YLE Uutiset: Siirtolaisjärjestö vauhdittaa paluumuuttoa 28.2.2011
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n vapaaehtoisen paluun hanke on lisännyt huomattavasti kotimaihinsa palanneiden siirtolaisten määrää Suomessa. Erityisen suosittu hanke on ollut turvapaikanhakijoiden keskuudessa.
14 kuukauden hankejakson aikana Suomesta on palannut kotimaihinsa yli 300 ihmistä. Hakemuksia hankkeeseen on tullut 450.
maanantai 28. helmikuuta 2011
HS: Vertailu: Ruotsi ja Suomi kärjessä maahanmuuttajien kotouttamisessa
Helsingin Sanomat/STT: Vertailu: Ruotsi ja Suomi kärjessä maahanmuuttajien kotouttamisessa 28.2.2011
Tiedote: Slow progress on integration policies, says MIPEX study
Tutkimus: MIPEX III unabridged (pdf)
Suomen osuus tutkimuksesta suomenkielisenä (pdf)
Ruotsin lainsäädäntö antaa maahantulijoille parhaat lähtökohdat yhteiskunnassa toimimiseen, arvioi 31 maata kattava selvitys. Tuoreen selvityksen mukaan Suomi tarjoaa neljänneksi parhaat edellytykset kotoutumiselle.
Brittivetoisessa selvityksessä kiinnitettiin huomiota erityisesti työelämää, perheiden yhdistämistä ja syrjintää koskeviin lakeihin, joista Ruotsi sai huippuarviot. Vähemmän pisteitä tuli asumisoloista, koulutuksesta ja kansalaisuuden myöntämisestä.
Ruotsin jälkeen parhaiten vertailussa selvisivät Portugali, Kanada, Suomi ja Hollanti. Hännänhuippuna vertailussa oli Latvia.
Tiedote: Slow progress on integration policies, says MIPEX study
Tutkimus: MIPEX III unabridged (pdf)
Suomen osuus tutkimuksesta suomenkielisenä (pdf)
Ruotsin lainsäädäntö antaa maahantulijoille parhaat lähtökohdat yhteiskunnassa toimimiseen, arvioi 31 maata kattava selvitys. Tuoreen selvityksen mukaan Suomi tarjoaa neljänneksi parhaat edellytykset kotoutumiselle.
Brittivetoisessa selvityksessä kiinnitettiin huomiota erityisesti työelämää, perheiden yhdistämistä ja syrjintää koskeviin lakeihin, joista Ruotsi sai huippuarviot. Vähemmän pisteitä tuli asumisoloista, koulutuksesta ja kansalaisuuden myöntämisestä.
Ruotsin jälkeen parhaiten vertailussa selvisivät Portugali, Kanada, Suomi ja Hollanti. Hännänhuippuna vertailussa oli Latvia.
YLE: Maahanmuuttajille parempaa koulutusta
YLE: Maahanmuuttajille parempaa koulutusta 28.2.2011
Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta kehitetään. Tänään käynnistyy Osallisena Suomessa -hanke, jonka myötä on tarkoitus luoda valtakunnallinen malli maahanmuuttajien kielten ja kulttuurin opetukseen. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta on arvosteltu aiemmin muun muassa siitä, ettei koulutuksen tasoa valvo oikein kukaan.
Hankkeen johtoryhmässä toimiva Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava pitää tärkeänä nyt sitä, että maahanmuuttajien kieltenopetukseen saadaan yhteiset tavoitteet. Arjavan mukaan maahanmuuttajajärjestöjä haastateltaessa tuli selväksi, että kieltenopetus ei ole ollut tähän mennessä tarpeeksi räätälöityä kullekin kohderyhmälle.
Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta kehitetään. Tänään käynnistyy Osallisena Suomessa -hanke, jonka myötä on tarkoitus luoda valtakunnallinen malli maahanmuuttajien kielten ja kulttuurin opetukseen. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta on arvosteltu aiemmin muun muassa siitä, ettei koulutuksen tasoa valvo oikein kukaan.
Hankkeen johtoryhmässä toimiva Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava pitää tärkeänä nyt sitä, että maahanmuuttajien kieltenopetukseen saadaan yhteiset tavoitteet. Arjavan mukaan maahanmuuttajajärjestöjä haastateltaessa tuli selväksi, että kieltenopetus ei ole ollut tähän mennessä tarpeeksi räätälöityä kullekin kohderyhmälle.
Sivistys.net: Monikulttuurisuus on ihan harmaata
Sivistys.net: Monikulttuurisuus on ihan harmaata 28.2.2011
Suomalaisen aikuiskouluttajan työyhteisö monikulttuuristuu siinä missä opetusryhmäkin. Tie kulttuurien moninaisuuteen avautuu dialogissa, sanoo Suomen muslimeista kirjan kirjoittanut lakimies Husein Muhammed.
Muslimeja on Suomessa yli 40 000, käännynnäiset mukaan lukien jopa 45 000. Hunnut, rukoushetket, sianlihakielto — muslimit määritellään herkästi muutaman piirteen perusteella yhtenäiseksi ryhmäksi.
Tuoreessa Yhtä erilaiset -kirjassaan Husein Muhammed kuitenkin näyttää, että on lukuisia tapoja olla muslimi. Parhaiten Koraanin yhdistämää uskontoa kuvaa monimuotoisuus.
— Monikulttuurisuus on kulttuurien rikastamista, ei niiden karsimista, sanoo Irakista Suomeen Turkin kautta vuonna 1994 päätynyt Muhammed, lakimies ja kirjoittaja.
Suomalaisen aikuiskouluttajan työyhteisö monikulttuuristuu siinä missä opetusryhmäkin. Tie kulttuurien moninaisuuteen avautuu dialogissa, sanoo Suomen muslimeista kirjan kirjoittanut lakimies Husein Muhammed.
Muslimeja on Suomessa yli 40 000, käännynnäiset mukaan lukien jopa 45 000. Hunnut, rukoushetket, sianlihakielto — muslimit määritellään herkästi muutaman piirteen perusteella yhtenäiseksi ryhmäksi.
Tuoreessa Yhtä erilaiset -kirjassaan Husein Muhammed kuitenkin näyttää, että on lukuisia tapoja olla muslimi. Parhaiten Koraanin yhdistämää uskontoa kuvaa monimuotoisuus.
— Monikulttuurisuus on kulttuurien rikastamista, ei niiden karsimista, sanoo Irakista Suomeen Turkin kautta vuonna 1994 päätynyt Muhammed, lakimies ja kirjoittaja.
YLE Uutiset: Ulkomaalaisia halpatyöntekijöitä asutetaan jopa työmaakonteissa
YLE Uutiset: Ulkomaalaisia halpatyöntekijöitä asutetaan jopa työmaakonteissa 28.2.2011
Ulkomaalaisten halpatyöntekijöiden asuinoloja ei valvo kukaan. Pahimmillaan työntekijöitä majoitetaan varastorakennuksissa, tehdasrakennuksissa, puutarhamajoissa tai työmaakonteissa.
Ulkomaalaisten halpatyöntekijöiden asuinoloja ei valvo kukaan. Pahimmillaan työntekijöitä majoitetaan varastorakennuksissa, tehdasrakennuksissa, puutarhamajoissa tai työmaakonteissa.
Juho Eerola: Monikulttuurisuus köyhdyttää kansakuntaa
Kymen Sanomat, mielipide: Juho Eerola: Monikulttuurisuus köyhdyttää kansakuntaa 28.2.2011
Juha Willman väitti (Lukijat 15.2.), että suurimmat syyt Kotkaan suuntautuvalle maahanmuutolle ovat alkuperämaiden sotatila ja nälänhätä. Tämä väite ei ole totta, sillä vuosien saatossa eniten maahanmuuttoa tänne on suuntautunut perhesyiden ja ammatin kautta. Vaikka näihinkin tekijöihin perustuvaan maahanmuuttoon liittyy paljon vilppiä, ei monikulttuurisuuteen kytkeytyviä ongelmia tällaisissa tapauksissa juuri synny.
Juha Willman väitti (Lukijat 15.2.), että suurimmat syyt Kotkaan suuntautuvalle maahanmuutolle ovat alkuperämaiden sotatila ja nälänhätä. Tämä väite ei ole totta, sillä vuosien saatossa eniten maahanmuuttoa tänne on suuntautunut perhesyiden ja ammatin kautta. Vaikka näihinkin tekijöihin perustuvaan maahanmuuttoon liittyy paljon vilppiä, ei monikulttuurisuuteen kytkeytyviä ongelmia tällaisissa tapauksissa juuri synny.
HS: Kunnon toimintamallit puuttuvat maahanmuuttajatyttöjen auttamisessa
Helsingin Sanomat: Kunnon toimintamallit puuttuvat maahanmuuttajatyttöjen auttamisessa 28.2.2011
Jopa koulun salassapitosäädökset voivat estää maahanmuuttajatytön auttamisen, jos hän joutuu kunniaan liittyvän väkivallan uhriksi.
Maahanmuuttajatyttöjen kanssa työskentelevillä viranomaisilla ei ole yhtenäisiä toimintamalleja. Kukin ratkaisee itse, miten toimitaan, kun esimerkiksi fyysinen väkivalta tai alaikäisen pakkoavioliitto osuu kohdalle.
"Pelottavimpia ovat tilanteet, joissa yksittäinen työntekijä lähtee ratkomaan tätä ja lupaa esimerkiksi tytölle, ettei kerro kenellekään", sanoo lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas Vantaalta. Toimintamallien puute johtuu Vilpaksen mukaan siitä, ettei ilmiö ole yhden ministeriön asia vaan laaja yhteistyökysymys.
Jopa koulun salassapitosäädökset voivat estää maahanmuuttajatytön auttamisen, jos hän joutuu kunniaan liittyvän väkivallan uhriksi.
Maahanmuuttajatyttöjen kanssa työskentelevillä viranomaisilla ei ole yhtenäisiä toimintamalleja. Kukin ratkaisee itse, miten toimitaan, kun esimerkiksi fyysinen väkivalta tai alaikäisen pakkoavioliitto osuu kohdalle.
"Pelottavimpia ovat tilanteet, joissa yksittäinen työntekijä lähtee ratkomaan tätä ja lupaa esimerkiksi tytölle, ettei kerro kenellekään", sanoo lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas Vantaalta. Toimintamallien puute johtuu Vilpaksen mukaan siitä, ettei ilmiö ole yhden ministeriön asia vaan laaja yhteistyökysymys.
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Turun Sanomat: Perussuomalaisten vaaliohjelma rinnastetaan natsien puolueohjelmaan Youtube-videossa
Turun Sanomat: Perussuomalaisten vaaliohjelma rinnastetaan natsien puolueohjelmaan Youtube-videossa 27.2.2011
Ilta-Sanomat: Uusi natsivideo tyrmistytti persut: "Rajojamme koetellaan" 28.2.2011
Youtube-verkkopalveluun ladatussa videossa rinnastetaan perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma natsien puolueohjelmaan. Alle kahden minuutin videossa esitellään vuorotellen kohtia perussuomalaisen perjantaina esitellystä ohjelmasta ja kansallissosialistisen puolueen vuonna 1920 julkaistusta ohjelmasta.
Videolla on esimerkiksi lainaus perussuomalaisten ohjelmasta: ”maahanmuuttopolitiikan perustana on se, että suomalaisten on voitava aina itse päättää, millä ehdoilla ulkomaalainen voi tulla maahamme ja oleskella maassamme”.
Ilta-Sanomat: Uusi natsivideo tyrmistytti persut: "Rajojamme koetellaan" 28.2.2011
Youtube-verkkopalveluun ladatussa videossa rinnastetaan perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma natsien puolueohjelmaan. Alle kahden minuutin videossa esitellään vuorotellen kohtia perussuomalaisen perjantaina esitellystä ohjelmasta ja kansallissosialistisen puolueen vuonna 1920 julkaistusta ohjelmasta.
Videolla on esimerkiksi lainaus perussuomalaisten ohjelmasta: ”maahanmuuttopolitiikan perustana on se, että suomalaisten on voitava aina itse päättää, millä ehdoilla ulkomaalainen voi tulla maahamme ja oleskella maassamme”.
Pakolaisneuvonta: Oikeus perheeseen edistää pakolaisten kotoutumista
Pakolaisneuvonta: Oikeus perheeseen edistää pakolaisten kotoutumista 27.2.2011
Annastiina Sipilä arveli (HS Mielipide 23.2.), että perheenyhdistämiselle asetetut toimeentulovaatimukset ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät kotoutumista. Kuitenkin elämään kiinni pääseminen ja todellinen kotoutuminen Suomeen on erittäin vaikeaa, jos pakolaisella on jatkuva huoli omaisistaan.
Perheenyhdistämishakemus tulisi lain mukaan ratkaista yhdeksän kuukauden kuluessa, mutta käsittely kestää tällä hetkellä jopa vuosia. Monet perheenjäsenet elävät vaarallisissa olosuhteissa, ja ääritapauksissa omainen on kuollut hakemuksen käsittelyn aikana.
Annastiina Sipilä arveli (HS Mielipide 23.2.), että perheenyhdistämiselle asetetut toimeentulovaatimukset ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät kotoutumista. Kuitenkin elämään kiinni pääseminen ja todellinen kotoutuminen Suomeen on erittäin vaikeaa, jos pakolaisella on jatkuva huoli omaisistaan.
Perheenyhdistämishakemus tulisi lain mukaan ratkaista yhdeksän kuukauden kuluessa, mutta käsittely kestää tällä hetkellä jopa vuosia. Monet perheenjäsenet elävät vaarallisissa olosuhteissa, ja ääritapauksissa omainen on kuollut hakemuksen käsittelyn aikana.
YLE: KHO:n Hallberg: Isoäitien karkotustapaus oli murheellinen juttu
YLE Uutiset: KHO:n Hallberg: Isoäitien karkotustapaus oli murheellinen juttu 27.2.2011
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg korostaa inhimillisyyttä ulkomaalaisten isoäitien käännytyksiin liittyneessä jupakassa. YLE Uutisten haastattelussa Hallberg kertoo näkemyksensä asiasta. Hän kiistää viivyttäneensä karkotuspäätöksen täytäntöönpanoa.
Viime aikoina Hallbergiä on sekä kiitetty että kritisoitu siitä, että hän ei inhimillisten syiden vuoksi halunnut kiirehtiä isoäitien karkotuspäätösten täytäntöönpanoa, vaan halusi odottaa hallituksen lupaamaa kiireellistä lainmuutosta asiassa. Hän liitti päätökseen eriävän mielipiteensä.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg korostaa inhimillisyyttä ulkomaalaisten isoäitien käännytyksiin liittyneessä jupakassa. YLE Uutisten haastattelussa Hallberg kertoo näkemyksensä asiasta. Hän kiistää viivyttäneensä karkotuspäätöksen täytäntöönpanoa.
Viime aikoina Hallbergiä on sekä kiitetty että kritisoitu siitä, että hän ei inhimillisten syiden vuoksi halunnut kiirehtiä isoäitien karkotuspäätösten täytäntöönpanoa, vaan halusi odottaa hallituksen lupaamaa kiireellistä lainmuutosta asiassa. Hän liitti päätökseen eriävän mielipiteensä.
HS: Kunniaan liittyvä väkivalta varjostaa tuhansien tyttöjen elämää Suomessa
Helsingin Sanomat: Kunniaan liittyvä väkivalta varjostaa tuhansien tyttöjen elämää Suomessa 27.2.2011
Kunniaan liittyvä väkivalta on arkea tuhansille tytöille Suomessa. Heistä valtaosa asuu pääkaupunkiseudulla.
"Tilanne on huolestuttava. Ilmiö koskettaa jo koko maata, sillä meille on tullut viranomaisten yhteydenottoja sekä suurista että pienistä kaupungeista", kertoo Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL).
MLL käyttää termiä kunniaan liittyvä väkivalta kansainvälistä käytäntöä noudattaen. Suomessa on puhuttu myös häpeärikoksista.
Kunniaan liittyvä väkivalta on arkea tuhansille tytöille Suomessa. Heistä valtaosa asuu pääkaupunkiseudulla.
"Tilanne on huolestuttava. Ilmiö koskettaa jo koko maata, sillä meille on tullut viranomaisten yhteydenottoja sekä suurista että pienistä kaupungeista", kertoo Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL).
MLL käyttää termiä kunniaan liittyvä väkivalta kansainvälistä käytäntöä noudattaen. Suomessa on puhuttu myös häpeärikoksista.
Kansan Uutiset: Perussuomalaisten vihan imaamit
Kansan Uutiset: Perussuomalaisten vihan imaamit 26.2.2011
Antero Eerola: Rikkaiden ja rasistien koalitio? (blogi)
Perussuomalaisten hillitön gallup-nousu on epäilemättä vaalikevään erikoisin ilmiö. Vaaliteemoista viis, sillä Perussuomalaiset ovat jo itsessään vaaliteema, jonka media on nyt nostanut käytännössä tärkeimpien aiheiden joukkoon.
On tultu tilanteeseen, jossa persut voivat esittää mitä vain eikä suosio siitä enää heilahtele. Politiikkaan syvästi pettynyt kansanosa ei nyt lue ohjelmia vaan haluaa ainoastaan täystuuletuksen suomalaiseen politiikkaan. Niille, jotka aikovat äänestää Perussuomalaisia siksi, että ovat pettyneitä politiikkaan, voi odottaa kuitenkin vielä suurempi pettymys vaalien jälkeen.
Antero Eerola: Rikkaiden ja rasistien koalitio? (blogi)
Perussuomalaisten hillitön gallup-nousu on epäilemättä vaalikevään erikoisin ilmiö. Vaaliteemoista viis, sillä Perussuomalaiset ovat jo itsessään vaaliteema, jonka media on nyt nostanut käytännössä tärkeimpien aiheiden joukkoon.
On tultu tilanteeseen, jossa persut voivat esittää mitä vain eikä suosio siitä enää heilahtele. Politiikkaan syvästi pettynyt kansanosa ei nyt lue ohjelmia vaan haluaa ainoastaan täystuuletuksen suomalaiseen politiikkaan. Niille, jotka aikovat äänestää Perussuomalaisia siksi, että ovat pettyneitä politiikkaan, voi odottaa kuitenkin vielä suurempi pettymys vaalien jälkeen.
Kainuun Sanomat: Perussuomalaiset ja vihreät vastakkain ulkomaisen työvoiman vastaanotossa 27.2.2011
Kainuun Sanomat: Perussuomalaiset ja vihreät vastakkain ulkomaisen työvoiman vastaanotossa 27.2.2011
Äänestäjät vastustavat ulkomaisten työntekijöiden lisäämistä jonkin verran ehdokkaita yleisemmin Kainuun Sanomien vaalikoneessa.
Vaalikone sisältää väittämän: ”Ikääntyvän Suomen täytyy helpottaa ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa.”
Väittämään on vastannut liki 2 100 äänestäjää, joista kolmasosa on ainakin jonkin verran samaa mieltä asiasta ja vajaat kaksi kolmannesta eri mieltä. Täysin eri mieltä olevien äänestäjien määrä on kymmenkertainen täysin samaa mieltä oleviin verrattuna.
Oulun vaalipiirin ehdokkaista 43 prosenttia hyväksyy työperäisen maahanmuuton lisäämisen. 28 kainuulaisehdokkaan suhtautuminen on keskimäärin hieman myönteisempi kuin pohjoispohjalaisten, mutta äärimmäisen kielteisiä on heidänkin joukossaan.
Äänestäjät vastustavat ulkomaisten työntekijöiden lisäämistä jonkin verran ehdokkaita yleisemmin Kainuun Sanomien vaalikoneessa.
Vaalikone sisältää väittämän: ”Ikääntyvän Suomen täytyy helpottaa ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa.”
Väittämään on vastannut liki 2 100 äänestäjää, joista kolmasosa on ainakin jonkin verran samaa mieltä asiasta ja vajaat kaksi kolmannesta eri mieltä. Täysin eri mieltä olevien äänestäjien määrä on kymmenkertainen täysin samaa mieltä oleviin verrattuna.
Oulun vaalipiirin ehdokkaista 43 prosenttia hyväksyy työperäisen maahanmuuton lisäämisen. 28 kainuulaisehdokkaan suhtautuminen on keskimäärin hieman myönteisempi kuin pohjoispohjalaisten, mutta äärimmäisen kielteisiä on heidänkin joukossaan.
lauantai 26. helmikuuta 2011
Kansan Uutiset: Rasismia on kaikissa yhteiskunnissa
Kansan Uutiset: Rasismia on kaikissa yhteiskunnissa 26.2.2011
Ajatus suomalaisesta lintukodosta ilman maahanmuuttajia, ei tutkija Vesa Puurusen mielestä ole tästä maailmasta. Sitä vastaan puhuvat tosiasiat Suomen ikärakenteesta ja väestökehityksestä.
Itä-Suomen yliopiston lehtorina Kuopiossa työskentelevä Vesa Puuronen on tutkinut rasismia 1990-luvun lopulta lähtien, jolloin hän työskenteli Joensuun yliopistossa. Niihin aikoihinhan Joensuu sai rasistisen kaupungin leiman skiniporukoiden riehunnan vuoksi.
Puuronen oli 90-luvun lopulla mukana Joensuussa käynnistetyssä projektissa, jolla onnistuttiin roimasti vähentämään rasististen rikosten määrää kaupungissa. Siitä asti Puuronen on osallistunut rasisminvastaiseen toimintaan niin tutkijan työssään kuin myös yhteiskunnallisessa toiminnassaan, eikä näe siinä mitään uskottavuusongelmaa.
Ajatus suomalaisesta lintukodosta ilman maahanmuuttajia, ei tutkija Vesa Puurusen mielestä ole tästä maailmasta. Sitä vastaan puhuvat tosiasiat Suomen ikärakenteesta ja väestökehityksestä.
Itä-Suomen yliopiston lehtorina Kuopiossa työskentelevä Vesa Puuronen on tutkinut rasismia 1990-luvun lopulta lähtien, jolloin hän työskenteli Joensuun yliopistossa. Niihin aikoihinhan Joensuu sai rasistisen kaupungin leiman skiniporukoiden riehunnan vuoksi.
Puuronen oli 90-luvun lopulla mukana Joensuussa käynnistetyssä projektissa, jolla onnistuttiin roimasti vähentämään rasististen rikosten määrää kaupungissa. Siitä asti Puuronen on osallistunut rasisminvastaiseen toimintaan niin tutkijan työssään kuin myös yhteiskunnallisessa toiminnassaan, eikä näe siinä mitään uskottavuusongelmaa.
HS: Hakijamaksu voisi karsia turhia yliopistohakijoita ulkomailta
Helsingin Sanomat: Hakijamaksu voisi karsia turhia yliopistohakijoita ulkomailta 26.2.2011
Ulkomaalaisilta yliopistohakijoilta perittävä 50–100 euron hakemusmaksu voisi karsia turhia hakijoita, mutta tuskin olisi este motivoituneille. Tätä mieltä on yhdeksän yliopiston yhteistä UAF-palvelutoimistoa johtava Paula Merikko.
University Admissions Finland (UAF) on parin vuoden ajan käsitellyt yhden luukun periaatteella ulkomaalaisten hakijoitten hakemuksia.
Kymmenen työntekijän toimisto Helsingin Kruununhaassa tarkastaa hakijoiden kielitaito- ja koulutodistukset ja varmentaa asiakirjojen oikeellisuuden ja aitouden. Salapoliisityössä on apuna kotimaisia ja ulkomaisia tietokantoja.
Ulkomaalaisilta yliopistohakijoilta perittävä 50–100 euron hakemusmaksu voisi karsia turhia hakijoita, mutta tuskin olisi este motivoituneille. Tätä mieltä on yhdeksän yliopiston yhteistä UAF-palvelutoimistoa johtava Paula Merikko.
University Admissions Finland (UAF) on parin vuoden ajan käsitellyt yhden luukun periaatteella ulkomaalaisten hakijoitten hakemuksia.
Kymmenen työntekijän toimisto Helsingin Kruununhaassa tarkastaa hakijoiden kielitaito- ja koulutodistukset ja varmentaa asiakirjojen oikeellisuuden ja aitouden. Salapoliisityössä on apuna kotimaisia ja ulkomaisia tietokantoja.
perjantai 25. helmikuuta 2011
Ilta-Sanomat: Rasistisesta huutelusta selvisi 9 euron laskulla - huutelija voi jopa tienata!
Ilta-Sanomat: Rasistisesta huutelusta selvisi 9 euron laskulla - huutelija voi jopa tienata! 25.2.2011
Käräjäoikeuden tuomitsemat sakot kuittaantuvat korvauksilla. Helsinkiläismies saattaa jopa tienata huutelullaan.
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin metrossa tapahtunutta välikohtausta, jossa kantasuomalainen mies tuomittiin kunnianloukkauksesta ja ulkomaalaissyntyinen mies lievästä pahoinpitelystä.
Käräjäoikeuden tuomitsemat sakot kuittaantuvat korvauksilla. Helsinkiläismies saattaa jopa tienata huutelullaan.
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin metrossa tapahtunutta välikohtausta, jossa kantasuomalainen mies tuomittiin kunnianloukkauksesta ja ulkomaalaissyntyinen mies lievästä pahoinpitelystä.
Turun Sanomat: Kymmenelle kurdille 100 000 euron lasku riehumisesta ruotsinlaivalla
Turun Sanomat: Kymmenelle kurdille 100 000 euron lasku riehumisesta ruotsinlaivalla 25.2.2011
Kymmenen Suomessa asuvaa Irakin kurdia joutuu Ahvenanmaan käräjäoikeuden päätöksellä maksamaan yli 100 000 euron vahingonkorvaukset ruotsinlaivalla viisi vuotta sitten tapahtuneen mellakan takia. Kaikki vastaajat ovat valittaneet tuomiosta, joten se siirtyy Turun hovioikeuden käsiteltäväksi.
Vastaajat tuomittiin 3-6 kuukauden vankeusrangaistuksiin väkivaltaisesta mellakasta ja pahoinpitelyistä. Miehistä kuusi oli tapahtumahetkellä 20–25-vuotiaita, kolme 27-ja yksi 29-vuotias. Vastaajista kahdeksan asuu Tampereella.
Kymmenen Suomessa asuvaa Irakin kurdia joutuu Ahvenanmaan käräjäoikeuden päätöksellä maksamaan yli 100 000 euron vahingonkorvaukset ruotsinlaivalla viisi vuotta sitten tapahtuneen mellakan takia. Kaikki vastaajat ovat valittaneet tuomiosta, joten se siirtyy Turun hovioikeuden käsiteltäväksi.
Vastaajat tuomittiin 3-6 kuukauden vankeusrangaistuksiin väkivaltaisesta mellakasta ja pahoinpitelyistä. Miehistä kuusi oli tapahtumahetkellä 20–25-vuotiaita, kolme 27-ja yksi 29-vuotias. Vastaajista kahdeksan asuu Tampereella.
Ministeri Thors: Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamista tulisi vauhdittaa
Ministeri Thors: Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamista tulisi vauhdittaa 24.2.2011
EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvostossa Brysselissä keskusteltiin torstaina Pohjois-Afrikan tilanteesta. Neuvosto kuuli EU:n korkean edustajan Catherine Ashtonin pääsihteeriä Pierre Vimontia, EU:n komissiota ja Frontexin pääjohtajaa Ilkka Laitista.
Neuvostossa puhunut maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors totesi, että Pohjois-Afrikan tilanne avaa tien uudelle kehitykselle. "Tämä on fantastinen mahdollisuus demokratialle. Samalla on muistettava, että tilanne on hyvin erilainen eri maissa."
EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvostossa Brysselissä keskusteltiin torstaina Pohjois-Afrikan tilanteesta. Neuvosto kuuli EU:n korkean edustajan Catherine Ashtonin pääsihteeriä Pierre Vimontia, EU:n komissiota ja Frontexin pääjohtajaa Ilkka Laitista.
Neuvostossa puhunut maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors totesi, että Pohjois-Afrikan tilanne avaa tien uudelle kehitykselle. "Tämä on fantastinen mahdollisuus demokratialle. Samalla on muistettava, että tilanne on hyvin erilainen eri maissa."
HS: Kerjäläisille oma tukikohta
Helsingin Sanomat: Kerjäläisille oma tukikohta 25.2.2011
Sörnäisten Kurvissa kerjäävä Constantin Lacatasu voi kohta peseytyä. Ja aivan kivenheiton päässä.
Helsinki aikoo perustaa Sörnäisten Pääskylänrinteeseen päiväkeskuksen romanikerjäläisille. Näillä näkymin neuvontaa ja muuta apua tarjoava tukikohta aukeaa jo maaliskuussa.
"Pääpointtina on se, että haluamme auttaa näitä ihmisiä, joiden elinolosuhteet ovat hyvin, hyvin huonot", perustelee Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja Pekka Tuomola.
Sörnäisten Kurvissa kerjäävä Constantin Lacatasu voi kohta peseytyä. Ja aivan kivenheiton päässä.
Helsinki aikoo perustaa Sörnäisten Pääskylänrinteeseen päiväkeskuksen romanikerjäläisille. Näillä näkymin neuvontaa ja muuta apua tarjoava tukikohta aukeaa jo maaliskuussa.
"Pääpointtina on se, että haluamme auttaa näitä ihmisiä, joiden elinolosuhteet ovat hyvin, hyvin huonot", perustelee Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja Pekka Tuomola.
HS: Perussuomalaiset sijoittaisivat työttömät maahanmuuttajat syrjäseuduille
Helsingin Sanomat: Perussuomalaiset sijoittaisivat työttömät maahanmuuttajat syrjäseuduille 25.2.2011
Perussuomalaiset rp:n eduskuntavaaliohjelma (pdf)
Perussuomalaiset sijoittaisivat työttömät maahanmuuttajat alueille, joilla asunnot ovat halvimpia. Puolueen tänään julkaistussa vaaliohjelmassa todetaan, ettei näitä ihmisiä ole järkevää asuttaa verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein.
Edullisille seuduille asutetut kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat saisivat perussuomalaisten mielestä muuttaa keskeisemmille alueille sitten, kun he pystyvät vastaamaan asuntomenoistaan itse. Kantaväestölle vastaavia rajoituksia ei esitetä.
Perussuomalaiset rp:n eduskuntavaaliohjelma (pdf)
Perussuomalaiset sijoittaisivat työttömät maahanmuuttajat alueille, joilla asunnot ovat halvimpia. Puolueen tänään julkaistussa vaaliohjelmassa todetaan, ettei näitä ihmisiä ole järkevää asuttaa verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein.
Edullisille seuduille asutetut kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat saisivat perussuomalaisten mielestä muuttaa keskeisemmille alueille sitten, kun he pystyvät vastaamaan asuntomenoistaan itse. Kantaväestölle vastaavia rajoituksia ei esitetä.
Ilta-Sanomat: Alaston Ekomies puolusti kotiaan: Tunkeutuja sai 36 euron sakot
Ilta-Sanomat: Alaston Ekomies puolusti kotiaan: Tunkeutuja sai 36 euron sakot 25.2.2011
43-vuotias puolalaismies selvisi minimaalisilla sakoilla tunkeutumisestaan TV2:n Ekomiehenä aikoinaan tunnetun Timo Vottosen kotiin.
Puolalaismies rimpautti kerran Vottosen talon ovikelloa. Kun kukaan ei tullut ovelle, mies asteli omin luvin peremmälle. Ovi ei nimittäin ollut lukossa.
Vottonen näki miehen hääräilevän tuulikaapissa. Kamppailulajeja harrastaneiden miesten välille syntyi ankara tappelu. Iskuja jaelttiin puolin ja toisin.
Kohtaaminen tuli kummallekin osapuolelle yllätyksenä. Vottonen ei osannut puolalaismiehen vierailuun isommin varautua. Hän oli juuri suihkuun menossa, ja otti kutsumattoman vieraan vastaan ilkialastomana.
Puolalainen kuului yhdeksän miehen ryhmään, joka oli lähetetty Suomeen kaupustelemaan tauluja. Miehet asuivat mökissä leirintäalueella, jonka tarkkaa sijaintia 43-vuotias mies ei kertomansa mukaan tiedä.
43-vuotias puolalaismies selvisi minimaalisilla sakoilla tunkeutumisestaan TV2:n Ekomiehenä aikoinaan tunnetun Timo Vottosen kotiin.
Puolalaismies rimpautti kerran Vottosen talon ovikelloa. Kun kukaan ei tullut ovelle, mies asteli omin luvin peremmälle. Ovi ei nimittäin ollut lukossa.
Vottonen näki miehen hääräilevän tuulikaapissa. Kamppailulajeja harrastaneiden miesten välille syntyi ankara tappelu. Iskuja jaelttiin puolin ja toisin.
Kohtaaminen tuli kummallekin osapuolelle yllätyksenä. Vottonen ei osannut puolalaismiehen vierailuun isommin varautua. Hän oli juuri suihkuun menossa, ja otti kutsumattoman vieraan vastaan ilkialastomana.
Puolalainen kuului yhdeksän miehen ryhmään, joka oli lähetetty Suomeen kaupustelemaan tauluja. Miehet asuivat mökissä leirintäalueella, jonka tarkkaa sijaintia 43-vuotias mies ei kertomansa mukaan tiedä.
torstai 24. helmikuuta 2011
Iltalehti: Thors: Pakolaisaallolla liioittelu lietsoo pakolaisuutta
Iltalehti/STT: Thors: Pakolaisaallolla liioittelu lietsoo pakolaisuutta 24.2.2011
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) mielestä Italian olisi syytä lopettaa kauhukuvien maalailu Libyasta tulevasta pakolaisaallosta.
Thorsin mielestä massiivisesta maahanmuuttoaallosta puhuminen vain lietsoo pakolaisuutta Pohjois-Afrikasta.
Thorsin mielestä Italian äänekkyys pakolaisasiassa on arveluttavaa etenkin siihen nähden, että väkilukuun suhteutettu turvapaikanhakijoiden määrä on ollut Italiassa varsin alhainen muihin EU-maihin verrattuna.
Thorsin mukaan Pohjois-Afrikan tilanne ei toistaiseksi anna aihetta erityistoimiin Suomessa.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) mielestä Italian olisi syytä lopettaa kauhukuvien maalailu Libyasta tulevasta pakolaisaallosta.
Thorsin mielestä massiivisesta maahanmuuttoaallosta puhuminen vain lietsoo pakolaisuutta Pohjois-Afrikasta.
Thorsin mielestä Italian äänekkyys pakolaisasiassa on arveluttavaa etenkin siihen nähden, että väkilukuun suhteutettu turvapaikanhakijoiden määrä on ollut Italiassa varsin alhainen muihin EU-maihin verrattuna.
Thorsin mukaan Pohjois-Afrikan tilanne ei toistaiseksi anna aihetta erityistoimiin Suomessa.
Iltalehti: Outoja rasistiviestejä: McDonald's taas ilkivallan kohteena
Iltalehti: Outoja rasistiviestejä: McDonald's taas ilkivallan kohteena 24.2.2011
McDonald'sin ja Hesburgerin ravintoloiden oviin kiinnitettiin viime yönä syrjiviä viestejä.
Hetki sitten vietiin Ronald-nukke, ja nyt McDonald's on jälleen ilkivaltaiskun kohteena.
Tuntematon tekijä kiinnitti yön pimeydessä Raision McDonald'sin oveen lapun. Se näyttää ulkoasultaan asialliselta, mutta tekstin sisältö on kaikkea muuta.
McDonald'sin ja Hesburgerin ravintoloiden oviin kiinnitettiin viime yönä syrjiviä viestejä.
Hetki sitten vietiin Ronald-nukke, ja nyt McDonald's on jälleen ilkivaltaiskun kohteena.
Tuntematon tekijä kiinnitti yön pimeydessä Raision McDonald'sin oveen lapun. Se näyttää ulkoasultaan asialliselta, mutta tekstin sisältö on kaikkea muuta.
HBL: Maahanmuuttajaoppilaat tuovat esiin opettajainkoulutuksen puutteet
HBL: Invandrarelever avslöjar brister i lärarutbildningen 24.2.2011
Många lärare upplever invandrartäta klasser som stökigare. Men Lärarförbundet faller inte in i deras önskemål om begränsningar av antalet elever med invandrarbakgrund per klass.
Många lärare upplever invandrartäta klasser som stökigare. Men Lärarförbundet faller inte in i deras önskemål om begränsningar av antalet elever med invandrarbakgrund per klass.
A-studio: Rikollisjengi Black Cobra uhkaa saapua Suomeen
A-studio: Rikollisjengi Black Cobra uhkaa saapua Suomeen (video) 23.2.2011
Yksi pohjoismaiden suurimmista rikollisjengeistä on maahanmuuttajataustaisten Tanskassa vuonna 2000 perustama Black Cobra. Jengin rantautuminen Suomeen on todellinen riski, sanoo A-studion haastattelema KRP:n apulaispäällikkö Tero Kuremaa.
Kuremaan mukaan uusien rikollisjärjestöjen toiminnassa on mukana nuoria, joista useimmat ovat toisen sukupolven maahanmuuttajia.
Black Cobran alajärjestö Black Scorpions rekrytoi Pohjoismaissa toimintaan mukaan alaikäisiä, jotka aikanaan nousevat mukaan varsinaiseen jengiin.
Vaikka myös Suomessa on nähtävissä ensiaskeleita jengiytymisestä, ei syrjäytyminen ole meillä Kuremaan mukaan yhtä pitkällä kuin Tanskassa ja Ruotsissa.
Yksi pohjoismaiden suurimmista rikollisjengeistä on maahanmuuttajataustaisten Tanskassa vuonna 2000 perustama Black Cobra. Jengin rantautuminen Suomeen on todellinen riski, sanoo A-studion haastattelema KRP:n apulaispäällikkö Tero Kuremaa.
Kuremaan mukaan uusien rikollisjärjestöjen toiminnassa on mukana nuoria, joista useimmat ovat toisen sukupolven maahanmuuttajia.
Black Cobran alajärjestö Black Scorpions rekrytoi Pohjoismaissa toimintaan mukaan alaikäisiä, jotka aikanaan nousevat mukaan varsinaiseen jengiin.
Vaikka myös Suomessa on nähtävissä ensiaskeleita jengiytymisestä, ei syrjäytyminen ole meillä Kuremaan mukaan yhtä pitkällä kuin Tanskassa ja Ruotsissa.
HS: Homous ei riitä syyksi turvapaikalle Suomessa
Helsingin Sanomat: Homous ei riitä syyksi turvapaikalle Suomessa 24.2.2011
Homoudesta johtuva vaino riittää Suomessa vain harvoin perusteeksi myöntää turvapaikka. Hakuperusteena seksuaalisesta suuntautumista johtuva vaino on kuitenkin yleinen.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo arvioi, että viime vuoden noin 4 000 turvapaikanhakijasta "kolminumeroinen luku" käytti seksuaaliseen suuntautumiseensa kohdistuvia vainoja hakuperusteena.
Homoudesta johtuva vaino riittää Suomessa vain harvoin perusteeksi myöntää turvapaikka. Hakuperusteena seksuaalisesta suuntautumista johtuva vaino on kuitenkin yleinen.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo arvioi, että viime vuoden noin 4 000 turvapaikanhakijasta "kolminumeroinen luku" käytti seksuaaliseen suuntautumiseensa kohdistuvia vainoja hakuperusteena.
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Aamulehti: Elokuvantekoa, Koraanin ulkolukukisa - rikollisryhmä toi ghanalaisia Suomeen oudoilla verukkeilla
Aamulehti: Elokuvantekoa, Koraanin ulkolukukisa - rikollisryhmä toi ghanalaisia Suomeen oudoilla verukkeilla 23.2.2011
Suomessa on paljastunut laaja vyyhti, jossa rikollisryhmän syytetään järjestäneen laittoman maahantulon lukuisille ghanalaisille.
Rajavartiolaitoksen mukaan rikollisryhmän epäillään järjestäneen onnistuneesti rajasäännösten vastaisen maahantulon. Tapauksissa on käytetty vääriä ja valheellisin perustein saatuja matkustusasiakirjoja käyttäen. Väärien asiakirjojen kanssa Suomeen on saapunut ainakin seitsemän Ghanalaista.
Rikollisryhmän kerrotaan tuoneen ghanalaisia maahan tekaistun elokuvayhtiön avulla. He olivat kertoneet tehneensä tuotantosopimuksen ironisesti laittoman maahantulon järjestämisestä kertovan lyhytelokuvan kuvaamisesta Suomessa talvella 2011. Osa maahan tulleista ei kuitenkaan tiennyt matkan tarkoituksesta.
Suomessa on paljastunut laaja vyyhti, jossa rikollisryhmän syytetään järjestäneen laittoman maahantulon lukuisille ghanalaisille.
Rajavartiolaitoksen mukaan rikollisryhmän epäillään järjestäneen onnistuneesti rajasäännösten vastaisen maahantulon. Tapauksissa on käytetty vääriä ja valheellisin perustein saatuja matkustusasiakirjoja käyttäen. Väärien asiakirjojen kanssa Suomeen on saapunut ainakin seitsemän Ghanalaista.
Rikollisryhmän kerrotaan tuoneen ghanalaisia maahan tekaistun elokuvayhtiön avulla. He olivat kertoneet tehneensä tuotantosopimuksen ironisesti laittoman maahantulon järjestämisestä kertovan lyhytelokuvan kuvaamisesta Suomessa talvella 2011. Osa maahan tulleista ei kuitenkaan tiennyt matkan tarkoituksesta.
Verkkouutiset: Käräjäoikeus pohtii, oliko tshetsheenien maahantuonti laillista
Verkkouutiset/STT: Käräjäoikeus pohtii, oliko tshetsheenien maahantuonti laillista 23.2.2011
Suomeen tshetsheenipakolaisia tuonut helsinkiläismies ei näe ongelmallisena, että kansalaiset valitsisivat useamminkin, keitä tänne tuodaan pakolaisiksi.
Mikael Storsjön mielestä turvapaikkojen jakoon liittyy joka tapauksessa sattumanvaraisuutta.
- Viranomaiset menevät suurille pakolaisleireille ja tuovat sieltä sattumanvaraisesti kourallisen kiintiöpakolaisia Suomeen, Storsjö sanoo.
- Ei se sen reilumpaa valintaa ole kuin mitä minä olen tehnyt.
Suomeen tshetsheenipakolaisia tuonut helsinkiläismies ei näe ongelmallisena, että kansalaiset valitsisivat useamminkin, keitä tänne tuodaan pakolaisiksi.
Mikael Storsjön mielestä turvapaikkojen jakoon liittyy joka tapauksessa sattumanvaraisuutta.
- Viranomaiset menevät suurille pakolaisleireille ja tuovat sieltä sattumanvaraisesti kourallisen kiintiöpakolaisia Suomeen, Storsjö sanoo.
- Ei se sen reilumpaa valintaa ole kuin mitä minä olen tehnyt.
YLE: Maahanmuuttajan kotoutumiseen tarvitaan aikaa ja vertaistukea
YLE Pohjanmaa: Maahanmuuttajan kotoutumiseen tarvitaan aikaa ja vertaistukea 23.2.2011
Aivan Vaasan keskustassa avautuu kellarikerroksen oven takaa monen kulttuurin ja kielen värikäs maailma. Sisääntulija toivotetaan iloisesti tervetulleeksi. Helmi on paikka, joka on monelle maahanmuuttajalle henkireikä uudessa kulttuurissa.
Maahanmuuttajien entistä paremman kotoutumisen eteen on paiskittu töitä Vaasassa, Pietarsaaressa ja Närpiössä nyt reilun kahden vuoden ajan. Tuona aikana esimerkiksi Vaasassa maahanmuuttajille on perustettu kohtaamispaikka Helmi. Viime vuonna Helmessä kävi yli 110 eri asiakasta, kun mukaan lasketaan sekä aikuiset että vanhemmat.
Kotoutumista yritetään helpottaa, koska moni asia kielestä lähtien on vieraassa maassa vaikeaa.
Aivan Vaasan keskustassa avautuu kellarikerroksen oven takaa monen kulttuurin ja kielen värikäs maailma. Sisääntulija toivotetaan iloisesti tervetulleeksi. Helmi on paikka, joka on monelle maahanmuuttajalle henkireikä uudessa kulttuurissa.
Maahanmuuttajien entistä paremman kotoutumisen eteen on paiskittu töitä Vaasassa, Pietarsaaressa ja Närpiössä nyt reilun kahden vuoden ajan. Tuona aikana esimerkiksi Vaasassa maahanmuuttajille on perustettu kohtaamispaikka Helmi. Viime vuonna Helmessä kävi yli 110 eri asiakasta, kun mukaan lasketaan sekä aikuiset että vanhemmat.
Kotoutumista yritetään helpottaa, koska moni asia kielestä lähtien on vieraassa maassa vaikeaa.
Uusi Suomi: Raju kirje vihreiden kansanedustajille – ”Järjetöntä”
Uusi Suomi: Raju kirje vihreiden kansanedustajille – ”Järjetöntä” 23.2.2011
Husein Muhammed: Ehdokkuuteni on uhka demokratialle (blogi)
Kaikki vihreiden kansanedustajat ovat saaneet rajun sähköpostikirjeen Aalto-yliopiston dosentilta, matematiikan yliopettajalta Kyösti Tarvaiselta.
Viestin aiheena on se, että vihreät ovat Tarvaisen mukaan toimineet väärin asettaessaan muslimeita eduskuntavaaliehdokkaiksi. Asiasta kertoo vihreiden ehdokas Husein Muhammed Puheenvuoro-blogissaan.
Muhammedin mukaan Tarvainen kirjoittaa viestissään, että ”Koraani on muslimille suoraa Allah-nimisen jumalan puhetta. Koraani on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, esimerkiksi naisten ja miesten tasa-arvon sekä muslimien ja 'vääräuskoisten' tasa-arvon suhteen”.
Husein Muhammed: Ehdokkuuteni on uhka demokratialle (blogi)
Kaikki vihreiden kansanedustajat ovat saaneet rajun sähköpostikirjeen Aalto-yliopiston dosentilta, matematiikan yliopettajalta Kyösti Tarvaiselta.
Viestin aiheena on se, että vihreät ovat Tarvaisen mukaan toimineet väärin asettaessaan muslimeita eduskuntavaaliehdokkaiksi. Asiasta kertoo vihreiden ehdokas Husein Muhammed Puheenvuoro-blogissaan.
Muhammedin mukaan Tarvainen kirjoittaa viestissään, että ”Koraani on muslimille suoraa Allah-nimisen jumalan puhetta. Koraani on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, esimerkiksi naisten ja miesten tasa-arvon sekä muslimien ja 'vääräuskoisten' tasa-arvon suhteen”.
Vaasan Ikkuna: Arkipäivän rasismi on jatkuva taakka
Vaasan Ikkuna: Arkipäivän rasismi on jatkuva taakka 23.2.2011
Romanikerjäläiset ovat heikossa asemassa. Ulkomaalaisten yrittäjien toimintaa häiritään. Maahanmuuttajia nimitellään ja uhkaillaan kaduilla, työpaikoilla ja ruokakaupassa. Rasismi on Suomessa arkipäivää.
Taloudellinen taantuma saattaa voimistaa ennakkoluuloja ja rasismia, sillä se koventaa kilpailua yhteiskunnan niukoista resursseista. Silti Suomessa maahanmuuttajiin suhtaudutaan tällä hetkellä hyvin samalla tavalla kuin on suhtauduttu jo kymmenen vuoden ajan.
Kuopion yliopiston tutkija Vesa Puurosen mukaan äärimmäisten rasistien määrä on pysynyt kymmenen prosentin tietämillä pitkän aikaa. Hän sanoo, että useimmiten tämä joukko koostuu nuorista miehistä ja iäkkäistä ihmisistä.
- Suopeimmin maahanmuuttajiin suhtautuvat keski-ikäiset. Myös kaupunkilaiset ja koulutetut ihmiset ovat muita suvaitsevaisempia, Puuronen sanoo
Romanikerjäläiset ovat heikossa asemassa. Ulkomaalaisten yrittäjien toimintaa häiritään. Maahanmuuttajia nimitellään ja uhkaillaan kaduilla, työpaikoilla ja ruokakaupassa. Rasismi on Suomessa arkipäivää.
Taloudellinen taantuma saattaa voimistaa ennakkoluuloja ja rasismia, sillä se koventaa kilpailua yhteiskunnan niukoista resursseista. Silti Suomessa maahanmuuttajiin suhtaudutaan tällä hetkellä hyvin samalla tavalla kuin on suhtauduttu jo kymmenen vuoden ajan.
Kuopion yliopiston tutkija Vesa Puurosen mukaan äärimmäisten rasistien määrä on pysynyt kymmenen prosentin tietämillä pitkän aikaa. Hän sanoo, että useimmiten tämä joukko koostuu nuorista miehistä ja iäkkäistä ihmisistä.
- Suopeimmin maahanmuuttajiin suhtautuvat keski-ikäiset. Myös kaupunkilaiset ja koulutetut ihmiset ovat muita suvaitsevaisempia, Puuronen sanoo
Uusi Suomi: Rankka kyselytulos Opettaja-lehdessä: ”Maahanmuuttajat rasittavat”
Uusi Suomi: Rankka kyselytulos Opettaja-lehdessä: ”Maahanmuuttajat rasittavat” 23.2.2011
Opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta, jos koululuokassa on runsaasti maahanmuuttajia, paljastaa Opettaja-lehden kysely. Vastauksissaan opettajat kertovat, että maahanmuuttajaoppilailla on vaikeuksia koulun käytäntöjen kanssa ja myös heidän vanhempansa kaipaisivat opastusta koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.
Opettajista 41 prosenttia haluaisi kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille, Opettaja-lehden tekemästä kyselystä ilmenee.
Kiintiöitä kannattavista lähes puolet asettaa maahanmuuttajien kiintiön rajan 20 tai 30 prosenttiin.
Opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta, jos koululuokassa on runsaasti maahanmuuttajia, paljastaa Opettaja-lehden kysely. Vastauksissaan opettajat kertovat, että maahanmuuttajaoppilailla on vaikeuksia koulun käytäntöjen kanssa ja myös heidän vanhempansa kaipaisivat opastusta koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.
Opettajista 41 prosenttia haluaisi kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille, Opettaja-lehden tekemästä kyselystä ilmenee.
Kiintiöitä kannattavista lähes puolet asettaa maahanmuuttajien kiintiön rajan 20 tai 30 prosenttiin.
Kristiina Kouros: Alkoholikärpänen ja maahanmuuttohärkänen tapasivat torilla
Savon Sanomat, kolumni, Kristiina Kouros: Alkoholikärpänen ja maahanmuuttohärkänen tapasivat torilla 23.2.2011
Olen totta puhuen lopen kyllästynyt keskusteluun maahanmuutosta. Monestakin syystä, mutta kerron tässä kolumnissa syistä tilastollisesti puhuttelevimman. By the way, pahoittelen jo etukäteen tämän kolumnin numerotulvaa. Se on peräisin lähinnä Väestörekisterikeskuksen tilastoista. Kestäköön jokainen, jota aihe puhuttelee.
Muut voivat suoraan lukea kirjoituksen viimeiset faktat. Ne yksistään riittänevät selittämään otsikon.
Ja ihmetykseni: Miksi kaikki tämä hälinä maahanmuutosta?
Olen totta puhuen lopen kyllästynyt keskusteluun maahanmuutosta. Monestakin syystä, mutta kerron tässä kolumnissa syistä tilastollisesti puhuttelevimman. By the way, pahoittelen jo etukäteen tämän kolumnin numerotulvaa. Se on peräisin lähinnä Väestörekisterikeskuksen tilastoista. Kestäköön jokainen, jota aihe puhuttelee.
Muut voivat suoraan lukea kirjoituksen viimeiset faktat. Ne yksistään riittänevät selittämään otsikon.
Ja ihmetykseni: Miksi kaikki tämä hälinä maahanmuutosta?
Savon Sanomat: Ilmiö kytee Suomessa
Savon Sanomat: Ilmiö kytee Suomessa 23.2.2011
Keskusrikospoliisin mukaan Suomen lähiöissä on alkanut lähtölaskenta kohti katujengien syntyä (IS:n verkkolehti 22.2.). Pahimmassa tapauksessa ei mene kuin yhdestä kolmeen vuotta siihen, kun jengit selvittelevät välejään kaduilla väkivaltaisesti ja jopa konetuliaseiden kanssa.
Poliisin mukaan tunnusteluja Suomessa on jo tehty. Ruotsissa ja Tanskassa toimiva Black Cobra -jengi kävi viime kesänä Suomessa tiedusteluretkellä, mutta tiettävästi täällä ei ole vielä virinnyt toimintaa.
Keskusrikospoliisin mukaan Suomen lähiöissä on alkanut lähtölaskenta kohti katujengien syntyä (IS:n verkkolehti 22.2.). Pahimmassa tapauksessa ei mene kuin yhdestä kolmeen vuotta siihen, kun jengit selvittelevät välejään kaduilla väkivaltaisesti ja jopa konetuliaseiden kanssa.
Poliisin mukaan tunnusteluja Suomessa on jo tehty. Ruotsissa ja Tanskassa toimiva Black Cobra -jengi kävi viime kesänä Suomessa tiedusteluretkellä, mutta tiettävästi täällä ei ole vielä virinnyt toimintaa.
tiistai 22. helmikuuta 2011
Opettaja-lehti: Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite
Opettaja-lehti: Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite 22.2.2011
Kolmannes riittäisi osuudeksi
Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.
Kolmannes riittäisi osuudeksi
Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.
YLE: Kotouttamislain uudistus teettää töitä
YLE Uutiset: Kotouttamislain uudistus teettää töitä 22.2.2011
Uusi kotouttamislaki lisää kuntien työtä ja tuo uusia ihmisiä lain piiriin. Laki tulee voimaan syyskuun alussa ja se laajentaa kotouttamisen koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.
Tähän asti toimien piirissä ovat olleet lähinnä turvapaikanhakijat ja pakolaiset. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, opiskelun tai perhesyiden takia.
Muutos tulee olemaan merkittävä, arvioi Pirkanmaan alueellisen maahanmuuttohankkeen projektipäällikkö Virpi Tolonen.
- Tähän asti kotouttaminen on käsitetty lähinnä humanitaarisena vastaanottona. Muutos laajentaa asiakaspiiriä ja esimerkiksi kunnille ja työvoimaviranomaisille tulee lisää työtä, arvioi Tolonen. Tärkeintä tässä kuitenkin on asiakkaiden näkökulma, eli autetaan ihmisiä kotoutumaan Suomeen.
Uusi kotouttamislaki lisää kuntien työtä ja tuo uusia ihmisiä lain piiriin. Laki tulee voimaan syyskuun alussa ja se laajentaa kotouttamisen koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.
Tähän asti toimien piirissä ovat olleet lähinnä turvapaikanhakijat ja pakolaiset. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, opiskelun tai perhesyiden takia.
Muutos tulee olemaan merkittävä, arvioi Pirkanmaan alueellisen maahanmuuttohankkeen projektipäällikkö Virpi Tolonen.
- Tähän asti kotouttaminen on käsitetty lähinnä humanitaarisena vastaanottona. Muutos laajentaa asiakaspiiriä ja esimerkiksi kunnille ja työvoimaviranomaisille tulee lisää työtä, arvioi Tolonen. Tärkeintä tässä kuitenkin on asiakkaiden näkökulma, eli autetaan ihmisiä kotoutumaan Suomeen.
Anna Moring: Kalassa Soininjärven jäällä
Anna Moring: Kalassa Soininjärven jäällä (blogi) 21.2.2011
Facebookissa kiertää jälleen reilun puolen vuoden takainen MTV3:n uutinen otsikolla ”Perussuomalaiset: Vihreä vouhotus homo- ja lesboliittoineen takaisin marginaaliin”.
Uutisessa Perussuomalaisten apulaispuoluesihteeri kertoo, että puolue tavoittelee tulevissa vaaleissa 12,5%:n kannatusta ja Vihreiden hallituspaikkaa.
Hallitusvastuuseen päästessään Persut aloittaisivat leikkaukset kehitysavusta, sosiaalisperusteisesta maahanmuutosta sekä pakkoruotsista. Kas kun eivät ole keksineet puolittaa rekisteröityjen parisuhteiden toimitusaikoja.
Vihreät puolestaan on irtisanoutunut hallitusyhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa ja ilmoittanut, että me emme samaan hallitukseen mahdu. Mikään muu puolue ei ole näin tehnyt.
Facebookissa kiertää jälleen reilun puolen vuoden takainen MTV3:n uutinen otsikolla ”Perussuomalaiset: Vihreä vouhotus homo- ja lesboliittoineen takaisin marginaaliin”.
Uutisessa Perussuomalaisten apulaispuoluesihteeri kertoo, että puolue tavoittelee tulevissa vaaleissa 12,5%:n kannatusta ja Vihreiden hallituspaikkaa.
Hallitusvastuuseen päästessään Persut aloittaisivat leikkaukset kehitysavusta, sosiaalisperusteisesta maahanmuutosta sekä pakkoruotsista. Kas kun eivät ole keksineet puolittaa rekisteröityjen parisuhteiden toimitusaikoja.
Vihreät puolestaan on irtisanoutunut hallitusyhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa ja ilmoittanut, että me emme samaan hallitukseen mahdu. Mikään muu puolue ei ole näin tehnyt.
YLE: Seta vetoaa zimbabwelaisen turvapaikanhakijan puolesta
YLE Uutiset: Seta vetoaa zimbabwelaisen turvapaikanhakijan puolesta 22.2.2011
Taustaa:
HBL: Elämästä ilman papereita tuli arkipäivää kuuden vuoden ajaksi 13.2.2011
Poliisi valmistelee kolme kertaa Suomesta turvapaikkaa hakeneen zimbabwelaisen käännytystä. Miehen tukijat - Vapaa liikkuvuus -verkosto, Seta ja Amnesty International - kertovat järjestävänsä keskiviikkona Helsingissä mielenilmauksen turvapaikanhakijan puolesta.
Zimbabwelaismies on hakenut Suomesta turvapaikkaa kolme kertaa seksuaaliseen suuntautumiseensa kohdistuvan vainon perusteella. Hän on tällä hetkellä Metsälän säilöönottoyksikössä, sillä poliisi valmistelee hänen käännytystään.
Mies saapui Suomeen vuonna 2002 opiskelemaan, ja vuonna 2003 hän haki turvapaikkaa ensimmäisen kerran.
Taustaa:
HBL: Elämästä ilman papereita tuli arkipäivää kuuden vuoden ajaksi 13.2.2011
Poliisi valmistelee kolme kertaa Suomesta turvapaikkaa hakeneen zimbabwelaisen käännytystä. Miehen tukijat - Vapaa liikkuvuus -verkosto, Seta ja Amnesty International - kertovat järjestävänsä keskiviikkona Helsingissä mielenilmauksen turvapaikanhakijan puolesta.
Zimbabwelaismies on hakenut Suomesta turvapaikkaa kolme kertaa seksuaaliseen suuntautumiseensa kohdistuvan vainon perusteella. Hän on tällä hetkellä Metsälän säilöönottoyksikössä, sillä poliisi valmistelee hänen käännytystään.
Mies saapui Suomeen vuonna 2002 opiskelemaan, ja vuonna 2003 hän haki turvapaikkaa ensimmäisen kerran.
Länsi-Uusimaa: Raaseporissa maahanmuuttajia kotoutetaan työllistämällä
Länsi-Uusimaa: Raaseporissa maahanmuuttajia kotoutetaan työllistämällä 22.2.2011
Raaseporin kaupunki on mukana sisäasiainministeriön kolmivuotisessa Osallisena Suomessa- hankkeessa, jolla tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista ja nopeaa pääsyä työelämään.
Raaseporin osalta hyväksytyn hankkeen kokonaisrahoitustarvearvio on 275 000 euroa. Siitä on tälle vuodelle myönnetty käynnistämis- ja toteuttamistukena 110 000 euroa.
Ohjelman avulla maahanmuuttajat pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti työelämään.
Raaseporin kaupunki on mukana sisäasiainministeriön kolmivuotisessa Osallisena Suomessa- hankkeessa, jolla tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista ja nopeaa pääsyä työelämään.
Raaseporin osalta hyväksytyn hankkeen kokonaisrahoitustarvearvio on 275 000 euroa. Siitä on tälle vuodelle myönnetty käynnistämis- ja toteuttamistukena 110 000 euroa.
Ohjelman avulla maahanmuuttajat pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti työelämään.
Turun Sanomat: Monikulttuurisuuden tutkimus ylittää vaivatta tiedekuntien rajat
Turun Sanomat: Monikulttuurisuuden tutkimus ylittää vaivatta tiedekuntien rajat 22.2.2011
Turun yliopistossa virinneen monikulttuurisuuden tutkimuksen avainsana on verkosto. Se viittaa oitis yksittäisten oppiaineiden rajat ylittäviin näkökulmiin ja tarkastelutapoihin.
Ennakkoluulottomasti tarkastellen asteikko näyttäytyy avarana ja jännittävänä: humanistisista ja yhteiskuntatieteistä oikeus- ja vaikkapa hoitotieteeseen, samoin kasvatus- ja kauppatieteisiin. Ei ihme, että monikulttuurisuus määritellään yhdeksi nousevista vahvuusaloista Turun yliopiston tämänhetkisessä strategiassa.
– Tarkasteluun nousee kulttuurinen diversiteetti, joka tarkoittaa moninaisuutta ja monimuotoisuutta, kertoo dosentti Marjut Anttonen. Hän työskentelee erikoistutkijana monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimuksen verkostossa.
Turun yliopistossa virinneen monikulttuurisuuden tutkimuksen avainsana on verkosto. Se viittaa oitis yksittäisten oppiaineiden rajat ylittäviin näkökulmiin ja tarkastelutapoihin.
Ennakkoluulottomasti tarkastellen asteikko näyttäytyy avarana ja jännittävänä: humanistisista ja yhteiskuntatieteistä oikeus- ja vaikkapa hoitotieteeseen, samoin kasvatus- ja kauppatieteisiin. Ei ihme, että monikulttuurisuus määritellään yhdeksi nousevista vahvuusaloista Turun yliopiston tämänhetkisessä strategiassa.
– Tarkasteluun nousee kulttuurinen diversiteetti, joka tarkoittaa moninaisuutta ja monimuotoisuutta, kertoo dosentti Marjut Anttonen. Hän työskentelee erikoistutkijana monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimuksen verkostossa.
Vihreä Lanka: Konsten att kunna simma
Vihreä Lanka, kolumni: Ingela Wikman: Konsten att kunna simma 22.2.2011
Att vara simkunnig i Finland är nästan en lika stor självklarhet som att kunna läsa och skriva. Konsten att kunna simma tillhör allmänbildningen i det finländska samhället. I de tusen sjöarnas land har finländarna lärt sig att simma i havet eller i sjöarna, via simskolor på sommaren eller via skolornas simundervisning i simhallarna.
Att vara simkunnig i Finland är nästan en lika stor självklarhet som att kunna läsa och skriva. Konsten att kunna simma tillhör allmänbildningen i det finländska samhället. I de tusen sjöarnas land har finländarna lärt sig att simma i havet eller i sjöarna, via simskolor på sommaren eller via skolornas simundervisning i simhallarna.
maanantai 21. helmikuuta 2011
Verkkouutiset: "Sharia-lain osittainenkin käyttöönotto Suomessa torjuttava"
Verkkouutiset: "Sharia-lain osittainenkin käyttöönotto Suomessa torjuttava" 21.2.2011
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen torjuu ehdottomasti islamilaisen sharia-lain osittaisenkin käyttöönoton Suomessa.
Räsänen sanoi maanantaina Lahdessa, että oman kulttuurisen identiteetin säilyminen tukee kotoutumista. Siksi maahanmuuttajien mahdollisuuksia oman kulttuurin ja kielen ylläpitämiseen on tuettava esimerkiksi kertomalla mahdollisuuksista käyttää julkisia tiloja.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen torjuu ehdottomasti islamilaisen sharia-lain osittaisenkin käyttöönoton Suomessa.
Räsänen sanoi maanantaina Lahdessa, että oman kulttuurisen identiteetin säilyminen tukee kotoutumista. Siksi maahanmuuttajien mahdollisuuksia oman kulttuurin ja kielen ylläpitämiseen on tuettava esimerkiksi kertomalla mahdollisuuksista käyttää julkisia tiloja.
Alexis Kouros: Tyhjän maan vartijat
Magma: Alexis Kouros: Tyhjän maan vartijat 17.2.2011
Helsinki Times: Alexis Kouros: Salute to the true Finns, we love you! 21.4.2011
Tammikuussa 25-vuotias lumenpudottaja Espoosta päätti myydä omaisuutensa ja muuttaa Thaimaahan. Hänen ilmoituksensa huuto.net -sivuilla herätti toimittajan huomion. "Ville toteuttaa unelman, josta monet vain haaveilevat", Helsingin Sanomat kirjoitti. Lumenpudottajasta tuli nopeasti julkkis ja hänen tarinastaan tuli HS.fi:n kaikkien aikojen luetuin artikkeli. Sadat lukijat rohkaisivat Villeä ja kertoivat, miten he haluaisivat tehdä saman.
En voinut olla huomaamatta kahta asiaa, jotka oli jätetty pois kaikista lehtikirjoituksista ja keskusteluista. Ensinnäkin, oli rikottu yhtä suomalaista tabua; ei saisi puhua siitä, että jossakin muualla maailmassa olisi mukavampaa asua kuin Suomessa. Jopa talven pimeimpinä päivinä, kun putsaat lumikasaa autosi päältä ja olet vaarassa liukastua jäisellä kadulla, on parasta olla avoin ja pitää mielessä miten ihana Suomen talvi onkaan ja miten mahtavaa on, että meillä on neljä vuodenaikaa. Loppujen lopuksi, Suomeen syntyminenhän on kuin lottovoitto.
Helsinki Times: Alexis Kouros: Salute to the true Finns, we love you! 21.4.2011
Tammikuussa 25-vuotias lumenpudottaja Espoosta päätti myydä omaisuutensa ja muuttaa Thaimaahan. Hänen ilmoituksensa huuto.net -sivuilla herätti toimittajan huomion. "Ville toteuttaa unelman, josta monet vain haaveilevat", Helsingin Sanomat kirjoitti. Lumenpudottajasta tuli nopeasti julkkis ja hänen tarinastaan tuli HS.fi:n kaikkien aikojen luetuin artikkeli. Sadat lukijat rohkaisivat Villeä ja kertoivat, miten he haluaisivat tehdä saman.
En voinut olla huomaamatta kahta asiaa, jotka oli jätetty pois kaikista lehtikirjoituksista ja keskusteluista. Ensinnäkin, oli rikottu yhtä suomalaista tabua; ei saisi puhua siitä, että jossakin muualla maailmassa olisi mukavampaa asua kuin Suomessa. Jopa talven pimeimpinä päivinä, kun putsaat lumikasaa autosi päältä ja olet vaarassa liukastua jäisellä kadulla, on parasta olla avoin ja pitää mielessä miten ihana Suomen talvi onkaan ja miten mahtavaa on, että meillä on neljä vuodenaikaa. Loppujen lopuksi, Suomeen syntyminenhän on kuin lottovoitto.
Vihreä lanka: Tällainen olisi perussuomalaisten hallitsema Suomi
Vihreä lanka: Jukka Vahti: Tällainen olisi perussuomalaisten hallitsema Suomi 21.2.2011
Iltalehti: Pekka Tiinanen: Soinilandia 22.1.2011
Perussuomalaiset pullistelee gallupeissa, mutta kestääkö suosio vaaleihin saakka? Puolue on viime viikkoina paljastanut kantojaan muun muassa ilmasto -ja energiapolitiikasta. Vasta loppukevään gallupit kertovat, kuinka puolueen poliittinen sisältö vaikuttaa sen kansansuosioon.
Vihreä Lanka selvitti, mitä perussuomalaisten vaikutusvallan kasvu politiikan eri sektoreilla käytännössä tarkoittaisi.
Iltalehti: Pekka Tiinanen: Soinilandia 22.1.2011
Perussuomalaiset pullistelee gallupeissa, mutta kestääkö suosio vaaleihin saakka? Puolue on viime viikkoina paljastanut kantojaan muun muassa ilmasto -ja energiapolitiikasta. Vasta loppukevään gallupit kertovat, kuinka puolueen poliittinen sisältö vaikuttaa sen kansansuosioon.
Vihreä Lanka selvitti, mitä perussuomalaisten vaikutusvallan kasvu politiikan eri sektoreilla käytännössä tarkoittaisi.
Länsiväylä: Vankila on kuin viiden tähden hotelli
Länsiväylä: Vankila on kuin viiden tähden hotelli 21.2.2011
Palkka yli kaksi tonnia kuukaudessa, asunto, ateriapalvelu ja lomat pyörivät. Miltä kuulostaa? Sellaista on vankilapäiviään Keravan avo-osastolla viettävän vangin elämä parhaimmillaan. Suomalaiset saattavat narista, mutta ulkomaalaiset vangit kiittävät hyvää onneaan ennen kaikkea siitä, etteivät joudu suorittamaan rangaistusta kotimaassaan.
Suomalaiset vankilat täyttyvät ulkomaalaisista vangeista. Eniten heitä tulee Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Romaniasta, Somaliasta ja entisen Jugoslavian maista.
– Vantaan vankilassa yli puolet vangeista on ulkomaalaisia, Jokelassa noin kolmannes ja Keravan avo-osastolla yli kolmasosa sekä suljetulla vajaa viidennes, Keravan vankilan luottamusmies ja Vankilavirkailijain Liiton (VVL) hallituksen jäsen Risto Nieminen sanoo.
Palkka yli kaksi tonnia kuukaudessa, asunto, ateriapalvelu ja lomat pyörivät. Miltä kuulostaa? Sellaista on vankilapäiviään Keravan avo-osastolla viettävän vangin elämä parhaimmillaan. Suomalaiset saattavat narista, mutta ulkomaalaiset vangit kiittävät hyvää onneaan ennen kaikkea siitä, etteivät joudu suorittamaan rangaistusta kotimaassaan.
Suomalaiset vankilat täyttyvät ulkomaalaisista vangeista. Eniten heitä tulee Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Romaniasta, Somaliasta ja entisen Jugoslavian maista.
– Vantaan vankilassa yli puolet vangeista on ulkomaalaisia, Jokelassa noin kolmannes ja Keravan avo-osastolla yli kolmasosa sekä suljetulla vajaa viidennes, Keravan vankilan luottamusmies ja Vankilavirkailijain Liiton (VVL) hallituksen jäsen Risto Nieminen sanoo.
MTV3: Väkivaltaiset katujengit tekevät tuloaan Suomeen
MTV3: Väkivaltaiset katujengit tekevät tuloaan Suomeen 21.2.2011
Poliisi pelkää väkivaltaisten katujengien rantautuvan pian Suomeen.
Viime kesänä Ruotsissa ja Tanskassa toimiva Black Cobra teki tiedusteluja toimintansa laajentamisesta Suomeen. Keskusrikospoliisin mukaan tiedustelut eivät ole vielä tiettävästi johtaneet mihinkään.
Vaarana kuitenkin on, että täysin uudet jengit alkavat pian jakaa pääkaupunkiseudun lähiöitä reviireihin. Poliisi on seurannut huolestuneena tilanteen kehittymistä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten keskuudessa jo jonkin aikaa.
- Jos nyt vertaa meidän tilannetta esimerkiksi Ruotsiin, ennusmerkit eivät ole mitenkään hyvät, arvioi rikoskomisario Jussi Oksanen keskusrikospoliisista.
Poliisi pelkää väkivaltaisten katujengien rantautuvan pian Suomeen.
Viime kesänä Ruotsissa ja Tanskassa toimiva Black Cobra teki tiedusteluja toimintansa laajentamisesta Suomeen. Keskusrikospoliisin mukaan tiedustelut eivät ole vielä tiettävästi johtaneet mihinkään.
Vaarana kuitenkin on, että täysin uudet jengit alkavat pian jakaa pääkaupunkiseudun lähiöitä reviireihin. Poliisi on seurannut huolestuneena tilanteen kehittymistä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten keskuudessa jo jonkin aikaa.
- Jos nyt vertaa meidän tilannetta esimerkiksi Ruotsiin, ennusmerkit eivät ole mitenkään hyvät, arvioi rikoskomisario Jussi Oksanen keskusrikospoliisista.
Etelä-Saimaa: Suomen turvapaikkamenettelystä netissä tarkka selostus arabiaksi
Etelä-Saimaa: Suomen turvapaikkamenettelystä netissä tarkka selostus arabiaksi 21.2.2011
Arabiankielinen nettisivu ahtaa pikkutarkat ohjeet ja valmiit repliikit Suomesta turvapaikkaa hakeville Irakin kurdeille.
Hakijoita varoitetaan kielitestistä, joilla Suomessa on ryhdytty selvittämään hakijan oikeaa kotipaikkaa, kun tämä väittää olevansa Kirkukista.
Suomen maahanmuuttoviranomaiset ovat voineet tutustua ajantasaiseen ja laajaan ohjeistukseen kuukauden ajan.
Ohjeiden laatijat eivät anna kovin hyvää kuvaa viranomaistoiminnasta. Päätöksistä puuttuu johdonmukaisuus ja järjestelmällisyys.
Ulkomaalaispoliisi näyttäytyy ohjeissa elokuvien maalaispoliisina. Kuulustelukerroilla toistuvat samat kysymykset, joihin voi etukäteen valmistautua.
Ajantasaisuudessaan tiedot ovat osittain erittäin hyviä.
Arabiankielinen nettisivu ahtaa pikkutarkat ohjeet ja valmiit repliikit Suomesta turvapaikkaa hakeville Irakin kurdeille.
Hakijoita varoitetaan kielitestistä, joilla Suomessa on ryhdytty selvittämään hakijan oikeaa kotipaikkaa, kun tämä väittää olevansa Kirkukista.
Suomen maahanmuuttoviranomaiset ovat voineet tutustua ajantasaiseen ja laajaan ohjeistukseen kuukauden ajan.
Ohjeiden laatijat eivät anna kovin hyvää kuvaa viranomaistoiminnasta. Päätöksistä puuttuu johdonmukaisuus ja järjestelmällisyys.
Ulkomaalaispoliisi näyttäytyy ohjeissa elokuvien maalaispoliisina. Kuulustelukerroilla toistuvat samat kysymykset, joihin voi etukäteen valmistautua.
Ajantasaisuudessaan tiedot ovat osittain erittäin hyviä.
Kaleva: Maahanmuuttajat muiden joukkoon
Kaleva: Maahanmuuttajat muiden joukkoon 21.2.2011
Monissa suomalaisissa kaupungeissa on jo lähiöitä, joille antaa leimansa maahanmuuttajien suuri määrä. Tällaisia on kymmeniä. Suurimmillaan lähes puolet jonkun lähiön asukkaista on tullut tänne muualta.
Asuinalueiden eriytyminen Suomessa on vielä melko alkutekijöissä, joskin viimeisimpien selvitysten mukaan asuinalueiden erot ovat selvästi kasvaneet parin vuosikymmenen aikana.
Maahanmuuttajien asuminen samassa lähiössä hidastaa heidän sopeutumistaan. He joutuvat vähemmän tekemisiin kantaväestön kanssa ja siten luonnollinen yhteydenpito vaikeutuu.
Monissa suomalaisissa kaupungeissa on jo lähiöitä, joille antaa leimansa maahanmuuttajien suuri määrä. Tällaisia on kymmeniä. Suurimmillaan lähes puolet jonkun lähiön asukkaista on tullut tänne muualta.
Asuinalueiden eriytyminen Suomessa on vielä melko alkutekijöissä, joskin viimeisimpien selvitysten mukaan asuinalueiden erot ovat selvästi kasvaneet parin vuosikymmenen aikana.
Maahanmuuttajien asuminen samassa lähiössä hidastaa heidän sopeutumistaan. He joutuvat vähemmän tekemisiin kantaväestön kanssa ja siten luonnollinen yhteydenpito vaikeutuu.
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
HS: Kuinka nörteistä tuli persuja ja mamukriitikoita
Helsingin Sanomat: Kuinka nörteistä tuli persuja ja mamukriitikoita 20.2.2011
Homma-foorumilla toimivat "maahanmuuttokriitikot" ovat enimmäkseen 25–49-vuotiaita miehiä, joiden tulot vaihtelevat 21 000:n ja 40 000 euron välillä. Yli kolmanneksella on akateeminen loppututkinto. He äänestävät yleensä joko perussuomalaisia, Muutos 2011:tä tai kokoomusta.
Näin hommalaiset kuvaavat itseään keskustelufoorumilla tehdyn kyselyn mukaan. Maahanmuuttokriitikoiden joukossa on siis paljon muitakin kuin paperipaikkakuntien demareihin pettyneitä duunareita ja Itä-Helsingin työttömiä.
Tilastotiedot ovat peräisin Otavan juuri julkaisemasta teoksesta Maassa maan tavalla. Sen on kirjoittanut vapaa toimittaja Milla Hannula, jolla on Venäjä-tutkijan tausta.
Homma-foorumilla toimivat "maahanmuuttokriitikot" ovat enimmäkseen 25–49-vuotiaita miehiä, joiden tulot vaihtelevat 21 000:n ja 40 000 euron välillä. Yli kolmanneksella on akateeminen loppututkinto. He äänestävät yleensä joko perussuomalaisia, Muutos 2011:tä tai kokoomusta.
Näin hommalaiset kuvaavat itseään keskustelufoorumilla tehdyn kyselyn mukaan. Maahanmuuttokriitikoiden joukossa on siis paljon muitakin kuin paperipaikkakuntien demareihin pettyneitä duunareita ja Itä-Helsingin työttömiä.
Tilastotiedot ovat peräisin Otavan juuri julkaisemasta teoksesta Maassa maan tavalla. Sen on kirjoittanut vapaa toimittaja Milla Hannula, jolla on Venäjä-tutkijan tausta.
Keski-Uusimaa: Paha saa palkkansa Keravan vankilassa
Keski-Uusimaa: Paha saa palkkansa Keravan vankilassa 20.2.2011
Ulkomaalaisten vankien määrä suomalaisissa vankiloissa kasvaa, vaikka laki antaa mahdollisuuden lähettää rikollinen omaan kotimaahan suorittamaan rangaistusta. Silti vain kourallinen rikollisia on lain voimaantulon jälkeen saatu passitettua maasta pois.
– Yritetty kyllä on, mutta vangin liikkeelle pistämä valituskierre kestää, Keravan vankilan luottamusmies ja Vankilavirkailijain Liiton hallituksen jäsen Risto Nieminen tietää.
Ulkomaalaisten vankien määrä suomalaisissa vankiloissa kasvaa, vaikka laki antaa mahdollisuuden lähettää rikollinen omaan kotimaahan suorittamaan rangaistusta. Silti vain kourallinen rikollisia on lain voimaantulon jälkeen saatu passitettua maasta pois.
– Yritetty kyllä on, mutta vangin liikkeelle pistämä valituskierre kestää, Keravan vankilan luottamusmies ja Vankilavirkailijain Liiton hallituksen jäsen Risto Nieminen tietää.
Kansan Uutiset: Ihmisoikeudet kuuluvat myös siirtolaiselle
Kansan Uutiset: Ihmisoikeudet kuuluvat myös siirtolaiselle 20.2.2011
Siirtolaisuus on yksi lähitulevaisuuden suurimmista kysymyksistä maailmalla ja Suomessa. Paperittomien ihmisten eli luvattomien maahanmuuttajien määrä kasvaa työperäisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden rinnalla.
Tampereen yliopiston tutkijan Anna Kontulan mukaan yksi keskeinen kysymys maahanmuuttopolitiikassa on juuri suhtautuminen ihmisoikeuksiin. Paperittomille ihmisillekin tulee taata ihmisoikeudet.
Uutta tarkastelua kaipaa hänen mukaansa myös asumisperustaisuus, johon niin sosiaali-, terveys- kuin koulutuspalvelutkin nojaavat.
– Jos ihminen ei ole kirjoilla Suomessa tai hän on siirtotyöläinen, hänellä on vain hyvin rajoitetut oikeudet terveys- ja sosiaalipalveluihin ja koulutukseen.
Siirtolaisuus on yksi lähitulevaisuuden suurimmista kysymyksistä maailmalla ja Suomessa. Paperittomien ihmisten eli luvattomien maahanmuuttajien määrä kasvaa työperäisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden rinnalla.
Tampereen yliopiston tutkijan Anna Kontulan mukaan yksi keskeinen kysymys maahanmuuttopolitiikassa on juuri suhtautuminen ihmisoikeuksiin. Paperittomille ihmisillekin tulee taata ihmisoikeudet.
Uutta tarkastelua kaipaa hänen mukaansa myös asumisperustaisuus, johon niin sosiaali-, terveys- kuin koulutuspalvelutkin nojaavat.
– Jos ihminen ei ole kirjoilla Suomessa tai hän on siirtotyöläinen, hänellä on vain hyvin rajoitetut oikeudet terveys- ja sosiaalipalveluihin ja koulutukseen.
lauantai 19. helmikuuta 2011
Sanna Vesikansa: Työperäistä maahanmuuttoa helpotettava
Sanna Vesikansa: Työperäistä maahanmuuttoa helpotettava (blogi) 19.2.2011
Olin tiistaina Kokoomuksen järjestämässä maahanmuuttokeskustelussa. Aluksi oli tarkoitus keskustella työperäisestä maahanmuutosta. Demarien yleisen linjan mukaisesti Nasima Razmyar esitti, että ensin tulisi työllistää Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat. Jussi Halla-ahon mukaan työvoimapulaa ei ole eikä edes tule. Aihe kuivui kasaan. Pieni turvapaikanhakijoiden joukko herättää poliittisia intohimoja, mutta työperäiselle maahanmuutolle ei muka tarvitse tehdä mitään.
Työperäisen maahanmuuton kanssa Suomi elää illuusiossa, jossa sopivia tulijoita löytyy sormia napsauttamalla, kun meille tulee työvoimapula.
Olin tiistaina Kokoomuksen järjestämässä maahanmuuttokeskustelussa. Aluksi oli tarkoitus keskustella työperäisestä maahanmuutosta. Demarien yleisen linjan mukaisesti Nasima Razmyar esitti, että ensin tulisi työllistää Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat. Jussi Halla-ahon mukaan työvoimapulaa ei ole eikä edes tule. Aihe kuivui kasaan. Pieni turvapaikanhakijoiden joukko herättää poliittisia intohimoja, mutta työperäiselle maahanmuutolle ei muka tarvitse tehdä mitään.
Työperäisen maahanmuuton kanssa Suomi elää illuusiossa, jossa sopivia tulijoita löytyy sormia napsauttamalla, kun meille tulee työvoimapula.
Aamulehti: Ylänurkka: Rajoja sulkemalla ei rauhaa rakenneta
Aamulehti: Matti Mörttinen: Ylänurkka: Rajoja sulkemalla ei rauhaa rakenneta 19.2.2011
Maahanmuuttokriitikot ovat kaikesta päätellen vyöryneet viimeisen vuoden aikana ainakin jonkin hyväksyttävyyskynnyksen yli. Heidän taistelunsa ”poliittista korrektiutta” vastaan on ehkä seuraavaksi johtamassa siihen, että maahanmuuttokriitikoiden arvostelemisesta tulee poliittisesti epäkorrektia.
Luin läpi kuluneella viikolla ilmestyneen kirjan ”maahanmuuttokritiikin lyhyestä historiasta”. Siinä tehtiin selväksi, että ainakin suuri osa ilmiöstä kumpuaa isänmaallisuudesta ja kansallistunteesta. Kysymys on siis nationalismin ilmenemismuodosta.
Maahanmuuttokriitikot ovat kaikesta päätellen vyöryneet viimeisen vuoden aikana ainakin jonkin hyväksyttävyyskynnyksen yli. Heidän taistelunsa ”poliittista korrektiutta” vastaan on ehkä seuraavaksi johtamassa siihen, että maahanmuuttokriitikoiden arvostelemisesta tulee poliittisesti epäkorrektia.
Luin läpi kuluneella viikolla ilmestyneen kirjan ”maahanmuuttokritiikin lyhyestä historiasta”. Siinä tehtiin selväksi, että ainakin suuri osa ilmiöstä kumpuaa isänmaallisuudesta ja kansallistunteesta. Kysymys on siis nationalismin ilmenemismuodosta.
Aamulehti: Puheenaihe: Vihreä osto- ja myyntiliike
Aamulehti: Puheenaihe: Vihreä osto- ja myyntiliike 19.2.2011
1 Päätit lokakuussa erota vihreistä. Oletko harkinnut jotain muuta puoluetta?
– En.
2 Muuttuiko vihreä liitto vai muutuitko itse?
– Ehkä pikemminkin olen ollut liian samanlainen kuin olin 30 vuotta sitten. Vihreä liitto on muuttunut koko ajan.
– Alussa mukaan tuli porukkaa, joka uskoi vihreän puolueen olevan vastaus maailmanlaajuisiin ekologisiin ongelmiin, joihin muilla ei vastauksia ollut. Tämä ominaisuus on väljähtynyt totaalisesti. Se on suuri vahinko, sillä ilman ekologista agendaa vihreä liitto ei tuo mitään uutta muiden puolueiden kirjoon.
1 Päätit lokakuussa erota vihreistä. Oletko harkinnut jotain muuta puoluetta?
– En.
2 Muuttuiko vihreä liitto vai muutuitko itse?
– Ehkä pikemminkin olen ollut liian samanlainen kuin olin 30 vuotta sitten. Vihreä liitto on muuttunut koko ajan.
– Alussa mukaan tuli porukkaa, joka uskoi vihreän puolueen olevan vastaus maailmanlaajuisiin ekologisiin ongelmiin, joihin muilla ei vastauksia ollut. Tämä ominaisuus on väljähtynyt totaalisesti. Se on suuri vahinko, sillä ilman ekologista agendaa vihreä liitto ei tuo mitään uutta muiden puolueiden kirjoon.
Turun Sanomat: Risto Laakkonen: "Kirja antaa kasvot maahanmuuttoa vastustaville"
Turun Sanomat, kirja-arvostelu: Risto Laakkonen: "Kirja antaa kasvot maahanmuuttoa vastustaville" 17.2.2011
Risto Laakkonen: Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (pitkä versio arvostelusta)
Milla Hannula: Maassa maan tavalla
Kirja kuvaa 1970-luvulla alkaneen pakolaisten vastaanoton herättämiä, haparoivia poliittisia reaktioita hyvin pienen suomalaisnuorista koostuvan ryhmän parissa. Kirjan ansioiksi näen, että se antaa kasvot maahanmuuttoon kielteisesti tai varauksellisesti suhtautuville suomalaisille ja heidän muodostamille pienille ryhmille.
Kirjan suurimpana puutteena pidän sitä, että siinä rekonstruoidaan ja siirretään tähän päivään heimoajatteluaatteen ja rotuhygienian yhdistelmiä. Kirjoittaja on selvästä inspiroitunut Ranskan, Itävallan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin äärioikeistolaisista liikkeistä. Tähän on lisäksi yhdistetty Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n, Akateemisen Karjala-seuran AKS:n ja heimoajattelun kaipuu.
Risto Laakkonen: Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (pitkä versio arvostelusta)
Milla Hannula: Maassa maan tavalla
Kirja kuvaa 1970-luvulla alkaneen pakolaisten vastaanoton herättämiä, haparoivia poliittisia reaktioita hyvin pienen suomalaisnuorista koostuvan ryhmän parissa. Kirjan ansioiksi näen, että se antaa kasvot maahanmuuttoon kielteisesti tai varauksellisesti suhtautuville suomalaisille ja heidän muodostamille pienille ryhmille.
Kirjan suurimpana puutteena pidän sitä, että siinä rekonstruoidaan ja siirretään tähän päivään heimoajatteluaatteen ja rotuhygienian yhdistelmiä. Kirjoittaja on selvästä inspiroitunut Ranskan, Itävallan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin äärioikeistolaisista liikkeistä. Tähän on lisäksi yhdistetty Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n, Akateemisen Karjala-seuran AKS:n ja heimoajattelun kaipuu.
Sisuradio: Suomen maahanmuuttajat kuin ruotsinsuomalaiset ennen
Sisuradio: Suomen maahanmuuttajat kuin ruotsinsuomalaiset ennen 19.2.2011
Suomessa perjantaina alkava ruotsinsuomalaisista kertova televisiosarja Kansankodin kuokkavieraat kuumentaa tunteita internetissä jo ennen kuin sen ensimmäistäkään osaa on esitetty. Keskustelua on käyty etenkin itseään maahanmuuttokriitiisiksi kutsuvien hommafoorumilaisten palstalla.
- Voidaan tietysti kysyä, ketkä keskustelevat ja liittyykö se jotenkin lähestyviin eduskuntavaaleihin, sanoo yksi sarjan ohjaajista Markku Heikkinen Sisuradiolle.
Keskustelijat ovat ihmetelleet sitä, että Ruotsiin lähteneitä suomalaisia verrataan sarjassa Suomeen tänä päivänä tuleviin siirtolaisiin. Heikkisen mielestä vertaus ei kuitenkaan onnu.
Suomessa perjantaina alkava ruotsinsuomalaisista kertova televisiosarja Kansankodin kuokkavieraat kuumentaa tunteita internetissä jo ennen kuin sen ensimmäistäkään osaa on esitetty. Keskustelua on käyty etenkin itseään maahanmuuttokriitiisiksi kutsuvien hommafoorumilaisten palstalla.
- Voidaan tietysti kysyä, ketkä keskustelevat ja liittyykö se jotenkin lähestyviin eduskuntavaaleihin, sanoo yksi sarjan ohjaajista Markku Heikkinen Sisuradiolle.
Keskustelijat ovat ihmetelleet sitä, että Ruotsiin lähteneitä suomalaisia verrataan sarjassa Suomeen tänä päivänä tuleviin siirtolaisiin. Heikkisen mielestä vertaus ei kuitenkaan onnu.
HS: EU:ssa ei tueta siirtolaisten tasausta
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: EU:ssa ei tueta siirtolaisten tasausta 19.2.2011
Välimeren eteläpuolisen alueen köyhyys ryöpsähti hetkeksi eurooppalaisten silmille, kun Tunisiasta saapui alkuviikolla Italian rannikolle muutamassa päivässä tuhansia ihmisiä.
Useimmat saapuneista haluaisivat siirtolaisiksi Euroopan unionin alueelle. Vain osa tulijoista pystyy perustelemaan olevansa suojaa tarvitsevia pakolaisia. Tunisiassa on kyllä vallanvaihdon jäljiltä paikoin ryöstelyä, mutta täydessä kaaoksessa maa ei ole. Tulijoiden aalto johtuu todennäköisimmin Tunisian oman rannikkovartioinnin tilapäisestä heikkenemisestä.
Euroopan unionissa on kuultu vaatimuksia, että unionissa pitäisi jakaa tasaisemmin siirtolaisjoukkoja, joiden vastaanotto jää nyt lähinnä Etelä-Euroopan huoleksi.
Välimeren eteläpuolisen alueen köyhyys ryöpsähti hetkeksi eurooppalaisten silmille, kun Tunisiasta saapui alkuviikolla Italian rannikolle muutamassa päivässä tuhansia ihmisiä.
Useimmat saapuneista haluaisivat siirtolaisiksi Euroopan unionin alueelle. Vain osa tulijoista pystyy perustelemaan olevansa suojaa tarvitsevia pakolaisia. Tunisiassa on kyllä vallanvaihdon jäljiltä paikoin ryöstelyä, mutta täydessä kaaoksessa maa ei ole. Tulijoiden aalto johtuu todennäköisimmin Tunisian oman rannikkovartioinnin tilapäisestä heikkenemisestä.
Euroopan unionissa on kuultu vaatimuksia, että unionissa pitäisi jakaa tasaisemmin siirtolaisjoukkoja, joiden vastaanotto jää nyt lähinnä Etelä-Euroopan huoleksi.
perjantai 18. helmikuuta 2011
Svenska YLE: Fredrik Wahlström: Mjukisytterhögern
Svenska YLE: Fredrik Wahlström: Mjukisytterhögern 18.2.2011
Ytterhögern brukar i allmänhet lyckas registrera ett eller flera partier inför riksdagsval. I år är det ett - Frihetspartiet. Namnet skvallrar om en liten förnyelse, skriver Fredrik Wahlström...
Ytterhögern brukar i allmänhet lyckas registrera ett eller flera partier inför riksdagsval. I år är det ett - Frihetspartiet. Namnet skvallrar om en liten förnyelse, skriver Fredrik Wahlström...
YLE: Asuntomurtaja vaanii lomailijaa
YLE Tampere: Asuntomurtaja vaanii lomailijaa 18.2.2011
Asuntomurrot ovat lisääntyneet viime vuosina tasaista vauhtia. Yhä useammin tekijät ovat ulkomaalaisia, jotka tekevät murtoja tilauksesta ja suunnitelmallisesti. Matkalle lähtijän on syytä miettiä, millä saisi talosta asutun näköisen ollessaan poissa.
Murtojen lisääntymiselle löytyy useita syitä. Komisario Petri Kollanen Tampereen poliisilaitokselta arvelee yhdeksi syyksi sen, että ihmiset viettävät paljon vapaa-aikaa poissa kotoaan ja asunto jää entistä useammin tyhjilleen.
Asuntomurrot ovat lisääntyneet viime vuosina tasaista vauhtia. Yhä useammin tekijät ovat ulkomaalaisia, jotka tekevät murtoja tilauksesta ja suunnitelmallisesti. Matkalle lähtijän on syytä miettiä, millä saisi talosta asutun näköisen ollessaan poissa.
Murtojen lisääntymiselle löytyy useita syitä. Komisario Petri Kollanen Tampereen poliisilaitokselta arvelee yhdeksi syyksi sen, että ihmiset viettävät paljon vapaa-aikaa poissa kotoaan ja asunto jää entistä useammin tyhjilleen.
Kymen Sanomat: Suutansa soittanut sai nyrkistä ja rahaa
Kymen Sanomat: Suutansa soittanut sai nyrkistä ja rahaa 18.2.2011
Kotkassa asuva ulkomaalaistaustainen 34-vuotias mies tuomittiin pahoinpitelystä 1 360 euron sakkoon Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kotkassa perjantaina.
Tuomittu rusikoi Kotkassa Mansikkalahdessa viime kesäkuussa toisen miehen, joka aiheutti konfliktin suunsoitollaan ja tönimisellään. Suunsoitto kohdistui pahoinpitelijän etniseen taustaan.
Pahoinpitelyssä naamansa möhjöksi saaneelle uhrille tuomittu määrättiin maksamaan erinäisiä korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja kaikkiaan reilut 2 000 euroa.
Kotkassa asuva ulkomaalaistaustainen 34-vuotias mies tuomittiin pahoinpitelystä 1 360 euron sakkoon Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kotkassa perjantaina.
Tuomittu rusikoi Kotkassa Mansikkalahdessa viime kesäkuussa toisen miehen, joka aiheutti konfliktin suunsoitollaan ja tönimisellään. Suunsoitto kohdistui pahoinpitelijän etniseen taustaan.
Pahoinpitelyssä naamansa möhjöksi saaneelle uhrille tuomittu määrättiin maksamaan erinäisiä korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja kaikkiaan reilut 2 000 euroa.
Kansan Uutiset: Oopiumia kansalle
Kansan Uutiset, kolumni: Tiia Aarnipuu: Oopiumia kansalle 18.2.2011
En ole ikinä aikaisemmin ollut näin ahdistunut eduskuntavaaleista. Ehdokkaanakin osasin suhtautua rennommin. Huomaan olevani niin turhautunut tämän hetkiseen poliittiseen tilanteeseen ja politiikan tekemisen todellisuuteen, että epäilen ensimmäistä kertaa elämässäni äänestämisen mielekkyyttä. Ei niin, että harkitsisin äänestämättä jättämistä, mutta saan kylmiä väreitä siitä, miten vahvasti tällä kierroksella tuntuu olevan kysymys haittojen minimoimisesta.
En ole ikinä aikaisemmin ollut näin ahdistunut eduskuntavaaleista. Ehdokkaanakin osasin suhtautua rennommin. Huomaan olevani niin turhautunut tämän hetkiseen poliittiseen tilanteeseen ja politiikan tekemisen todellisuuteen, että epäilen ensimmäistä kertaa elämässäni äänestämisen mielekkyyttä. Ei niin, että harkitsisin äänestämättä jättämistä, mutta saan kylmiä väreitä siitä, miten vahvasti tällä kierroksella tuntuu olevan kysymys haittojen minimoimisesta.
Kymen Sanomat: Pehmeän pitää olla nyt kova
Kymen Sanomat: Pehmeän pitää olla nyt kova 18.2.2011
Juho Eerola saapuu ehdokashaastatteluun kolmevuotiaan tyttärensä pandanallen Ikkän kanssa. Panda kuvaa Eerolan mielestä häntä hyvin monelta kantilta.
— Se on mustavalkoinen niin kuin minun maailmankuvani. Se on ulkonaisesti pehmeä, niin kuin minäkin koen olevani ihmisenä, mutta muuten kova, mitä aika poliitikolta nyt vaatii.
Pandan uhanalaisuuden Eerola kuittaa sillä, että hänkin koki pitkään perussuomalaisena olevansa viimeinen mohikaani, kunnes niitä nyt on alkanut pulpahdella esiin.
Juho Eerola saapuu ehdokashaastatteluun kolmevuotiaan tyttärensä pandanallen Ikkän kanssa. Panda kuvaa Eerolan mielestä häntä hyvin monelta kantilta.
— Se on mustavalkoinen niin kuin minun maailmankuvani. Se on ulkonaisesti pehmeä, niin kuin minäkin koen olevani ihmisenä, mutta muuten kova, mitä aika poliitikolta nyt vaatii.
Pandan uhanalaisuuden Eerola kuittaa sillä, että hänkin koki pitkään perussuomalaisena olevansa viimeinen mohikaani, kunnes niitä nyt on alkanut pulpahdella esiin.
YLE: Romanikerjäläiset palasivat katukuvaan
YLE Helsinki: Romanikerjäläiset palasivat katukuvaan 18.2.2011
Kovasta pakkasesta huolimatta romanikerjäläisiä näkyy taas Helsingin kaduilla. Diakonissalaitos arvioi kaupungissa olevan parhaillaan 30 - 50 romanikerjäläistä. Heitä on tullut viime viikonloppuna kaupunkiin lisää.
Monia kaupunkilaisia hätkähdyttää se, kuinka kylmässä moni heistä kerjää. Diakonissalaitoksen palvelualueen johtaja Pekka Tuomolakin ihmettelee samaa.
- Kun luulisi, että heillä on tietoa näistä pakkasista.
Jokaiselle on kuitenkin löytynyt Diakonissalaitoksen tietojen mukaan lämmin yösija. Pekka Tuomolan mukaan esimerkiksi jotkut suomalaisten majoittavat heitä.
Diakonissalaitos avaa kuukauden sisällä päiväkeskuksen romanikerjäläisille Sörnäisiin. Tilaa kalustetaan parhaillaan.
Kovasta pakkasesta huolimatta romanikerjäläisiä näkyy taas Helsingin kaduilla. Diakonissalaitos arvioi kaupungissa olevan parhaillaan 30 - 50 romanikerjäläistä. Heitä on tullut viime viikonloppuna kaupunkiin lisää.
Monia kaupunkilaisia hätkähdyttää se, kuinka kylmässä moni heistä kerjää. Diakonissalaitoksen palvelualueen johtaja Pekka Tuomolakin ihmettelee samaa.
- Kun luulisi, että heillä on tietoa näistä pakkasista.
Jokaiselle on kuitenkin löytynyt Diakonissalaitoksen tietojen mukaan lämmin yösija. Pekka Tuomolan mukaan esimerkiksi jotkut suomalaisten majoittavat heitä.
Diakonissalaitos avaa kuukauden sisällä päiväkeskuksen romanikerjäläisille Sörnäisiin. Tilaa kalustetaan parhaillaan.
YLE: Nuoret maahanmuuttajat työllistyvät yrittäjinä Helsingissä
YLE Helsinki: Nuoret maahanmuuttajat työllistyvät yrittäjinä Helsingissä 18.2.2011
Moni maahanmuuttaja työllistyy yrittäjänä. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan, jo vuonna 2008 ulkomaalaistaustaisten yrityksiä oli pääkaupunkiseudulla kaikista yrityksistä noin 10% ja koko Uudellamaalla noin 16%.
Nuoren työvoiman liikkuvuus ja kansainväliset parisuhteet edistävät maahaanmuuttoa erityisesti pääkaupunkisedulle.Ihmissuhteen kautta maahan tulleista moni myös jää ja työllistää itsensä usein yrittäjänä.
Moni maahanmuuttaja työllistyy yrittäjänä. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan, jo vuonna 2008 ulkomaalaistaustaisten yrityksiä oli pääkaupunkiseudulla kaikista yrityksistä noin 10% ja koko Uudellamaalla noin 16%.
Nuoren työvoiman liikkuvuus ja kansainväliset parisuhteet edistävät maahaanmuuttoa erityisesti pääkaupunkisedulle.Ihmissuhteen kautta maahan tulleista moni myös jää ja työllistää itsensä usein yrittäjänä.
Opettaja-lehti: Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan
Opettaja-lehti: Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan 18.2.2011
Maahanmuuttajat pärjäävät hyvin suomalaisessa perusopetuksessa, jos he saavat tarpeeksi aikaa kielen opiskeluun. Opetusneuvos Leena Nissilä toivoo, että kunnat miettisivät tarkkaan, mihin maahanmuuttajia asutetaan.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat pysyvä osa suomalaisten koulujen arkipäivää. Heitä varten tarvitaan myös pysyviä rakenteita esimerkiksi oman äidinkielen opetuksessa, opetusneuvos Leena Nissilä muistuttaa.
Maahanmuuttajat pärjäävät hyvin suomalaisessa perusopetuksessa, jos he saavat tarpeeksi aikaa kielen opiskeluun. Opetusneuvos Leena Nissilä toivoo, että kunnat miettisivät tarkkaan, mihin maahanmuuttajia asutetaan.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat pysyvä osa suomalaisten koulujen arkipäivää. Heitä varten tarvitaan myös pysyviä rakenteita esimerkiksi oman äidinkielen opetuksessa, opetusneuvos Leena Nissilä muistuttaa.
Helsingin Uutiset: Suomen ovet eivät ole selällään
Helsingin Uutiset: Suomen ovet eivät ole selällään 18.2.2011
Kuka on tervetullut Suomeen? Miten Suomessa pitäisi suhtautua turvapaikanhakijoihin ja muihin maahanmuuttajiin? Miten Suomeen jäävät kotoutetaan?
Samasta asiasta esitettiin neljä näkemystä, kun kansanedustajaehdokkaat Jussi Halla-aho (ps), Fatbardhe Hetemaj (kok), Nasima Razmyar (sd) ja Sanna Vesikansa (vihr) keskustelivat maahanmuutosta.
Kuka on tervetullut Suomeen? Miten Suomessa pitäisi suhtautua turvapaikanhakijoihin ja muihin maahanmuuttajiin? Miten Suomeen jäävät kotoutetaan?
Samasta asiasta esitettiin neljä näkemystä, kun kansanedustajaehdokkaat Jussi Halla-aho (ps), Fatbardhe Hetemaj (kok), Nasima Razmyar (sd) ja Sanna Vesikansa (vihr) keskustelivat maahanmuutosta.
HS: Yhä useampi helsinkiläinen tahtoo kieltää kerjäämisen
HS: Yhä useampi helsinkiläinen tahtoo kieltää kerjäämisen 18.2.2011
Helsinkiläiset suhtautuvat entistä nuivemmin kerjäämiseen julkisilla paikoilla.
Selvä enemmistö eli 71 prosenttia kaupunkilaisista kieltäisi kokonaan kerjäämisen julkisilla paikoilla, selviää Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämästä mielipidemittauksesta. Kerjäämiskieltoa vastustaa 22 prosenttia vastanneista.
Mielipiteet ovat muuttuneet kolmessa vuodessa jyrkemmiksi. Kun asiaa kysyttiin helsinkiläisiltä edellisen kerran joulukuussa 2007, kerjäämiskieltoa asettui kannattamaan 60 prosenttia vastanneista.
Helsinkiläiset suhtautuvat entistä nuivemmin kerjäämiseen julkisilla paikoilla.
Selvä enemmistö eli 71 prosenttia kaupunkilaisista kieltäisi kokonaan kerjäämisen julkisilla paikoilla, selviää Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämästä mielipidemittauksesta. Kerjäämiskieltoa vastustaa 22 prosenttia vastanneista.
Mielipiteet ovat muuttuneet kolmessa vuodessa jyrkemmiksi. Kun asiaa kysyttiin helsinkiläisiltä edellisen kerran joulukuussa 2007, kerjäämiskieltoa asettui kannattamaan 60 prosenttia vastanneista.
YLE: Avun hakeminen voi pahentaa ihmiskaupan uhrin hätää
YLE Uutiset: Avun hakeminen voi pahentaa ihmiskaupan uhrin hätää 18.2.2011
Avun hakeminen ei välttämättä helpota ihmiskaupan uhrien elämää, vaan edessä voi olla vuosien uusi ahdinko. Koska avunhakijalla ei ole työlupaa, sosiaaliturva jää minimiin. Lisäksi hyväksikäyttäjä voi käyttää kovia keinoja syntyneiden velkojen perintään. Taloudellinen ahdinko ajaa myös leipäjonoihin, pimeisiin töihin sekä itsensä myymiseen.
Suomalaiset mieltävät ihmiskaupan lähinnä ulkomaiden ongelmaksi, mutta ihmiskaupan uhreja, kuten surkeisiin työoloihin tuotettuja ihmisiä, elää myös Suomessa.
Avun hakeminen ei välttämättä helpota ihmiskaupan uhrien elämää, vaan edessä voi olla vuosien uusi ahdinko. Koska avunhakijalla ei ole työlupaa, sosiaaliturva jää minimiin. Lisäksi hyväksikäyttäjä voi käyttää kovia keinoja syntyneiden velkojen perintään. Taloudellinen ahdinko ajaa myös leipäjonoihin, pimeisiin töihin sekä itsensä myymiseen.
Suomalaiset mieltävät ihmiskaupan lähinnä ulkomaiden ongelmaksi, mutta ihmiskaupan uhreja, kuten surkeisiin työoloihin tuotettuja ihmisiä, elää myös Suomessa.
torstai 17. helmikuuta 2011
Jani Toivola: Mediatiedote: Suomeen tarvitaan ihmisoikeusministeri
Jani Toivola: Mediatiedote: Suomeen tarvitaan ihmisoikeusministeri 17.2.2011
Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Jani Toivola kertoi radiokanava The Voicen haastattelussa torstaiaamuna ehdottavansa Suomeen ihmisoikeusministeriä, joka yhdistäisi vähemmistö- ja maahanmuuttokysymykset sekä muut tasa-arvo- ja ihmisoikeusasiat. Moniarvoisuuden ja ihmisten henkisen hyvinvoinnin vaalikampanjansa teemoiksi nostanut Toivola korostaa, että ihmisoikeudet ovat merkittävässä osassa ratkaistaessa haasteita kaikilla yhteiskunnan osa-alueella.
Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Jani Toivola kertoi radiokanava The Voicen haastattelussa torstaiaamuna ehdottavansa Suomeen ihmisoikeusministeriä, joka yhdistäisi vähemmistö- ja maahanmuuttokysymykset sekä muut tasa-arvo- ja ihmisoikeusasiat. Moniarvoisuuden ja ihmisten henkisen hyvinvoinnin vaalikampanjansa teemoiksi nostanut Toivola korostaa, että ihmisoikeudet ovat merkittävässä osassa ratkaistaessa haasteita kaikilla yhteiskunnan osa-alueella.
Aamulehti: Astrid Thors lähti kukkahattutaistoon
Aamulehti: Astrid Thors lähti kukkahattutaistoon 17.2.2011
Rasismin vastustajat käyvät vaalien alla taisteluun maahanmuuttokriitikoiden omilla aseilla. Netissä pyörii jo parikin tempausta, jolla kukkahattutädin leima aiotaan muuttaa positiiviseksi.
Osoitteeseen www.kukkahattutati.com on perustettu palvelu, jonne kaikki itsensä kukkahattutädiksi tuntevat voivat lähettää oman kukkahattukuvansa. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (rkp) lisäsi oman kuvansa palveluun tiistaina. Ministerin esikunnasta vahvistetaan, ettei kyse ole photoshoppauksesta tai muusta huijauksesta.
Rasismin vastustajat käyvät vaalien alla taisteluun maahanmuuttokriitikoiden omilla aseilla. Netissä pyörii jo parikin tempausta, jolla kukkahattutädin leima aiotaan muuttaa positiiviseksi.
Osoitteeseen www.kukkahattutati.com on perustettu palvelu, jonne kaikki itsensä kukkahattutädiksi tuntevat voivat lähettää oman kukkahattukuvansa. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (rkp) lisäsi oman kuvansa palveluun tiistaina. Ministerin esikunnasta vahvistetaan, ettei kyse ole photoshoppauksesta tai muusta huijauksesta.
Turun Sanomat: Maahanmuutosta saa nyt puhua
Turun Sanomat: Maahanmuutosta saa nyt puhua 17.2.2011
Milla Hannula: Kaikista puolueista on tullut maahanmuuttokriittisiä
Maahanmuuttoa kohtaan esitetty kritiikki oli Suomessa pitkään vaiettu tabu, josta vasta viime vuosina on saanut puhua, sanoo tutkijana toiminut vapaa kirjailija Milla Hannula, 36, keskiviikkona julkistetussa kirjassaan Maassa maan tavalla, mahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava).
- Käänne avoimempaan suuntaan tapahtui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin maahanmuuttokriittisyys murtautui yleiseen keskusteluun maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden kautta. Sen jälkeen aihetta on alettu purkaa.
Milla Hannula: Kaikista puolueista on tullut maahanmuuttokriittisiä
Maahanmuuttoa kohtaan esitetty kritiikki oli Suomessa pitkään vaiettu tabu, josta vasta viime vuosina on saanut puhua, sanoo tutkijana toiminut vapaa kirjailija Milla Hannula, 36, keskiviikkona julkistetussa kirjassaan Maassa maan tavalla, mahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava).
- Käänne avoimempaan suuntaan tapahtui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin maahanmuuttokriittisyys murtautui yleiseen keskusteluun maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden kautta. Sen jälkeen aihetta on alettu purkaa.
HS: Maahanmuuttohistoriikki yrittää oikeuttaa maahanmuuton vastustamisen
Helsingin Sanomat, kirja-arvostelu: Juha Sihvola: Maahanmuuttohistoriikki yrittää oikeuttaa maahanmuuton vastustamisen 17.2.2011
Helsingin Sanomat, mielipide: Vesa Kanniainen: Ylevät periaatteet eivät riitä maahanmuuttokeskustelussa 28.2.2011
Valtiotieteilijä Milla Hannula liikkuu vaikealla kentällä pohtiessaan oikeudenmukaisuutta ja isänmaallisuutta maahanmuuttokriittiseksi kutsumastaan näkökulmasta.
Katsomuksellisesti ja kulttuurisesti moniarvoisen yhteiskunnan tarvitseman oikeudenmukaisuuden ytimen voisi kuitenkin ilmaista yksinkertaisesti. On turvattava mahdollisimman laaja omantunnonvapaus eri katsomusten ja kulttuuritaustojen edustajille, jos he sitoutuvat kansalaisten poliittiseen tasa-arvoon myös omassa keskuudessaan.
Helsingin Sanomat, mielipide: Vesa Kanniainen: Ylevät periaatteet eivät riitä maahanmuuttokeskustelussa 28.2.2011
Valtiotieteilijä Milla Hannula liikkuu vaikealla kentällä pohtiessaan oikeudenmukaisuutta ja isänmaallisuutta maahanmuuttokriittiseksi kutsumastaan näkökulmasta.
Katsomuksellisesti ja kulttuurisesti moniarvoisen yhteiskunnan tarvitseman oikeudenmukaisuuden ytimen voisi kuitenkin ilmaista yksinkertaisesti. On turvattava mahdollisimman laaja omantunnonvapaus eri katsomusten ja kulttuuritaustojen edustajille, jos he sitoutuvat kansalaisten poliittiseen tasa-arvoon myös omassa keskuudessaan.
HS: Laki voitti tunteen
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Laki voitti tunteen 17.2.2011
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on tehnyt historiallisen päätöksen. Yksi Suomen korkea-arvoisimmista lainkäyttäjistä, korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti, sai ensi kertaa nuhteet sopimattomasta toiminnasta.
Oikeusasiamies pitää sopimattomana sitä, että KHO:n presidentti Pekka Hallberg lähetti maaliskuussa Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksille kirjeen, jossa hän totesi tuomioistuimen edustajana, ettei käännytyspäätöksen saaneiden kahden iäkkään maahanmuuttajan käännyttämistä pitäisi kiirehtiä. Kyseessä olivat egyptiläinen Eveline Fadayel ja venäläinen Irina Antonova.
Hallberg oli itse osallistunut Fadayelia koskevaan päätöksentekoon ja jäänyt asiaa ratkaistaessa vähemmistöön.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on tehnyt historiallisen päätöksen. Yksi Suomen korkea-arvoisimmista lainkäyttäjistä, korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti, sai ensi kertaa nuhteet sopimattomasta toiminnasta.
Oikeusasiamies pitää sopimattomana sitä, että KHO:n presidentti Pekka Hallberg lähetti maaliskuussa Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksille kirjeen, jossa hän totesi tuomioistuimen edustajana, ettei käännytyspäätöksen saaneiden kahden iäkkään maahanmuuttajan käännyttämistä pitäisi kiirehtiä. Kyseessä olivat egyptiläinen Eveline Fadayel ja venäläinen Irina Antonova.
Hallberg oli itse osallistunut Fadayelia koskevaan päätöksentekoon ja jäänyt asiaa ratkaistaessa vähemmistöön.
HS: Pamfletti nostaa Homma-forumin esikuvaksi avoimuudelle
Helsingin Sanomat: Pamfletti nostaa Homma-forumin esikuvaksi avoimuudelle 15.2.2011
Suomi on taantumassa teknologiavastaisuuden ulkoilmamuseoksi, koska täällä ei osata hyödyntää sosiaalista mediaa politiikassa, yritysmaailmassa ja mediassa.
Tämä on Uusi kultakausi -pamfletin kirjoittajien perusväittämä. Tanja Aitamurron, Taneli Heikan, Petteri Kilpisen ja Matti Posion kirjoittamassa pamfletissa vaaditaan uudenlaista avoimuutta kaikkeen toimintaan.
Tavalliset kansalaiset pitää ottaa Facebookin ja Twitterin kaltaisten yhteisösivustojen avulla mukaan päätöksentekoon, mediaan ja tuotekehitykseen.
Uuden kultakauden kirjoittajien mukaan verkostoteknologian kautta on jo nyt purkautunut esille toimintaa, jolle on ollut koko ajan painetta tulla esiin.
Tekijöiden esimerkkejä ovat maahanmuuttokriitikoiden Homma-forum ja vuoden takaisen ahtaajien lakon aikana värvätyt Facebook-ahtaajat.
Suomi on taantumassa teknologiavastaisuuden ulkoilmamuseoksi, koska täällä ei osata hyödyntää sosiaalista mediaa politiikassa, yritysmaailmassa ja mediassa.
Tämä on Uusi kultakausi -pamfletin kirjoittajien perusväittämä. Tanja Aitamurron, Taneli Heikan, Petteri Kilpisen ja Matti Posion kirjoittamassa pamfletissa vaaditaan uudenlaista avoimuutta kaikkeen toimintaan.
Tavalliset kansalaiset pitää ottaa Facebookin ja Twitterin kaltaisten yhteisösivustojen avulla mukaan päätöksentekoon, mediaan ja tuotekehitykseen.
Uuden kultakauden kirjoittajien mukaan verkostoteknologian kautta on jo nyt purkautunut esille toimintaa, jolle on ollut koko ajan painetta tulla esiin.
Tekijöiden esimerkkejä ovat maahanmuuttokriitikoiden Homma-forum ja vuoden takaisen ahtaajien lakon aikana värvätyt Facebook-ahtaajat.
keskiviikko 16. helmikuuta 2011
YLE: Seinäjoki vastaanottamassa lisää pakolaisia
YLE Uutiset: Seinäjoki vastaanottamassa lisää pakolaisia 16.2.2011
Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kuluvan kevään aikana otettaisiin vastaan 12 henkilön ryhmä myanmarilaispakolaisia. Tällä hetkellä Seinäjoella on kotoutumisen piirissä 34 pakolaista.
Seinäjoen kaupunki on ottamassa vastaan myanmarilaispakolaisia. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus esittää kaupungille kiintiöpakolaisten vastaanottamista Sri Lankasta ja Myanmarista.
Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee tarkoituksenmukaisena ottaa vastaan myanmarilaiset, koska Seinäjoella on jo entuudestaan noin 50 henkilön myanmarilaisyhteisö. Edelliset ryhmät saapuivat Seinäjoelle vuosina 2006 ja 2009.
Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kuluvan kevään aikana otettaisiin vastaan 12 henkilön ryhmä myanmarilaispakolaisia. Tällä hetkellä Seinäjoella on kotoutumisen piirissä 34 pakolaista.
Seinäjoen kaupunki on ottamassa vastaan myanmarilaispakolaisia. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus esittää kaupungille kiintiöpakolaisten vastaanottamista Sri Lankasta ja Myanmarista.
Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee tarkoituksenmukaisena ottaa vastaan myanmarilaiset, koska Seinäjoella on jo entuudestaan noin 50 henkilön myanmarilaisyhteisö. Edelliset ryhmät saapuivat Seinäjoelle vuosina 2006 ja 2009.
Aamulehti: Poliisi uskoo somaliliittoon lähetettyjen kirjeiden olevan ilkivaltaa ja pelottelua
Aamulehti/STT: Poliisi uskoo somaliliittoon lähetettyjen kirjeiden olevan ilkivaltaa ja pelottelua 16.2.2011
Poliisi tutkii Suomen somaliliittoon lähetettyjä jauhekirjeitä perättömänä vaaran ilmoituksena. Helsingin poliisi pitää kirjeitä ilkivaltana ja arvelee, että ne on lähetetty pelottelutarkoituksessa.
Suomen somaliliitto sai epäilyttävät kirjeet postissa tiistaina, mutta ilmoitti niistä poliisille keskiviikkona. Poliisin asiantuntijat totesivat avaamattomien kirjeiden riskin vähäiseksi, mutta aloittivat tutkinnan jauheen analysoimiseksi ja lähettäjän selvittämiseksi. Poliisin mukaan tapaus ei aiheuttanut paniikkia somaliliitossa.
Poliisi tutkii Suomen somaliliittoon lähetettyjä jauhekirjeitä perättömänä vaaran ilmoituksena. Helsingin poliisi pitää kirjeitä ilkivaltana ja arvelee, että ne on lähetetty pelottelutarkoituksessa.
Suomen somaliliitto sai epäilyttävät kirjeet postissa tiistaina, mutta ilmoitti niistä poliisille keskiviikkona. Poliisin asiantuntijat totesivat avaamattomien kirjeiden riskin vähäiseksi, mutta aloittivat tutkinnan jauheen analysoimiseksi ja lähettäjän selvittämiseksi. Poliisin mukaan tapaus ei aiheuttanut paniikkia somaliliitossa.
Aamulehti: Oikeusasiamies: KHO:n presidentti toimi vastoin perustuslain periaatteita isoäitien käännytyksessä
Aamulehti/STT: Oikeusasiamies: KHO:n presidentti toimi vastoin perustuslain periaatteita isoäitien käännytyksessä 16.2.2011
Jyrki Virolainen: KHO:n presidentti Pekka Hallberg sai oikeusasiamieheltä moitteet isoäitien käännytysasiassa. Pitäisikö Hallbergin erota virastaan? (blogi)
Oikeusasiamiehen päätös, dnro 1933/2/10, kokonaisuudessaan (pdf)
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg toimi perustuslain periaatteiden vastaisesti isoäitien käännytysasiassa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan Hallbergin toiminta oli sopimatonta.
– Menettely on ollut korkeimman hallinto-oikeuden presidentille ja tuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa vähemmistöön jääneelle tuomarille sopimatonta, Jääskeläinen sanoo päätöksessään.
Jyrki Virolainen: KHO:n presidentti Pekka Hallberg sai oikeusasiamieheltä moitteet isoäitien käännytysasiassa. Pitäisikö Hallbergin erota virastaan? (blogi)
Oikeusasiamiehen päätös, dnro 1933/2/10, kokonaisuudessaan (pdf)
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg toimi perustuslain periaatteiden vastaisesti isoäitien käännytysasiassa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan Hallbergin toiminta oli sopimatonta.
– Menettely on ollut korkeimman hallinto-oikeuden presidentille ja tuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa vähemmistöön jääneelle tuomarille sopimatonta, Jääskeläinen sanoo päätöksessään.
Vihreä Lanka: Stefan Wallin vaatii kulttuuristen oikeuksien vahvistamista
Vihreä Lanka: Stefan Wallin vaatii kulttuuristen oikeuksien vahvistamista 16.2.2011
Valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevaisuudesta (pdf)
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) sanoo, että kulttuuriset oikeudet tulee nähdä jokamiehenoikeuksina. Hän puhui aiheesta tänään keskiviikkona järjestetyssä kulttuuriselonteon päätösseminaarissa.
”Kulttuuristen oikeuksien ymmärtäminen maailmanlaajuisina ihmisoikeuksina voi toimia myös konfliktien ratkaisun avaimena niiden kärjistämisen sijaan. Nähdäkseni juuri kulttuurisia oikeuksia koskevat kiistatilanteet ovat nousemassa yhä keskeisemmiksi sekä kansojen välisissä että myös maiden sisäisissä ristiriitatilanteissa”, Wallin sanoi.
Hänen mukaansa keskustelu kulttuurisista oikeuksista on viime vuosikymmeninä näkynyt selkeimmin kielellisten, etnisten ja uskonnollisten ryhmien suhteessa valtaväestöön.
Valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevaisuudesta (pdf)
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) sanoo, että kulttuuriset oikeudet tulee nähdä jokamiehenoikeuksina. Hän puhui aiheesta tänään keskiviikkona järjestetyssä kulttuuriselonteon päätösseminaarissa.
”Kulttuuristen oikeuksien ymmärtäminen maailmanlaajuisina ihmisoikeuksina voi toimia myös konfliktien ratkaisun avaimena niiden kärjistämisen sijaan. Nähdäkseni juuri kulttuurisia oikeuksia koskevat kiistatilanteet ovat nousemassa yhä keskeisemmiksi sekä kansojen välisissä että myös maiden sisäisissä ristiriitatilanteissa”, Wallin sanoi.
Hänen mukaansa keskustelu kulttuurisista oikeuksista on viime vuosikymmeninä näkynyt selkeimmin kielellisten, etnisten ja uskonnollisten ryhmien suhteessa valtaväestöön.
Aamulehti: Internetin uumenista nousee valkoinen Suomi
Aamulehti: Internetin uumenista nousee valkoinen Suomi 16.2.2011
Internetin uumenista nousee valkoinen Suomi
Omakehu: Maahanmuuttokriitikot taistolaisten ja vihreiden jälkeisen ajan suuri politiikan herätysliike?
Maahanmuuttokriittisyys on ilmeisesti alkaneen vuosikymmenen suomalainen megatrendi.
Maassa maan tavalla -lause oli vielä hetki sitten merkki patavanhoillisuudesta ja ahdasmielisyydestä. Nyt se on monen suositun ja johtavankin poliitikon johtotähtiajatus.
Maassa maan tavalla on nyt myös kirjan nimi. Tutkija Milla Hannula on koostanut otsikon alle suomalaisen maahanmuuttokritiikin lyhyen historian legendaarisen Eila Kännön ajoista lähtien. (Kännö johti kovamaineista poliisin ulkomaalaistoimistoa 1973-84.)
Internetin uumenista nousee valkoinen Suomi
Omakehu: Maahanmuuttokriitikot taistolaisten ja vihreiden jälkeisen ajan suuri politiikan herätysliike?
Maahanmuuttokriittisyys on ilmeisesti alkaneen vuosikymmenen suomalainen megatrendi.
Maassa maan tavalla -lause oli vielä hetki sitten merkki patavanhoillisuudesta ja ahdasmielisyydestä. Nyt se on monen suositun ja johtavankin poliitikon johtotähtiajatus.
Maassa maan tavalla on nyt myös kirjan nimi. Tutkija Milla Hannula on koostanut otsikon alle suomalaisen maahanmuuttokritiikin lyhyen historian legendaarisen Eila Kännön ajoista lähtien. (Kännö johti kovamaineista poliisin ulkomaalaistoimistoa 1973-84.)
HS: Perheenyhdistämiseen vaadittu tuloraja liian korkea
Helsingin Sanomat, mielipide: Perheenyhdistämiseen vaadittu tuloraja liian korkea 16.2.2011
Eduskunnan hallintovaliokunta on ottanut kantaa maahanmuuttajien perheenyhdistämiseen ja vaatinut ehtojen tiukentamista. Kaikkien suurten puolueiden edustajat ovat olleet mukana vahvistamassa lausunnon kuvaa maahanmuuttajasta ja hänen perheestään uhkana. Heikossa asemassa olevien ihmisten halua elää yhdessä rakkaimpiensa kanssa pidetään lausunnossa jonkinlaisena pelailuna suomalaisen veronmaksajan kustannuksella.
Maahanmuuttajan mahdollisuus tuoda mukanaan ydinperheensä on paitsi inhimillistä, myös kotoutumista edistävää. Ero perheestä vähentää kielen oppimisen halua ja tekee elämän alakuloiseksi ja yksinäiseksi. Perhe ankkuroi maahan ja rauhoittaa muuton kuohuissa. Tämän tosiasian tunnustaminen ei tarkoita ovien avaamista selälleen kaikkien sukulaisten pääsemiseksi Suomeen maahanmuuttajan hyvinvoinnin nimissä. Ulkomaalaislain uudistus selkiytti jo tilannetta esimerkiksi kasvattilasten maahan saapumisen osalta.
Eduskunnan hallintovaliokunta on ottanut kantaa maahanmuuttajien perheenyhdistämiseen ja vaatinut ehtojen tiukentamista. Kaikkien suurten puolueiden edustajat ovat olleet mukana vahvistamassa lausunnon kuvaa maahanmuuttajasta ja hänen perheestään uhkana. Heikossa asemassa olevien ihmisten halua elää yhdessä rakkaimpiensa kanssa pidetään lausunnossa jonkinlaisena pelailuna suomalaisen veronmaksajan kustannuksella.
Maahanmuuttajan mahdollisuus tuoda mukanaan ydinperheensä on paitsi inhimillistä, myös kotoutumista edistävää. Ero perheestä vähentää kielen oppimisen halua ja tekee elämän alakuloiseksi ja yksinäiseksi. Perhe ankkuroi maahan ja rauhoittaa muuton kuohuissa. Tämän tosiasian tunnustaminen ei tarkoita ovien avaamista selälleen kaikkien sukulaisten pääsemiseksi Suomeen maahanmuuttajan hyvinvoinnin nimissä. Ulkomaalaislain uudistus selkiytti jo tilannetta esimerkiksi kasvattilasten maahan saapumisen osalta.
YLE: Päiväntasaaja: Muukalaisena vieraassa maassa
YLE: Päiväntasaaja: Muukalaisena vieraassa maassa 15.2.2011
Moni suomalainen on unohtanut, että myös me olemme olleet muukalaisina vieraassa maassa. Täältä on lähdetty paremman elämän ja työn perässä niin Amerikkaan, Australiaan kuin Ruotsiinkin. Meillä kansakuntana pitäisi siis olla edellytykset ymmärtää muita kansallisuuksia, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan jonkin asian pakottamina tai muuten vaan parempaa leipää etsien.
Moni suomalainen on unohtanut, että myös me olemme olleet muukalaisina vieraassa maassa. Täältä on lähdetty paremman elämän ja työn perässä niin Amerikkaan, Australiaan kuin Ruotsiinkin. Meillä kansakuntana pitäisi siis olla edellytykset ymmärtää muita kansallisuuksia, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan jonkin asian pakottamina tai muuten vaan parempaa leipää etsien.
tiistai 15. helmikuuta 2011
Verkkouutiset: "Miten Suomessa 20 vuotta ollut voi tarvita tulkkia?"
Verkkouutiset: "Miten Suomessa 20 vuotta ollut voi tarvita tulkkia?" 15.2.2011
Maahanmuuttoasioilla profiloituneet helsinkiläiset kansanedustajaehdokkaat väittelivät tiistai-iltana.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, kokoomuksen Fatbardhe Hetemaj, SDP:n Nasima Razmyar ja vihreiden Sanna Vesikansa keräsivät lähes täyden salin yleisöä Helsingin yliopistolle. Vaaliväittelyn järjestivät kokoomusyhdistykset.
Väittelyn pohjustuspuheen piti ulkomaalaisasiat käsittelevän eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.). Yleisön joukosta väittelyyn osallistuivat myös Ben Zyskowicz (kok.) ja Abdirahim Hussein (kesk.).
Maahanmuuttoasioilla profiloituneet helsinkiläiset kansanedustajaehdokkaat väittelivät tiistai-iltana.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, kokoomuksen Fatbardhe Hetemaj, SDP:n Nasima Razmyar ja vihreiden Sanna Vesikansa keräsivät lähes täyden salin yleisöä Helsingin yliopistolle. Vaaliväittelyn järjestivät kokoomusyhdistykset.
Väittelyn pohjustuspuheen piti ulkomaalaisasiat käsittelevän eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.). Yleisön joukosta väittelyyn osallistuivat myös Ben Zyskowicz (kok.) ja Abdirahim Hussein (kesk.).
Heidi Hautala: Euroopan turvapaikkajärjestelmä haaksirikossa
Heidi Hautala: Euroopan turvapaikkajärjestelmä haaksirikossa (blogi) 15.2.2011
Tänään keskusteltiin täysistunnossa Euroopan turvapaikkapolitiikan tilanteesta. Tammikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti, että Belgia ei olisi saanut palauttaa afganistanilaista turvapaikanhakijaa Kreikkaan. Kreikassa turvapaikanhakijoiden tilanne on niin huono, että palauttaminen on Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaan. Suomikin päätti lopettaa käännytykset tammikuussa.
Onneksi komissaari Cecilia Malmström avauspuheenvuorossaan totesi, että tarvitsemme uuden turvapaikkajärjestelmän. Hän kuitenkin ei tuominnut täysin nykyistä Dublin-järjestelmää, jonka mukaan EU:ssa turvapaikanhakija pitää palauttaa siihen maahan, johon hän on ensimmäiseksi saapunut. Malmström myönsi, että parantamisen varaa on.
Tuomio tekee selväksi, että koko Dublin II-järjestelmä on toimimattomana uudistettava. Nyt vastuuta turvapaikanhakijoista pallotellaan mailta toisille ja maastaan pakoon lähteneet joutuvat tämän uhriksi.
Tänään keskusteltiin täysistunnossa Euroopan turvapaikkapolitiikan tilanteesta. Tammikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti, että Belgia ei olisi saanut palauttaa afganistanilaista turvapaikanhakijaa Kreikkaan. Kreikassa turvapaikanhakijoiden tilanne on niin huono, että palauttaminen on Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaan. Suomikin päätti lopettaa käännytykset tammikuussa.
Onneksi komissaari Cecilia Malmström avauspuheenvuorossaan totesi, että tarvitsemme uuden turvapaikkajärjestelmän. Hän kuitenkin ei tuominnut täysin nykyistä Dublin-järjestelmää, jonka mukaan EU:ssa turvapaikanhakija pitää palauttaa siihen maahan, johon hän on ensimmäiseksi saapunut. Malmström myönsi, että parantamisen varaa on.
Tuomio tekee selväksi, että koko Dublin II-järjestelmä on toimimattomana uudistettava. Nyt vastuuta turvapaikanhakijoista pallotellaan mailta toisille ja maastaan pakoon lähteneet joutuvat tämän uhriksi.
HS: Maahanmuuttajanuori opiskelee, työskentelee ja suorittaa asepalveluksen
Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajanuori opiskelee, työskentelee ja suorittaa asepalveluksen 7.2.2011
Pallot vyöryvät pussiin voitonriemuisten huutojen saattelemina malmilaisessa biljardisalissa. Kaksi 18-vuotiasta nuorta miestä taputtavat toisiaan olalle onnistuneen lyönnin johdosta. On keskiviikkoiltapäivä, Andrei Buzura ja Bruno Jacobsén ovat tulleet koulun jälkeen mielipaikkaansa pelaamaan biljardia. Näitä kahta kaverusta yhdistää ystävyyden lisäksi kuitenkin erikoinen asia: He ovat maahanmuuttajia.
Kumpikaan ei osaa kuin muutaman lauseen suomea, mutta yksi termi on iskostunut mieleen ja sanan merkitys on pojille selvä.
”Maahanmuuttaja on halventava nimitys ulkomaalaiselle,” Andrei kääntää.
Sana ”maahanmuuttaja” on viime vuosina iskostunut suomalaiseen puhekieleen ilmaisuna, jonka pelkkä painotustapa riittää muuttamaan merkityksen karkeaksi kiroukseksi. Kun sanaan ”maahanmuuttaja” kohdistuu niin silmitöntä vihaa kuin fanaattista puolusteluakin, miten kaksi Suomessa asuvaa ulkomaalaisnuorta onnistuvat elämään tässä maassa tulematta aivan hulluiksi?
Pallot vyöryvät pussiin voitonriemuisten huutojen saattelemina malmilaisessa biljardisalissa. Kaksi 18-vuotiasta nuorta miestä taputtavat toisiaan olalle onnistuneen lyönnin johdosta. On keskiviikkoiltapäivä, Andrei Buzura ja Bruno Jacobsén ovat tulleet koulun jälkeen mielipaikkaansa pelaamaan biljardia. Näitä kahta kaverusta yhdistää ystävyyden lisäksi kuitenkin erikoinen asia: He ovat maahanmuuttajia.
Kumpikaan ei osaa kuin muutaman lauseen suomea, mutta yksi termi on iskostunut mieleen ja sanan merkitys on pojille selvä.
”Maahanmuuttaja on halventava nimitys ulkomaalaiselle,” Andrei kääntää.
Sana ”maahanmuuttaja” on viime vuosina iskostunut suomalaiseen puhekieleen ilmaisuna, jonka pelkkä painotustapa riittää muuttamaan merkityksen karkeaksi kiroukseksi. Kun sanaan ”maahanmuuttaja” kohdistuu niin silmitöntä vihaa kuin fanaattista puolusteluakin, miten kaksi Suomessa asuvaa ulkomaalaisnuorta onnistuvat elämään tässä maassa tulematta aivan hulluiksi?
SDP:n ruotsinkielisten vuoden 2011 vaaliohjelma
Tiedote: FSD satsar på minskade klyftor och en levande tvåspråkighet 14.2.2011
Ruotsinkielisten sosialidemokraattien vaaliohjelma (doc)
6. Kotouttaminen ruotsin kielellä
FSD katsoo, että Suomen kaksikielisyys tarjoaa mahdollisuuksia kehittää kotouttamistoimintaa. Kaksikielisissä kunnissa pitäisi suuremmassa määrin tarjota maahanmuuttajille mahdollisuutta opiskella ruotsia. Englantia ja saksaa entuudestaan osaavien maahanmuuttajien on helpompi oppia ruotsia kuin suomea. Pääsy ruotsinkielisten palveluiden piiriin mahdollistaa maahanmuuttajien osallistumisen yhteiskunnalliseen toimintaan myös ruotsiksi.
Kun uussuomalainen on nopeasti löytänyt paikkansa yhteiskunnassa ruotsin kielen kautta, voi hän pikku hiljaa opiskella suomea työn ohessa tai harrastuksena. Tärkeintä on kotoutuminen, ei se, kumman kotimaisen kielen henkilö ensin oppii. Kun maahanmuuttajat oppivat ruotsia, siihen sisältyy voimakas kannuste kaksikielisyyteen. Suomenruotsalainen yrityselämä täytyy yhdessä työntekijä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhdistää paremmin kotouttamisprosessiin. Meidän pitää pystyä osoittamaan, että Suomessa voi elää ja vaikuttaa ruotsiksi.
(käännös)
Ruotsinkielisten sosialidemokraattien vaaliohjelma (doc)
6. Kotouttaminen ruotsin kielellä
FSD katsoo, että Suomen kaksikielisyys tarjoaa mahdollisuuksia kehittää kotouttamistoimintaa. Kaksikielisissä kunnissa pitäisi suuremmassa määrin tarjota maahanmuuttajille mahdollisuutta opiskella ruotsia. Englantia ja saksaa entuudestaan osaavien maahanmuuttajien on helpompi oppia ruotsia kuin suomea. Pääsy ruotsinkielisten palveluiden piiriin mahdollistaa maahanmuuttajien osallistumisen yhteiskunnalliseen toimintaan myös ruotsiksi.
Kun uussuomalainen on nopeasti löytänyt paikkansa yhteiskunnassa ruotsin kielen kautta, voi hän pikku hiljaa opiskella suomea työn ohessa tai harrastuksena. Tärkeintä on kotoutuminen, ei se, kumman kotimaisen kielen henkilö ensin oppii. Kun maahanmuuttajat oppivat ruotsia, siihen sisältyy voimakas kannuste kaksikielisyyteen. Suomenruotsalainen yrityselämä täytyy yhdessä työntekijä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhdistää paremmin kotouttamisprosessiin. Meidän pitää pystyä osoittamaan, että Suomessa voi elää ja vaikuttaa ruotsiksi.
(käännös)
HS: Rikoksista epäillyt yritykset siivoavat kouluja ja päiväkoteja Espoossa
Helsingin Sanomat: Rikoksista epäillyt yritykset siivoavat kouluja ja päiväkoteja Espoossa 15.2.2011
Useita Espoon päiväkoteja ja kouluja siivoavat yritykset, joita epäillään talousrikoksista. Yritysten asiakkaiden joukossa on myös suuria kauppaliikkeitä ja logistiikkayhtiöitä.
Asia on tullut ilmi Länsi-Uudenmaan poliisin laajassa siivousalan talousrikostutkinnassa. Tutkinnan yhteydessä on rikoskomisario Minna Immosen mukaan tullut ilmi kuittikaupan ja pimeän työvoiman käytön lisäksi sekä ihmisten että yhteiskunnan hyväksikäyttöä.
Poliisi epäilee, että yrityksissä on ollut ulkomaalaisia työntekijöitä, joille ei ole välttämättä maksettu palkkaa lainkaan.
Useita Espoon päiväkoteja ja kouluja siivoavat yritykset, joita epäillään talousrikoksista. Yritysten asiakkaiden joukossa on myös suuria kauppaliikkeitä ja logistiikkayhtiöitä.
Asia on tullut ilmi Länsi-Uudenmaan poliisin laajassa siivousalan talousrikostutkinnassa. Tutkinnan yhteydessä on rikoskomisario Minna Immosen mukaan tullut ilmi kuittikaupan ja pimeän työvoiman käytön lisäksi sekä ihmisten että yhteiskunnan hyväksikäyttöä.
Poliisi epäilee, että yrityksissä on ollut ulkomaalaisia työntekijöitä, joille ei ole välttämättä maksettu palkkaa lainkaan.
Etelä-Suomen Sanomat: Ulkomaalaisten rikokset kuohuttavat
Etelä-Suomen Sanomat: Ulkomaalaisten rikokset kuohuttavat 15.2.2011
Maahanmuuttajilla on täysi syy vastustaa rikoksia, koska yhden ulkomaalaisen syyllistyminen lainvastaisuuksiin voi leimata kaikki muutkin, arvioi ihmisoikeusaktivisti ja lakimies Husein Muhammed.
Maahanmuuttajien tekemät rikokset nousivat jälleen julkisuuteen kahden raiskaustapauksen vuoksi. Helsingissä käräjöidään juttua, jossa syytetty piti uhriaan vankina tuntikausia sekä raiskasi hänet useita kertoja. Lahdessa taas tuomittiin vankeuteen hiv-sairautta poteva mies, joka oli raiskannut 16-vuotiaan tytön.
Maahanmuuttajilla on täysi syy vastustaa rikoksia, koska yhden ulkomaalaisen syyllistyminen lainvastaisuuksiin voi leimata kaikki muutkin, arvioi ihmisoikeusaktivisti ja lakimies Husein Muhammed.
Maahanmuuttajien tekemät rikokset nousivat jälleen julkisuuteen kahden raiskaustapauksen vuoksi. Helsingissä käräjöidään juttua, jossa syytetty piti uhriaan vankina tuntikausia sekä raiskasi hänet useita kertoja. Lahdessa taas tuomittiin vankeuteen hiv-sairautta poteva mies, joka oli raiskannut 16-vuotiaan tytön.
SuomiTV: Ympäristöministeriö: Maahanmuuttajien yksipuolinen asuttaminen koventaa asenteita
SuomiTV: Ympäristöministeriö: Maahanmuuttajien yksipuolinen asuttaminen koventaa asenteita 14.2.2011
Ääriajattelu ja kovenevat asenteet lisääntyvät yleensä asuinalueilla, joissa samaa etnistä taustaa olevat maahanmuuttajat muodostavat suuren osan asukkaista. Myös asukkaiden elämäntilanne alueella vaikuttaa paljon.
-Jos köyhyys, heikko koulutustaso ja työttömyys kasautuvat samalle alueelle, silloin pinna rupeaa kiristymään. Silloin katsotaan, että joku vie toisen resursseja, arvioi erityisavustaja Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä.
Ääriajattelu ja kovenevat asenteet lisääntyvät yleensä asuinalueilla, joissa samaa etnistä taustaa olevat maahanmuuttajat muodostavat suuren osan asukkaista. Myös asukkaiden elämäntilanne alueella vaikuttaa paljon.
-Jos köyhyys, heikko koulutustaso ja työttömyys kasautuvat samalle alueelle, silloin pinna rupeaa kiristymään. Silloin katsotaan, että joku vie toisen resursseja, arvioi erityisavustaja Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä.
Nelonen: Persujen suosio herättää huolta myös maahanmuuttajien keskuudessa
Nelonen: Persujen suosio herättää huolta myös maahanmuuttajien keskuudessa 14.2.2011
Perussuomalaisten kannatuksen huima nousu herättää huolta muuallakin kuin kilpailevissa puolueissa. Myös osa maahanmuuttajista odottaa vaalien jälkeistä aikaa pelonsekaisissa tunnelmissa. Huolta nostattaa erityisesti perussuomalaisten kriittinen suhtautuminen maahanmuuttajiin.
Perussuomalaisten kannatuksen huima nousu herättää huolta muuallakin kuin kilpailevissa puolueissa. Myös osa maahanmuuttajista odottaa vaalien jälkeistä aikaa pelonsekaisissa tunnelmissa. Huolta nostattaa erityisesti perussuomalaisten kriittinen suhtautuminen maahanmuuttajiin.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Verkkouutiset: Huntujen käyttöä halutaan rajoittaa Turussa
Verkkouutiset: Huntujen käyttöä halutaan rajoittaa Turussa 14.2.2011
MTV3: Valtuustoaloite huivinkäyttösuosituksesta ihmetyttää islamilaista yhdyskuntaa 15.2.2011
Vapauspuolueen Turun kaupunginvaltuutetut ovat tehneet valtuustoaloitteen musliminaisten huntujen ja päähuivien käytön rajoittamisesta.
Vapauspuolueen valtuustoryhmän mielestä Turun kaupungin pitäisi antaa vakava suositus pidättäytyä kasvot peittävien huntujen ja päähuivien käytöstä.
Vapauspuolueen mielestä "nämä Suomen kulttuuriin vieraat vaatekappaleet aiheuttavat normaalissa kanssakäymisessä usein erilaisia ongelmatilanteita, koska niitä käyttävien kasvot eivät ole tunnistettavissa".
MTV3: Valtuustoaloite huivinkäyttösuosituksesta ihmetyttää islamilaista yhdyskuntaa 15.2.2011
Vapauspuolueen Turun kaupunginvaltuutetut ovat tehneet valtuustoaloitteen musliminaisten huntujen ja päähuivien käytön rajoittamisesta.
Vapauspuolueen valtuustoryhmän mielestä Turun kaupungin pitäisi antaa vakava suositus pidättäytyä kasvot peittävien huntujen ja päähuivien käytöstä.
Vapauspuolueen mielestä "nämä Suomen kulttuuriin vieraat vaatekappaleet aiheuttavat normaalissa kanssakäymisessä usein erilaisia ongelmatilanteita, koska niitä käyttävien kasvot eivät ole tunnistettavissa".
HS: Maahanmuuttajien asuinalueet erottuvat yhä selkeämmin
Helsingin Sanomat/STT: Maahanmuuttajien asuinalueet erottuvat yhä selkeämmin 14.2.2011
Ulkomaalaisten ja kantaväestön asuttamat alueet erottuvat Suomessakin entistä selkeämmin toisistaan, kertoo tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopistosta.
Suurissa kaupungeissa on jo useita lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on selvästi kasvanut ja samaan aikaan seudun muilla alueilla määrät ovat pysyneet alhaisina maahanmuuton vilkastumisesta huolimatta.
"Kansainvälisesti vertaillen asuinalueiden eriytyminen on Suomessa edelleen maltillista, mutta kehitys on edennyt 20 vuoden aikana selkeästi alueellisia eroja vahvistaen", kertoo aiheesta väitöstutkimusta tekevä Vilkama. Hän puhui aiheesta Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä.
Ulkomaalaisten ja kantaväestön asuttamat alueet erottuvat Suomessakin entistä selkeämmin toisistaan, kertoo tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopistosta.
Suurissa kaupungeissa on jo useita lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on selvästi kasvanut ja samaan aikaan seudun muilla alueilla määrät ovat pysyneet alhaisina maahanmuuton vilkastumisesta huolimatta.
"Kansainvälisesti vertaillen asuinalueiden eriytyminen on Suomessa edelleen maltillista, mutta kehitys on edennyt 20 vuoden aikana selkeästi alueellisia eroja vahvistaen", kertoo aiheesta väitöstutkimusta tekevä Vilkama. Hän puhui aiheesta Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä.
Ministeri Thors: Kotoutuminen on avain onnistuneeseen monikulttuurisuuteen
Ministeri Thors: Kotoutuminen on avain onnistuneeseen monikulttuurisuuteen 14.2.2011
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors otti tänään kantaa eurooppalaiseen keskusteluun monikulttuurisuuden onnistumisesta. – Se, mistä Eurooppa itse asiassa keskustelee, on onnistuminen kotoutumisessa. Eurooppalaisten poliitikkojen kannanotot kritisoivat voimakkaasti maidensa epäonnistunutta kotouttamispolitiikkaa, eivät monikulttuurisuutta sinällään. Hyvä kotoutuminen on avain onnistuneeseen monikulttuurisuuteen, ministeri Thors painotti puhuessaan Etno Foorumissa Helsingissä.
Koko puhe: Ministeri Thors ETNO Foorumissa 14.02.2011
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors otti tänään kantaa eurooppalaiseen keskusteluun monikulttuurisuuden onnistumisesta. – Se, mistä Eurooppa itse asiassa keskustelee, on onnistuminen kotoutumisessa. Eurooppalaisten poliitikkojen kannanotot kritisoivat voimakkaasti maidensa epäonnistunutta kotouttamispolitiikkaa, eivät monikulttuurisuutta sinällään. Hyvä kotoutuminen on avain onnistuneeseen monikulttuurisuuteen, ministeri Thors painotti puhuessaan Etno Foorumissa Helsingissä.
HS: Mediatorilla väiteltiin ja vaikutettiin
Helsingin Sanomat: Mediatorilla väiteltiin ja vaikutettiin 11.2.2011
Toimittaja Ville Blåfield
Jos Suomi ottaa enemmän maahanmuuttajia, riittääkö töitä enää suomalaisille?
Nasima Razmyar, kansanedustajaehdokas, SDP
Mun mielestä maahanmuuttajat ei vie suomalaisten työpaikkoja, mutta toisaalta työperäisen maahanmuuton kanssa mä en edelleenkään usko siihen, että tänne pursuaa ihmisiä, jos me avataan ovia. Lähinnä mä toivoisin, että Suomi olisi entistä houkuttelevampi maa tulla myös hyvin korkeasti koulutetuille ihmisille tekemään tänne töitä. Mutta tänä päivänä meillä on valtavasti työttömiä niin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin keskuudessa. Ja kyllä mä päättäjänä keskittyisin enemmän tähän vaikeaan kysymykseen, koska nimenomaan siihen vaikuttaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin se, että haalitaan tuolta muualta päin.
Toimittaja Ville Blåfield
Jos Suomi ottaa enemmän maahanmuuttajia, riittääkö töitä enää suomalaisille?
Nasima Razmyar, kansanedustajaehdokas, SDP
Mun mielestä maahanmuuttajat ei vie suomalaisten työpaikkoja, mutta toisaalta työperäisen maahanmuuton kanssa mä en edelleenkään usko siihen, että tänne pursuaa ihmisiä, jos me avataan ovia. Lähinnä mä toivoisin, että Suomi olisi entistä houkuttelevampi maa tulla myös hyvin korkeasti koulutetuille ihmisille tekemään tänne töitä. Mutta tänä päivänä meillä on valtavasti työttömiä niin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin keskuudessa. Ja kyllä mä päättäjänä keskittyisin enemmän tähän vaikeaan kysymykseen, koska nimenomaan siihen vaikuttaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin se, että haalitaan tuolta muualta päin.
Verkkouutiset: Kokoomusnuoret: Monikulttuurisuus ei toimi Suomessa
Verkkouutiset: Kokoomusnuoret: Monikulttuurisuus ei toimi Suomessa 14.2.2011
Kokoomuksen Nuorten Liiton mielestä "monikulttuurisuuden" tavoittelu hidastaa tai jopa estää maahanmuuttajien kotoutumista Suomessa.
Kokoomusnuorten mukaan Suomen ei pidä ylläpitää verovaroin maahanmuuttajien alkuperäistä kulttuuria, vaan panostaa maahanmuuttajien sopeutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
- Euroopan suurimpien valtioiden johtajat ovat yksimielisiä siitä, että monikulttuurisuuden tavoittelu on haitallista sekä vastaanottajamaan että maahanmuuttajan itsensä kannalta. Tämän ovat myöntäneet niin Saksan Angela Merkel, Iso-Britannian David Cameron kuin Ranskan Nicolas Sarkozy. Miksi Suomen johtavat poliitikot edelleen ummistavat tältä silmänsä, kysyy kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman.
Kokoomuksen Nuorten Liiton mielestä "monikulttuurisuuden" tavoittelu hidastaa tai jopa estää maahanmuuttajien kotoutumista Suomessa.
Kokoomusnuorten mukaan Suomen ei pidä ylläpitää verovaroin maahanmuuttajien alkuperäistä kulttuuria, vaan panostaa maahanmuuttajien sopeutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
- Euroopan suurimpien valtioiden johtajat ovat yksimielisiä siitä, että monikulttuurisuuden tavoittelu on haitallista sekä vastaanottajamaan että maahanmuuttajan itsensä kannalta. Tämän ovat myöntäneet niin Saksan Angela Merkel, Iso-Britannian David Cameron kuin Ranskan Nicolas Sarkozy. Miksi Suomen johtavat poliitikot edelleen ummistavat tältä silmänsä, kysyy kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman.
Svenska YLE: Pakolaiset epätoivottuja monissa kunnissa
Svenska YLE: Flyktingar ovälkomna i många kommuner 14.2.2011
YLE Arenan: Kommuner i Egentliga Finland tar emot flyktingar (audio)
Suuri osa Suomen kunnista ei halua ottaa vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia. Mutta Varsinais-Suomessa kolme uutta kuntaa on vähitellen avannut oviaan pakolaisille.
YLE Arenan: Kommuner i Egentliga Finland tar emot flyktingar (audio)
Suuri osa Suomen kunnista ei halua ottaa vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia. Mutta Varsinais-Suomessa kolme uutta kuntaa on vähitellen avannut oviaan pakolaisille.
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
HBL: Viimeinen mahdollisuus korjata Helsingin hyvinvointia
HBL: Viimeinen mahdollisuus korjata Helsingin hyvinvointia 13.2.2011
[...]
Hieman yllättäen RKP:n Nils Torvalds sanoo, että meidän on tarkasteltava maahanmuuttopolitiikkaamme.
- Ei niin kuin perussuomalaiset, jotka haluavat totaalisen stopin kaikelle. Jotain on kuitenkin tehtävä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että tulevaisuudessa tarvitsemme maahan enemmän ihmisiä, mutta emme selviydy nykyisestä ihmisvirrasta.
[...]
Hieman yllättäen RKP:n Nils Torvalds sanoo, että meidän on tarkasteltava maahanmuuttopolitiikkaamme.
- Ei niin kuin perussuomalaiset, jotka haluavat totaalisen stopin kaikelle. Jotain on kuitenkin tehtävä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että tulevaisuudessa tarvitsemme maahan enemmän ihmisiä, mutta emme selviydy nykyisestä ihmisvirrasta.
HBL: Elämästä ilman papereita tuli arkipäivää kuuden vuoden ajaksi
HBL: Livet utan papper blev vardag för i sex år 13.1.2011
Dumisani Sibanda saapui Suomeen tullakseen insinööriksi. Yhdeksän vuotta myöhemmin hänet karkotetaan Zimbabween - ainoana työkokemuksenaan pimeät hommat. Mutta Hararen lentokentällä hän protestoi kotimaan vaihtamista. Siksi hän istuu nyt säilössä Helsingissä.
Dumisani Sibanda saapui Suomeen tullakseen insinööriksi. Yhdeksän vuotta myöhemmin hänet karkotetaan Zimbabween - ainoana työkokemuksenaan pimeät hommat. Mutta Hararen lentokentällä hän protestoi kotimaan vaihtamista. Siksi hän istuu nyt säilössä Helsingissä.
HS: Perussuomalaiset löysivät netistä nuoret vihaiset miehet
Helsingin Sanomat: Perussuomalaiset löysivät netistä nuoret vihaiset miehet 13.2.2011
(..) Perussuomalaiset ovat hyödyntäneet myös verkkoa tehokkaammin kuin muut puolueet. Netin avulla puolue on tavoittanut "nuoret vihaiset miehet", kuten [Timo] Soini heitä kutsuu.
He ovat arvokonservatiivisia, kansallismielisiä maahanmuuton vastustajia, joista tunnetuin on Jussi Halla-aho. Soini arvelee heidän osuudekseen puolueen kannattajista kymmenisen prosenttia.
"He eivät kannata perussuomalaisia minun takiani, vaan maahanmuutto on heidän juttunsa."
Soinin mukaan maahanmuuttokeskustelun nousu johtuu mediasta, joka "demonisoi Halla-ahon. Hän joutui sijaiskärsijäksi ja kohtuuttoman ryöpytyksen uhriksi."
(..) Perussuomalaiset ovat hyödyntäneet myös verkkoa tehokkaammin kuin muut puolueet. Netin avulla puolue on tavoittanut "nuoret vihaiset miehet", kuten [Timo] Soini heitä kutsuu.
He ovat arvokonservatiivisia, kansallismielisiä maahanmuuton vastustajia, joista tunnetuin on Jussi Halla-aho. Soini arvelee heidän osuudekseen puolueen kannattajista kymmenisen prosenttia.
"He eivät kannata perussuomalaisia minun takiani, vaan maahanmuutto on heidän juttunsa."
Soinin mukaan maahanmuuttokeskustelun nousu johtuu mediasta, joka "demonisoi Halla-ahon. Hän joutui sijaiskärsijäksi ja kohtuuttoman ryöpytyksen uhriksi."
Iltalehti: Asuntovarkaita tilataan Suomeen
Iltalehti: Asuntovarkaita tilataan Suomeen 13.2.2011
Helsingin rikospoliisi huumerikosyksikkö epäilee, että pääkaupunkiseudulla oleilee useita ankkurihenkilöiksi kutsuttuja romanialaisia, jotka teettävät täällä omaisuusrikoksia.
- He eivät tee itse varkauksia, vaan tilaavat paikalle keikkamiehiä, rikoskomisario Jukka Larkio Helsingin rikospoliisista vahvistaa Iltalehdelle.
Poliisi on syksystä lähtien selvitellyt romanialaisorganisaation toimintaa.
- Ankkurit järjestävät keikkamiesten majoituksen, hankkivat heille ajoneuvot ja osoittavat kohteet, Larkio sanoo.
Helsingin rikospoliisi huumerikosyksikkö epäilee, että pääkaupunkiseudulla oleilee useita ankkurihenkilöiksi kutsuttuja romanialaisia, jotka teettävät täällä omaisuusrikoksia.
- He eivät tee itse varkauksia, vaan tilaavat paikalle keikkamiehiä, rikoskomisario Jukka Larkio Helsingin rikospoliisista vahvistaa Iltalehdelle.
Poliisi on syksystä lähtien selvitellyt romanialaisorganisaation toimintaa.
- Ankkurit järjestävät keikkamiesten majoituksen, hankkivat heille ajoneuvot ja osoittavat kohteet, Larkio sanoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
