Keskusrikospoliisi: Romanialaisrikollisuus Suomessa

Keskusrikospoliisi: Romanialaisrikollisuus Suomessa

Romanialaisrikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa vuodesta 2007 lähtien, jolloin Romaniasta tuli EU:n jäsen. Poliisin tietojärjestelmään kirjattiin vuonna 2010 noin 2 500 rikoslakirikosta, joiden tekijäksi epäilty on romanialainen. Keskusrikospoliisin arvioin mukaan suurella osalla heistä on kytkentä järjestäytyneeseen rikollisuuteen joko ryhmien jäseninä tai niiden käskyläisinä.

Rikoksista suurin osa on omaisuusrikoksia, mm. murtojen yhteydessä tehtyjä varkauksia, myymälävarkauksia, näpistyksiä tai erilaisia petoksia. Tilastoihin kirjatun rikollisuuden lisäksi rikollisryhmät käyttävät hyväkseen köyhiä maanmiehiään pakottamalla näitä mm. prostituoiduiksi, katusoittajiksi ja kerjäläisiksi ja viemällä heidän ansionsa.

Keskusrikospoliisi perustaa arvionsa romanialaisrikollisuuden järjestäytyneisyydestä Suomessa ja muissa EU-maissa kerättyyn tiedustelutietoon sekä rikosten tutkinnan yhteydessä saatuun tietoon.
Romaniassa käsiteltiin viime syksynä oikeudessa kahta rikoskokonaisuutta, joissa sikäläiset rikollisryhmät olivat käyttäneet maanmiehiään hyväkseen Suomessa, toisessa pimeänä työvoimana, toisessa mm. kerjäläisinä ja varkaina. Rikollisryhmien jäsenet saivat pitkiä tuomioita ihmiskaupasta.

Romanialaiset rikostilastoissa

Romanialaiset ovat muutamassa vuodessa nousseet kolmanneksi suurimmaksi kansanryhmäksi ulkomaalaisten tekemiksi epäillyissä rikoslakirikoksissa virolaisten ja venäläisten jälkeen. Ennen Romanian EU-jäsenyyttä rikoslakirikoksista epäiltyjen romanialaisten määrä vaihteli vuosittain 250 - 350 välillä lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin epäiltyjen määrä puolittui 160:een. Romanian ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna 2007 määrä ylitti 1 000 epäillyn rajan ja vuonna 2009 kirjattiin yli 2 600 rikoslakirikosta.

Viime vuonna romanialaisten tekemiksi epäillyistä noin 2 500 rikoksesta lähes 2 250 oli omaisuusrikoksia, suurimpana ryhmänä erilaiset varkaudet. Törkeiden varkauksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 37 %. Tapauksia oli 305. Muina kuin omaisuusrikoksina kirjattiin mm. pahoinpitelyjä, liikennerikoksia, huumausainerikoksia ja seksuaalirikoksia.

Romanialaisten tekemäksi epäilty omaisuusrikollisuus on kausiluonteista ja painottuu kevään ja alkusyksyn välisille kuukausille. Epäillyistä noin viidesosa on naisia, mutta lievemmissä omaisuusrikoksissa heidän osuutensa on suurempi. Esimerkiksi myymälävarkauksista epäillyistä noin kolmasosa oli naisia.

Romanian kanssa samaan aikaan EU:n jäsenyyden saaneen Bulgarian kansalaisten määrä rikoslakirikoksista epäiltyjen joukossa on myös kasvanut, mutta ei yhtä dramaattisesti kuin romanialaisten. Vuonna 2006 bulgarialaisten tekemiksi epäiltyjä rikoksia kirjattiin 106, vuonna 2010 vajaa 400.

Romanialaisrikollisuuden erityispiirteitä

Romanialaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimijoina on sekä romaniklaaneja että muiden romanialaisten muodostamia ryhmiä. Romaniperinteet ja -kulttuuri sekä sukulaisuussuhteet sitovat klaaneja tiiviiksi yhteisöiksi, joiden sisällä vallitsee tiukka hierarkia. Klaanipäälliköillä on suuri vaikutusvalta.

Romanialaiset rikollisryhmät käyttävät usein häikäilemättä hyväkseen sekä romanien että muiden köyhien kansalaisten tietämättömyyttä ja hädänalaista asemaa mm. lainaamalla heille rahaa, jotta köyhät perheet tai suvut voivat lähettää jäseniään ulkomaille ansaitsemaan rahaa. Ulkomaille lähtevä joutuu työskentelemään rikollisryhmän osoittamissa tehtävissä ja heidän Romaniassa olevat perheensä ovat samalla tavalla rikollisryhmän kontrollissa velkasuhteen vuoksi.

Viranomaisten tiedossa ei ole, miten suuri osa Suomessa olevista romanialaiskerjäläisistä toimii rikollisryhmän valvonnassa ja miten moni itsenäisesti. Romanialaisten tekemät omaisuus- ja muut rikokset ovat ainakin pääosin ennalta suunniteltua ja järjestettyä toimintaa.

Kahden Suomessa toimineen rikollisryhmän jäseniä tuomittiin jatkuvasta ihmiskaupasta

Romaniassa annettiin viime vuoden lopulla tuomiot kahdelle Suomessa toimineelle rikollisryhmälle, jotka toivat maanmiehiään tänne kerjäämään, varastamaan ja pimeäksi työvoimaksi. Suomen poliisi on antanut Romanian poliisille virka-apua ryhmien toiminnan tutkinnassa.

Tuomioistuin antoi kymmenelle henkilölle tuomion jatkuvasta ihmiskaupasta. Kummankin ryhmän päätekijät saivat 8-10 vuoden tuomiot. Muiden tuomiot vaihtelivat 2-5 vuoden välillä.

Oikeudessa käsitellyt rikokset tapahtuivat Suomessa vuosina 2005-2009. Kummankin rikollisryhmän katsottiin käyttäneen hyväkseen värväämiensä henkilöiden köyhyyttä, tietämättömyyttä, kielitaidottomuutta ja hädänalaista tilaa ja syyllistyneen Romanian lakien mukaan ihmiskauppaan.

Ensimmäinen ryhmä värväsi henkilöitä Suomeen lupaamalla heille majoituksen, ylläpidon ja maatalous- tai vastaavia töitä. Palkkatasoksi luvattiin 800 - 1400 euroa kuukaudessa.
Petollisin lupauksin värvätyt romanialaiset pakotettiin kuitenkin katusoittajiksi ja kerjäläisiksi. Osa värvätyistä pakotettiin kerjäämisen ohella varastamaan kaupoista tavaroita, jotka lähetettiin rikollisjärjestön jäsenten perheille Romaniaan. Pakottamisessa käytettiin uhkailua ja fyysistä väkivaltaa.

Lähes kaikki kerjäämällä ja katusoitolla saadut rahat rikollisryhmä pakotti luovuttamaan itselleen.. Värvättyjä tarkkailtiin ja päivän päätteeksi kontrolloitiin jopa ruumiintarkastuksin, etteivät he olleet päässeet kätkemään rahaa. Rikollisryhmän johtaja otti ansioista puolet suoraan itselleen. Toinen puoli meni lähes kokonaan rikollisryhmän vaatimiin kuljetus-, majoitus- ja ruokakulujen korvauksiin. Kerjäläisille itselleen jäi vain pieniä summia kuukausien työnteosta Suomessa.

Ryhmä toi Suomeen 18 henkilöä, jotka kukin oleskelivat täällä kolme - neljä kuukautta. Kerjäämällä ja katusoitolla saadut ansiot vaihtelivat asianosaisten mukaan noin 50 eurosta yli 300 euroon päivässä, joten rikollisryhmän saamat tuotot ovat huomattavia.

Toista rikollisryhmää johti romanialainen, Suomessa asunut mies, jolla oli täällä kaksi henkilöstövuokrausyritystä. Ryhmä toi Suomeen 21 romanialaista, jotka välitettiin miehen yritysten kautta rakennustöihin. Heillä teetettiin 12 - 14 -tuntisia työpäiviä viikonloput mukaan lukien ilman ylityökorvauksia. Palkkaus oli suomalaista tasoa huomattavasti alhaisempi. Majoitus oli järjestetty ahtaisiin parakkeihin ja ruuaksi annettiin jäteastioista kerättyjä elintarvikkeita. Heitä pidettiin pakkotyön kaltaisissa oloissa väkivallalla uhaten ja sitä käyttäen. Kun työmailla tehtiin tarkastuksia, romanialaiset työntekijät vietiin piiloon. Rikollisryhmän johtajat kylvivät eripuraa työntekijöiden joukkoon, jotta nämä pysyisivät kaikin tavoin heistä riippuvaisina.

Kohtelu oli niin sietämätöntä, että hyväksikäytetyistä kahdeksan henkilöä teki tilanteestaan ilmoituksen Suomen viranomaisille. Tällöin yritysten omistaja maksoi heille puuttuvia palkkasummia ja koetti osoittaa, että asiat ovat kunnossa. Epäkohdat olivat kuitenkin niin ilmeisiä, että viranomaiset puuttuivat liiketoimintaan. Omistaja pakeni maasta maksamatta muille romanialaisille senttiäkään. Hänet on etsintäkuulutettu.