Verkkouutiset: Miehen vaikeus kotoutua voi lisätä väkivallan riskiä

Verkkouutiset/STT: Miehen vaikeus kotoutua voi lisätä väkivallan riskiä 7.3.2012

Kotoutumiseen liittyvät ongelmat saattavat lisätä lähisuhdeväkivallan riskiä maahanmuuttajaperheissä.

Ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä tekevän asiantuntijan mukaan riskiä väkivallan käyttöön lisää myös se, jos identiteetin rakennus suomalaisena on vielä kesken.

– Pikkulapsiperheen arki voi olla kantasuomalaisillakin haasteellista, kun lasten saamisen jälkeen haetaan uusia rooleja perheessä ja muodostetaan parisuhdetta uudelleen. Tilanne voi mutkistua, kun siihen lisätään oman identiteetin etsiminen, sanoo ohjaaja Salla Hyvärinen Espoossa toimivasta, miehiä auttavasta Lyömätön linja -järjestöstä.

Naisen status saattaa Suomeen saapuessa nousta verrattuna lähtömaahan, minkä seurauksena miehen rooli voi olla hyvinkin hukassa. Esimerkiksi lapsilisät tulevat usein naisen tilille, mikä on uutta sellaisille maahanmuuttajille, joilla kaikki raha-asiat ovat hoituneet miehen kautta.

– Jos perheessä on pieniä lapsia, nainen yleensä käy heidän kanssaan neuvolassa tai saa muita palveluja. Tämä asettaa miehen uuteen tilanteeseen: ennen minä hoidin kaiken, mutta mitä teen nyt, kun niin paljon vastuuta on siirtynyt vaimolle?

Samalla kun naisen status nousee, miehellä se saattaa laskea.

– Miehellä voi olla aluksi perheen pään rooli. Tänne muuttaessa häneltä voi esimerkiksi puuttua työpaikka ja kielenoppimisessa saattaa olla ongelmia, mikä vaikuttaa statuksen laskuun, sanoo sosiaalityön professori Leo Nyqvist Turun yliopistosta.

Mikä on väkivaltaa?

Suomeen saapuvien maahanmuuttajamiesten keskuudessa voi olla myös kovasti kantasuomalaisista poikkeavat käsitykset siitä, mikä on väkivaltaa.

– Jos maahanmuuttaja tulee maasta, jossa esimerkiksi käydään sotaa ja väkivalta on karusti sanottuna arkipäivää, he saattavat pitää vaikkapa lasten kuritusväkivaltaa normaalina ja sallittuna, Hyvärinen sanoo.

Nyqvistin mukaan maahanmuuttajamiehet ovat kuitenkin hyvin kiinnostuneita ottamaan selvää, kuinka suomalaisessa yhteiskunnassa toimitaan.

Hyvärinen muistuttaa, että asenteisiin vaikuttaminen voi olla hyvinkin pitkä prosessi.

– Suomessa ruvettiin vasta 1990-luvulla nostamaan esiin perheväkivaltaa. Työ näkyy nyt nuorissa aikuisissa niin, että heidän moraalikäsityksensä on lähes poikkeuksetta se, että kaikenlainen väkivalta on väärin.