Helsingin Sanomat: Juha Akkanen: Soinin porukasta ei olisi ollut hallitukseen 2.6.2011
Perussuomalaiset jättäytyi vapaaehtoisesti hallituksesta, koska puolue ei voinut tehdä kompromisseja euromaiden tukemisesta.
Tämä on puheenjohtaja Timo Soinin virallinen versio. Selitys on täysin uskottava, eikä sen totuudenmukaisuutta voi kukaan ulkopuolinen kyseenalaistaa.
Saattaa tosin olla toinenkin, yhtä hyvä syy. Ehkäpä Soini eduskuntaryhmäänsä aikansa katseltuaan tuli siihen tulokseen, ettei sellaisen porukan kanssa voi mennä hallitukseen.
Soini itse olisi totta kai pätevä ministeriksi. Mutta mistä olisivat löytyneet ne neljä muuta ministeriksi pätevää, kun enintään yksi olisi voinut tulla eduskuntaryhmän ulkopuolelta? Suurin osa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä on kansanedustajina untuvikkoja. He tuntuvat olevan politiikassa kuin Liisa Ihmemaassa.
Kuten tämä julkisuuden hampaisiin joutunut surullisen hahmon ritari Teuvo Hakkarainen. Häneltä on paljastunut pitempi rikosrekisteri kuin todennäköisesti moneltakaan maahanmuuttajalta, joista hänellä kyllä on värikkäitä mielipiteitä.
Lyhyellä parlamentaarikon urallaan Hakkarainen on ehtinyt hankkia huomautuksen omalta eduskuntaryhmältään.
Rutkasti ennen vaaleja Soini vakuutti, että perussuomalaisten ehdokkaaksi pääsevät vain tiukan seulan läpäisseet. Jostain kohtaa seula ilmiselvästi petti.
Perussuomalaisten ehdokkaiden piti paljastaa kaapistaan kaikki luurangot, kuten vanhat tuomiot, ennen ehdokkaaksi hyväksymistä. Hakkaraisella on ollut vaikeuksia muistaa kaikkia vanhoja tuomioitaan.
Huono puoli Hakkaraisen kannalta on, että eduskunnasta ei pääse niin vain pois, jos sinne on kerran pyrkinyt ja päässyt.
On tietysti kohtuutonta, että yksi ja sama mies on koko ajan lööppijulkisuuden hampaissa. Mutta ehkä hän toimii samalla varoittavana esimerkkinä muille eduskunnan untuvikoille: pitää ajatella, mitä sanoo, jottei sano, mitä ajattelee.
Kuka tietää, mitä muiden perussuomalaisten taustoista vielä paljastuisikaan? Ahnas media on tuskin vielä penkonut puolueen jokaisen edustajan menneisyyttä läpikotaisin.
Politiikassa ja julkisuuden hallinnassa on opettelemista muillakin kuin Hakkaraisella. Neljä perussuomalaista äänesti Portugalitiedonannossa vahingossa tyhjää eikä hallituksen luottamusta vastaan.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner valitteli, ettei uusia edustajia ollut ehditty ohjeistaa äänestyksen kulusta riittävästi. Opettelemista siis riittää. Onneksi kesä tulee väliin ja armahtaa.
Perussuomalaisten joukossa on myös niitä, jotka saavat hymyn hyytymään: Jussi Halla-aho ja hänen aseenkantajansa. Halla-aho sai jymäytettyä perussuomalaiset sellaiseen "rasismin vastaiseen julistukseen", joka tarkkaan lukien tarkoittaa jotain aivan muuta.
Ruohonen-Lerner sanoi julistuksesta, että sitä ei käyty ryhmässä vivahteita myöten läpi "sillä tavalla, että olisi avattu koko juttu".
Monikohan perussuomalainen edustaja loppujen lopuksi tiesi, mitä julistuksella oikein tarkoitetaan? Jos olisi tiennyt, olisi todennäköisesti silti ollut samaa mieltä.
Sittemmin oikeusoppineet ovat todenneet, että perussuomalaisten julkilausuma on sekä perustuslain vastainen että ristiriidassa Suomen solmimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa (HS 28.5.).
Valitessaan hallituksen ja opposition väliltä Soini saattoi myös päätellä - senkin aivan oikein -, että perussuomalainen eduskuntaryhmä ei olisi hyväksynyt sellaiseen hallitukseen menoa, joka jatkaa muiden euromaiden tukemista, vaikka sitten kuinka tiukoin ehdoin. Vaalikamppailussa Soini sai lietsottua joukkonsa sellaiseen EU-vastaiseen hurmioon, ettei tilanne pysynyt enää edes hänen hallinnassaan. Tuli niin iso jytky, että sillä ei lopulta ollut mitään käyttöä.
Ja vaikka Soini olisi saanut ministerijoukon kasaan ja puolueen hallitukseen, montakohan kuukautta ryhmä olisi pysynyt koossa? Perussuomalaisia tuntuu yhdistävän vain yksi asia: heille mikään vieras ei ole inhimillistä.
On toki täysin mahdollista, että perussuomalaisten ryhmä hajoaa, vaikka se on oppositiossa. Sitä ja perussuomalaisten uusia tempauksia odotellessa.