Kansan Uutiset: Ihmisoikeudet ohjaamaan maahanmuuttojournalismia

Kansan Uutiset: Ihmisoikeudet ohjaamaan maahanmuuttojournalismia 5.11.2011

Medialla näyttäisi olevan paljon korjattavaa maahanmuuttoaiheisessa journalismissaan.

Julkisen sanan neuvoston JSN:n ja Vähemmistövaltuutetun toimiston viime keskiviikkona järjestämässä Miten media kohtelee maahanmuuttajia -seminaarissa nousi keskeisesti esiin ainakin yksi ohjenuora, jota median kannattaisi pitää mielessään myös silloin kun tehdään juttuja maahanmuuttajista.

– Median tehtävä on edistää ihmisoikeuksia.

Näin asian muotoili juuri vähemmistövaltuutetun tehtävästä virkavapaalle presidenttiehdokkuutensa vuoksi jäänyt Eva Biaudet. Myös JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen muistutti, että jokaisen ihmisoikeuksia on kunnioitettava.

Biaudet totesi, että maahanmuuttajiin kohdistunut vihamielisyys on vallannut Suomen jo niin, että se vaikuttaa meihin kaikkiin.

– Jokaiseen on muuttanut pieni rajavartiomies.

Esimerkkinä vihamielisyydestä hän käytti laitonta maahanmuuttoa, joka koetaan vakavana rikoksena. Sitä paljon pienemmäksi rikokseksi Biaudet´n mukaan koetaan se vakava väkivalta, joka kohdistuu laittomasti maahan tulleisiin ihmisiin.

Pois vastakkainasettelusta

Maahanmuuttajia itseäänkin kuultiin seminaarissa.

Venäläissyntyinen viestinnän opiskelija Karolina Miller toivoi maahanmuuttojournalismiin lisää avoimuutta ja luopumista vastakkainasettelusta.

Miriam Attias toivoi, että stereotypiat purettaisiin. Hän kaipasi maahanmuuttokommentteja antavien poliitikkojen haastamista puheistaan. Esimerkiksi Teuvo Hakkaraisen käyttämästä neekeri-sanasta kyllä kirjoitettiin, mutta enemmän olisi Attiaksen mukaan pitänyt selvittää poliitikon perusteita tämän esittämälle pikakäännytysvaatimukselle.

Attias puuttui myös viranomaiskielen käyttöön. Hän kysyi, miksi puhutaan toisen polven maahanmuuttajista kun voitaisiin puhua ensimmäisen polven suomalaisista.

Valtion taidemuseossa työskentelevä monikulttuurisuusasiamies Ahmed Al-Nawas muistutti, että pian pääkaupunkisuuden lapsista 25 prosenttia on maahanmuuttajia. Hän ihmettelikin, luulevatko lehdet saavansa näistä lapsista lukijoita nykyisenlaisella kirjoittelulla.

Uhkakuvia purettava

Maahanmuuttajien asemasta mediassa väitellyt tutkija Camilla Haavisto kaipasi journalismilta enemmän viranomaiskriittisyyttä.

Hän viittasi sisäministeri Päivi Räsäsen aikomukseen kiristää maahanmuuttajien perheenyhdistämiskäytäntöjä. Tutkijan mukaan media tyytyi liiaksi vain uutisoimaan itse esitystä. Hän olisi kaivannut syvällisempää selvitystä perheenyhdistämiskäytännöistä muualla Euroopassa.

Haavisto nimeää neljä erilaista tapaa, joilla mediassa on 2000-luvulla käsitelty maahanmuuttajia. Nämä ovat maahanmuuttajien eksotisointi, lapsellistaminen, idolisointi ja rikolliseksi leimaaminen. Jaottelu syntyi mediakartoituksessa, joka ulottui vuoteen 2008 asti.

Nyt maahanmuuttokysymystä käsittelevissä lehtijutuissa keskitytään Haaviston mukaan usein maahanmuutosta aiheutuviin kustannus- ja uhkakysymyksiin.

Haavisto sanoo, että eduskuntavaalien jälkeen, perussuomalaisten suosion myötä maahanmuuttajien ja kantaväestön vastakkainasettelu on vahvistunut. Journalismista on tullut kärkkäämpää.

Media mennyt halpaan

Toimittaja Johanna Korhosen mielestä media on mennyt hommafoorumilaisten halpaan.

– Maahanmuuttajia on vain noin kolme prosenttia. Onko heidän syy, jos esimerkiksi jollain meistä, joita on 97 prosenttia, ei ole töitä, hän kysyi.

Uimosen mielestä netti on vapauttanut pahan hengen pullosta. Huono keskustelukulttuuri on tullut pintaan. Hommafoorumia ei hänen mukaansa olisi syntynyt, jos asioista olisi alusta alkaen puhuttu niiden oikeilla nimillä.