Kirkko & Kaupunki: Oikeus suojaan

Kirkko & Kaupunki 9/2012: Oikeus suojaan

Lukuisista Suomeen tulevista ulkomaalaisista vain osa etsii suojaa. Kuka voi saada turvapaikan? Seuraavassa tutkitaan yleisimpiä pakoalisiin liittyviä väitteitä.

Väite 1: Pakolaiset saavat suurempia etuuksia kuin suomalaiset.

Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakija saa katon päänsä päälle ja minimiterveydenhoidon. Hän saa 70 prosenttia pienimmästä toimeentulotuesta: 290 euroa kuukaudessa ruoka-, vaate-, liikenne-, hygienia- ja puhelinkuluihin. Jos keskuksessa tarjotaan ruoka, kuukausiraha on 85 euroa.

Jos hakijalla on oman maansa passi, hän voi tehdä töitä kolmen kuukauden odotusajan jälkeen. Silloin hän ei saa toimeentulotukea ja maksaa ansioistaan veroja.

Jos hakija saa turvapaikan eli virallisen pakolaisen statuksen tai muun oleskeluluvan, hän siirtyy kuntaan. Kuntalaisena hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin. Joskus voi esiintyä etuuksien väärinkäyttöä kuten kantasuomalaisillakin. Sanktiot ovat samat kaikille.

Väite 2: Maahanmuuttokulut ovat liian suuret.

Suurin menoerä on vastaanotto. Jokainen hakija tulee maksamaan 45 euroa vuorokaudelta asuessaan vastaanottokeskuksessa ja odottaessaan hakemuksensa käsittelyä. Tähän kuluu keskimäärin kahdeksan kuukautta, joskus parikin vuotta. Nyt käsittelyajat pyritään lyhentämään puoleen vuoteen.

Vuonna 2011 maahanmuuttokulut olivat 209 miljoonaa euroa. Se oli samaa suuruusluokkaa kuin taiteen ja kulttuurin saama budjettituki.

Väite 3: Suurin osa on elintasopakolaisia.

Elintasopakolaisia ei voi olla, koska turvapaikka ei myönnetä köyhyyden takia. Siirtotyöläiset ovat eri asia.

Väite 4: Maahantulo väärillä papereilla tai papereitta on laitonta.

Mikäli tulija heti rajalla tai poliisiasemalla ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi, hän ei ole maassa laittomasti. Kuka pystyy pakotilanteessa hankkimaan lailliset matkustusdokumentit?

Väite 5: Rajavalvontaa on tiukennettava.

Jokaisella maalla on oikeus valvoa rajojaan ja estää laiton rajanylitys. Toisaalta jokaisella ihmisellä on oikeus paeta vainoa ja päästä turvalliseen maahan anomaan turvapaikkaa. Tämä ihmisoikeus on säädetty 60 vuotta sitten ja se on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Ketään ei saa käännyttää, mikäli uhkana on epäinhimillinen kohtelu.

Ongelmana on, miten poimia siirtolaisten joukosta vainoa pakenevat ja taata heidän mahdollisuutensa anoa turvaa.

Väite 6: Tulijat olisi käännytettävä jo lähtöalueilla.

Euroopan rajavalvontakontrolli on enenevästi siirtynyt Afrikkaan. Vuonna 2005 perustettu Frontex tekee yhteistyötä muun muassa Marokon, Libyan, Mauritanian, Senegalin ja Malin viranomaisten viranomaisten kanssa kouluttamalla heitä. Siirtolaisia käännytetään takaisin jo Afrikassa tai merialueilla. Siirtolaisia on esimerkiksi kuljetettu Saharaan ja jätetty sinne.

Vainoa pakenevat joutuvat riskeeraamaan entistä enemmän päästäkseen johonkin turvalliseen maahan Eurooppaan. Salakuljettajat hyötyvät tilanteesta.

Väite 7: Turvapaikkashoppailu on yleistä.

Kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, ensimmäiseksi tarkistetaan, löytyvätkö hänen sormenjälkensä jo jostain muusta Euroopan maasta. Jos löytyvät, hänet palautetaan suoraan sinne (paitsi ei enää Kreikkaan epäinhimillisten olojen takia). Hakija ei voi toivoa, mihin maahan kotoutua.

Väite 8: Ankkurilapsilla hyväksikäytetään turvapaikkajärjestelmää.

Myös lapsella on oikeus hakea turvapaikkaa. Harvoin koko perheellä on varaa lähteä pakomatkalle.

Suomesta lähetettiin sotien aikana noin 70 000 lasta turvaan Ruotsiin ja Tanskaan.

Väite 9: Suomi ottaa liikaa pakolaisia.

Turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut vuosittain 1500:sta 6000:een. Viime vuonna myönteisen päätöksen sai 1271 henkeä.

Lisäksi Suomi on luvannut ottaa vuosittain 750 pakolaista, jotka valitaan maailman pakolaisleireiltä. Nämä ns. kiintiöpakolaiset sijoitetaan suoraan kuntiin. Mutta ongelmana on, että kunnat eivät ole tarjonneet riittävästi vastaanottopaikkoja.

Eurooppaan saapuneista turvapaikanhakijoista Suomeen päätyy noin yksi prosentti.

Väite 10: Pakolaisuus luo pimeitä työmarkkinoita.

Euroopassa tarvitaan noin 50 miljoonaa vierastyöläistä, etupäässä matalapalkka-aloilla. Halukkaita tulijoita on runsaasti. Kuitenkin laillisia maahantulomahdollisuuksia on vain hyvin koulutetuille.

Tässä tilanteessa työvoiman kysyntä ja tarjonta voivat kohdata vain laittoman siirtolaisuuden kautta, mikä osaltaan ylläpitää pimeitä työmarkkinoita.


Kuvateksti: Vaihtelua odotteluun. Kaksi vuotta sitten Refugee Hospitality Club järjesti lumityötalkoot Punavuoren vastaanottokeskuksen asukkaille. Lapiot heiluivat Uudenmaankadulla. Punavuoren keskus suljetaan kesällä turvapaikanhakijoiden vähentymisen vuoksi.