Yle: Maahanmuuttajat kertovat kokemuksistaan: "Nainen kysyi huoltoasemalla, onko minusta maksettu"

Yle: Maahanmuuttajat kertovat kokemuksistaan: "Nainen kysyi huoltoasemalla, onko minusta maksettu" 5.3.2015

Muutaman vuosikymmenen aikana suomalaiset ovat oppineet aiempaa suvaitsevaisemmiksi, mutta samalla ääriasenteet ovat nostaneet päätään. Väestöliiton asiantuntijan mukaan tiukka taloustilanne kärjistää kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin.

Lamat heijastuvat tutkimusten mukaan siihen, miten ihmiset suhtautuvat maahanmuuttajiin. Väestöliiton monikulttuurisuusasiain päällikkö Minna Säävälän mukaan taantuman aikaan asenteet tiukentuvat.

– Asenne on yleisesti torjuvampi ja arvostelevampi erilaisuutta ja erityisesti maahanmuuttoa kohtaan.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että jo 2000-luvun laman alussa, vuonna 2008, asenteet alkoivat kärjistyä.

– Kärjekkäimmin se näkyy netin keskusteluissa ja muussa vapaassa kansalaiskommentoinnissa. Se heijastuu myös poliittiseen kannatukseen, eli mitä ihmiset kannattavat ja haluavat tukea. Poliittiset kannanotot muuttuvat yhä varovaisemmiksi.

Hänen mukaansa hyvä esimerkki on paperittomien maassaolijoiden terveydenhuoltoon liittyvä lainsäädäntö, josta oli lakiesitys eduskunnassa.

– Esitys kohtasi paljon kritiikkiä, joka mielestäni heijastelee varovaista ilmapiiriä, varsinkin näin vaalien alla, sanoo Säävälä.

"Media korostaa ongelmakohtia

Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat kuitenkin loiventuneet 1990-luvun alusta, Väestöliiton Säävälä arvioi. Viranomaispuolella on opittu paljon maahanmuuttajien kotouttamisesta, mutta samalla ääriasenteet ovat nostaneet päätään.

– Olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset sietävät erilaisia kulttuureja paremmin. Elämäntapa on muuttunut, mutta suurin huoleni on asenteiden polarisoituminen. On porukoita, jotka ilmaisevat kielteisiä mielipiteitä äänekkäästi eivätkä hyväksy monimuotoistumista. Suurin osa väestöstä on kuitenkin muuttunut aiempaa hyväksyvämmäksi.

Suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat eurooppalaista keskitasoa.

– Media korostaa ongelmakohtia. Monelle tulee yllätyksenä, että esimerkiksi pakolaisten osuus maahanmuuttajista on vain 10–15 prosenttia.

1990-luvulla "yritettiin vain selviytyä"

– 1990-luvun alussa suurin osa maahanmuuttajista oli suomalaistaustaisia, esimerkiksi inkerinsuomalaisia, mutta toinen ryhmä oli pakolaistaustaisten väestö. Somalialaisten joukko oli näkyvä, kertoo Säävälä.

Asenteet olivat kielteisiä. Monet maahanmuuttajat ovat jälkeenpäin kertoneet, että Suomeen tuleminen tuntui rajulta, tietää Säävälä.

– On selvää, että asenteet olivat kielteisiä 90-luvun laman aikaan. Kärjekästä keskustelua käytiin tiedotusvälineissä ja kaduilla ja toreilla. Toiset taas ovat kertoneet havainneensa sydämellistä ja pyyteetöntä apua.

Myös viranomaispuolella yritettiin vain selviytyä ja saada maahanmuuttajien perustarpeet täytettyä, sanoo Väestöliiton Säävälä.

Maahanmuuttajat tulivat yhtäkkiä. Vasta vuonna 1999 saatiin kotouttamislaki, joka tarkensi kotouttamiskoulutusta ja yhteiskuntaan sopeutumista.

Vuonna 2011 lakia muutettiin. Nykyään korostetaan hyvinvointia ja elämänhallintaa.

"Moni kysyi, miksi olet täällä"

Espanjasta muuttanut Maria González ja Filippiineiltä tullut Loida Kosunen ovat olleet Suomessa reilut 30 vuotta. He työskentelevät lahtelaisen monikulttuurikeskus Multi-Cultin vapaaehtoisina.

Erityisesti 1990-luvun puolivälissä Multi-Culti oli lahtelaisten maahanmuuttajien kohtauspaikka. Tapaamisissa opittiin kieliä ja tehtiin projekteja esimerkiksi koulujen kanssa.

Myös Gonzaléz ja Kosunen ovat sitä mieltä, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat menossa parempaan suuntaan.

– Suomalaiset ovat entistä avoimempia ja suvaitsempia. Nuoret matkustavat ja hyväksyvät.

– Ennen ihmiset eivät olleet tottuneet näkemään ulkomaalaisia. Moni kysyi, miksi olet täällä, mitä teet täällä. Jos sanoi, että on naimisissa, veimme heidän miehensä. Jos oli töissä, vei työpaikat. Kerran yksi nainen kysyi huoltoasemalla, onko minusta maksettu, González kertoo.

"Ei rasisti aina ole suomalainen"

Vaikka parempaan suuntaan ollaan menossa, kehitettävää on silti. Väestöliiton Minna Säävälä sanoo, etteivät resurssit riitä vieläkään parhaaseen mahdolliseen kotouttamiseen.

– Väistämättä on niin, että valtion ja kuntien resurssit ovat riittämättömiä. Esimerkiksi kielikoulutuksissa olisi parantamisen varaa. Ihminen, joka tulee ja haluaa koulutukseen, saattaa päästä siihen vasta puolen vuoden päästä. Se on motivaation tuhlausta, sillä varsinkin alussa maahanmuuttaja haluaisi oppia kieltä ja päästä eteenpäin.

Tulkkina työskentelevä González kehuu, että Suomessa kotouttaminen on nykyään järjestetty hyvin. Hän itse joutui 1980-luvulla opettelemaan kielen itse.

Sen sijaan maahanmuuttajien asenteissa olisi hänestä korjaamisen varaa.

– Ihmiset eivät kunnioita mitään. Jotkut maahanmuuttajatkin vaativat liikaa.

– On kielikursseja ja työnohjausta. Minulla on ulkomaalainen tuttava, joka sanoi, ettei voi olla kristityn kanssa tekemisissä. Mitä minä silloin voin tehdä? Ei heitä voi pakottaa. Aina syytetään, että suomalainen on rasisti. Ei rasisti aina ole suomalainen. Jotkut eivät tee mitään päästäkseen sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan, Gonzaléz sanoo.