HBL: Livet utan papper blev vardag för i sex år 13.1.2011
Dumisani Sibanda saapui Suomeen tullakseen insinööriksi. Yhdeksän vuotta myöhemmin hänet karkotetaan Zimbabween - ainoana työkokemuksenaan pimeät hommat. Mutta Hararen lentokentällä hän protestoi kotimaan vaihtamista. Siksi hän istuu nyt säilössä Helsingissä.
Melkein seitsemän vuoden ajan Dumisani Sibanda, 29, eli ilman papereita ja onnistui salaamaan tilanteensa jopa lähimmiltä ystäviltään.
[...]
Marraskuusta asti hän on asunut vartioidussa teollisuusalueen tiilitalossa yhdessä muiden karkotusta odottavien ulkomaalaisten kanssa.
[...]
Olisi ollut parempi elää maan alla Suomessa ja kituuttaa eteenpäin pimeissä töissä, hän arvelee, kuin palata kotimaahan, jonka hän jätti 17-vuotiaana.
- Fiksuimmat oppilaat saivat stipendin Lontooseen. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen halusin jatkaa opintoja Euroopassa. Suomessa opiskelu oli ilmaista ja ajattelin kustantavani ruuan ja vuokran työnteolla.
Evtekin ammattikorkeakoulussa, joka nyt kuuluu Metropoliaan, Sibanda ehti opiskella kaksi vuotta, ennen kuin haki turvapaikkaa.
Syynä oli etenkin se, että hän oli kertonut perheelleen olevansa homoseksuaali ja he olivat hylänneet hänet.
- He eivät enää halunneet olla kanssani tekemisissä. Suomen viranomaiset sanoivat, ettei ole mikään ongelma elää homoseksuaalina Zimbabwessa, kunhan ei tee sitä avoimesti. Mutta minä kieltäydyin peittelemästä kuka olen.
Turvapaikanhaku oli hänen elämänsä virhe.
- Ajattelin, että olisi parempi saada turvapaikka kuin olla Suomessa opiskelijana. Tavoite oli saada työtä Nokialta tai jostain suuresta IT-yrityksestä. Kukaan ei kertonut minulle, että oli mahdotonta saada turvapaikkaa niillä perusteilla, jotka ilmoitin. Ja ehkä en olisi edes kuunnellut.
Kielteisen päätöksen jälkeen häntä ei kiinnostanut edes valittaa tuomiosta. Sen sijaan hän meni maan alle.
Sibanda asui pari viikkoa yhden kaverin luona, pari viikkoa toisen, pari viikkoa kolmannen. Näin kului kuusi vuotta.
- En maksanut vuokraa, vain ruuasta ja niistä harvoista vaatekappaleista, jotka tarvitsin.
Budjetti oli 200 euroa kuukaudessa. Rahat hän tienasi siivoustöillä ja pitserian juoksupoikana Turussa.
- Tein töitä kuudesta illalla neljään aamulla perjantaisin ja lauantaisin. Sain kahdelta yötä 50 euroa käteen. Se on kehno tuntipalkka, mutta minulla ei ollut paljon valinnanvaraa, koska minulla ei ollut papereita.
[...]
Lopun viikkoa hän nukkui, kävi ravintoloissa ja totosi.
- Ajoittain olin melkein riippuvainen raveista. Vain muutaman kerran voitin muutaman satasen, yleensä hävisin kaikki rahani.
[...]
Ravintolaelämä voi tuntua kalliilta, mutta ei rajoitetun budjetin Sibandalle.
- Kun ensin juo muutaman oluen kotona, niin rahat riittävät pariin tuoppiin ravintolassa. Mutta en minä joka päivä juonut. Oli oltava varovainen missä ja kenen kanssa liikkui. On paljon rasismia. Jotkut yrittävät peittää sen, mutta onnistuvat vain harvoin.
Sibanda ei uskaltanut sekaantua rikoksiin - se olisi kiinnittänyt poliisin huomion. Paras suojakeino oli sujuva suomen kieli.
[...]
Suomen hän sanoo oppineensa noin kolmessa kuukaudessa.
- Kävin usein kirjastossa. Tartuin sanakirjaan ja aloin lukea kirjoja ja lehtiä. Mitä muutakaan olisin tehnyt kaikella ajalla?
Samalla tavalla hän opetteli ranskan, espanjan, saksa - ja ruotsin.
- Luen HBL:ä ja ymmärrän suurimman osan. Mutta on vaikea puhua, Turussa en pystynyt käyttämään kieltä käytännössä.
[...]
Vuosien varrella hänestä on tullut mestarivalehtelija.
- En uskaltanut luottaa keneenkään, en edes lähimpiin ystäviini.
[...]
- Poliisi valvoi taloa, jossa yövyin, koska epäili siellä käytävän huumekauppaa. Kun he näkivät minun menevän ja tulevan, he luulivat minun sekaantuneen asiaan. Yritin paeta, mutta kaaduin. Silloin kaikki paljastui. Niin monen vuoden jälkeen minun oletettiin poistuneen maasta.
[...]
Helsinkiin pian avattava paperittomien vastaanotto olisi tuskin auttanut Sibandaa, koska hänellä ei olisi ollut varaa matkaan.
Silmälasit ovat 11 vuotta vanhat, koska hän ei ole uskaltanut käydä silmälääkärillä ilman papereita.
- Näen huonosti. Mutta pahinta ovat hampaat. Ne mätänevät.
[...]
Se, mikä sai hänet soittamaan HBL:n toimitukseen heti karkotuspäivän ilmoittamisen jälkeen, ei ollut hänen oma tilanteensa.
- Kukaan ei voi auttaa minua. Tiedän sen. Mutta minusta teidän tulee tietää, että on sellaisia kuin minä. En varsinaisesti ole antanut mitään yhteiskunnalle. Mutta en ole myöskään saanut siltä mitään.
[...]
Näyttää olleen liian aikaista sanoa hyvästi. Karkotuksesta ei tullutkaan mitään rutiinijuttua.
- Pyysin IOM-järjestön apua kotimatkaan. Mutta en saanut sitä.
Kansainvälisellä muuttoliikejärjestöllä (IOM) on pilottiprojekti, joka antaa kotimaahansa vapaaehtoisesti palaaville 200-1 500 euroa käteen sekä apua matkaan ja perille saapumisen jälkeen.
Kun viranomaiset Hararen lentokentällä kysyivät mitä kieltä hän puhuu, näki hän mahdollisuutensa protestoida.
- Sanoin olevani Sveitsistä ja tiesin, että kukaan ei voisi selvittää asiaa paikan päällä.
Silloin kahdella saattaneella poliisilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin palauttaa Sibanda Suomeen. Parhaillaan hän istuu säilössä Metsälässä odottamassa henkilöllisyytensä vahvistamista. Hän arvelee karkotuksen tapahtuvan pian.
- Minulle kyse ei ole rahasta, vaan periaatteesta. Olin valmis matkustamaan vapaaehtoisesti ja tarvitsen kaiken mahdollisen tuen. Miksi minun olisi pitänyt tehdä asiat helpommiksi niille, jotka lähettävät minut pois?
(käännös)
---
Ilmaista hoitoa salaisessa osoitteessa
Maaliskuussa avautuu Global Clinic salaisessa osoitteessa. 30 vapaaehtoista lääkäriä ottaa vuorollaan vastaan sairaita paperittomia.
[...]
Ilmaisklinikan isä Pekka Tuomola ei uskonut monenkaan lääkärin ilmoitautuvan.
- Se on kuitenkin ilmaistyötä iltaisin. Mutta sen pitäisi olla jokaisen lääkärin velvollisuus lääkärivalan nojalla.
[...]
Toiminta on täysin laillista, mutta poliisin on ryhdyttävä toimiin, jos he törmäävät laittomiin maahanmuuttajiin.
- Ei ole poliisin intresseissä estää klinikan toimintaa tai ottaa selville missä se sijaitsee, sanoo poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
[...]
Poliisi ei tiedä, kuinka moni oleskelee laittomasti Suomessa, mutta arvioi heitä olevan satoja tai tuhansia.
- Osa on ihmiskaupan uhreja. Toiset ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Toiset ovat tulleet maahan laillisesti, mutta jääneet viisumin mentyä umpeen, sanoo Tuomola.
Ruotsissa on suunnilleen 10 000 paperitonta ja heitä varten seitsemän klinikkaa.
(käännös)