeissä kohteissa, kuten puolustusvoimissa tai paraikaa käynnissä olevassa eduskuntatalon remontissa edellytetään työntekijöiltä laajoja turvallisuusselvityksiä, joiden tekeminen on ulkomaisille työntekijöille käytännössä liian hidasta ja hankalaa.
Kovin yleistä SAK:n mahdollinen porttikielto ulkomaalaisille ei kuitenkaan ole. Soittokierros suurimpiin rakennusfirmoihin paljasti, että urakkaneuvotteluissa ulkomaisen työvoiman mahdollinen rajoitus on tullut esiin lähinnä strategisesti tärkeissä kohteissa.