torstai 8. maaliskuuta 2012
Journalisti: Luottamus avaa ovia
Turun Sanomien toimittaja Heikki Kauhanen on luonut suhteita maahanmuuttajiin vuosikymmenen ajan. Viime vuonna hän pääsi haastattelemaan etsintäkuulutettua terroristijohtajaa.
On marraskuinen aamupäivä oslolaisen kerrostalon rappukäytävässä. Heikki Kauhasta jännittää, joten hän on poikkeuksellisesti tehnyt valmiiksi neljäkymmentä haastattelukysymystä. Edessä on epätavallinen tapaaminen. Harkinnan jälkeen hän on päättänyt pukeutua normaaleihin työvaatteisiin.
Kauhanen koputtaa ovea. Sen avaa parrakas, harmaaseen kurdiasuun pukeutunut mies. Terroristijärjestö Ansar al-Islamin entinen johtaja mullah Krekar ei juuri anna haastatteluja, mutta nyt hän vie Turun Sanomien toimittajan keittiöönsä ja valmistaa tälle aamiaisen.
Alkuun tunnelma on jännittynyt, mutta Krekarin ystävällisyys rohkaisee tulkin vitsailemaan. On vaikea uskoa, että kokkina häärii terroristijärjestön perustaja, jonka Yhdysvallat etsintäkuulutti yhtä aikaa Osama bin Ladenin ja Saddam Husseinin kanssa.
[...]
Heikki Kauhanen sai pyydystettyä harvinaisen haastattelun, koska oli käyttänyt vuosia kontaktien luomiseen.”Olen viettänyt paljon aikaa maahanmuuttajien seurassa, tutustunut ja hankkinut heidän luottamuksensa. Sen ansiosta minulla on yhteyksiä joka puolelle maailmaa”, Kauhanen sanoo.
Vapaalla hän puhuu enemmän englantia kuin suomea ja laskee, että seitsemän tekstiviestiä kymmenestä tulee muilta kuin suomalaistaustaisilta ystäviltä ja tuttavilta.
Mullah Krekarista Kauhanen kiinnostui, kun tutut kurdit puhuivat usein hengellisestä johtajastaan. Lopulta hän kysyi, voisivatko he auttaa haastattelun järjestämisessä. Sattumalta Turkuun oli juuri tulossa mullahin tuttuja.
”Krekar halusi tietää, millainen toimittaja olen ja kuka on tulkkina. Lokakuussa saimme kuulla, että olemme tervetulleita.”
Apua muslimijohtajan luottamuksen saavuttamisessa saattoi olla siitä, että Kauhanen on muslimi, ja hänen islamin tuntemukseensa luotetaan muslimipiireissä.
[...]
Aihevalinnat eivät toki ole olleet aina kaikkien mieleen. Jambon alkuaikana Kauhanen sai säännöllisesti uhkauskirjeitä ja -soittoja suomalaismieheltä. Toisinaan vihastuneet ovat olleet maahanmuuttajia, jotka ovat toivoneet luottotoimittajansa kirjoittavan heistä vain myönteisesti.
”En halua olla pelkkä maahanmuuttajien suojelija. Kirjoitan myös negatiivisista asioista, kuten rikollisuudesta. Pahiksia löytyy kaikista kulttuureista.”
Laajan verkostonsa vuoksi Kauhanen on joutunut myös vakoilun kohteeksi. Miestä on seurattu ja hänen puheluitaan on kuunneltu. Todellista kylmähermoisuutta on vaadittu silloin, kun neljän eri maan turvallisuuspalvelut ovat ottaneet yhteyttä saadakseen tietoja hänen tuttavistaan.
Maahanmuuttajat kääntyvät usein Kauhasen puoleen ihmisoikeusasioissa. Rakenteellinen rasismi on Suomessa yleistä, mutta silti rasismin määrää on Kauhasen mielestä liioiteltu.
”Suomalaisten rasismi on enemmänkin tahatonta ja lähtee tietämättömyydestä. Minusta parasta on kohdata vihapuheen puhujat ja keskustella asioista rauhassa. Ei pidä provosoitua eikä olla herkkähipiäinen.”
Mullah Krekarin haastattelun esittämisen jälkeen Kauhanen puhui puhelimessa tämän pojan kanssa, joka ilmaisi isänsä olleen tyytyväinen jutun sisältöön. Krekarin turkulaiset tukijat sen sijaan olivat kyselleet toimittajan osoitetta kosto mielessään. Kauhasta ei silti huolestuta.
”Vihamiehet kuuluvat tähän ammattiin”, hän kuittaa.
Heikki Kauhanen kertoo Tutk!2012-konferenssissa työstään ja mullah Krekarin haastattelusta 30.–31.3.
Tekstit
