Helsingin Sanomat: Lähes viidennes Helsingin peruskoululaisista on vieraskielisiä 14.12.2015
Helsingin peruskoululaisista 17 prosenttia ja toisen asteen opiskelijoista 13 prosenttia on vieraskielisiä, kertoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen uusi julkaisu.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä. Vieraskielisten määrä on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana.
Tietokeskuksen julkaisun mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret voivat suomalaistaustaisia huonommin: suomalaistaustaisista lapsista 10 prosenttia asuu pienituloisissa asuntokunnissa, ulkomaalaistaustaisista 45 prosenttia.
Peruskoulun jälkeen siirtyminen jatko-opintoihin on ulkomaalaistaustaisille vaikeampaa. Vuonna 2013 peruskoulun päättäneistä suomalaistaustaisista 9 prosenttia jäi ilman opiskelupaikkaa saman vuoden syksyllä, ulkomaalaistaustaisista 28 prosenttia.
Ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisista lähes kolmannes jäi ilman opiskelupaikkaa, ja toisen polven ulkomaalaistaustaisista edelleen neljännes.
Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi on suomalaistaustaisia heikompi niin hyvinvointia mittaavissa tilastoissa kuin koettuna hyvinvointinakin.
Ensimmäisen polven maahanmuuttajat erottuvat selvästi muista nuorista. Heillä on enemmän ongelmia päihteiden käytössä, he kokevat fyysisen ja psyykkisen terveytensä heikommaksi ja heitä kiusataan useammin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat myös kokevat useammin fyysistä uhkaa ja heillä on useammin vaikeuksia koulunkäynnissä.
Positiivista on, että hyvinvointi paranee lähes kaikilta osin tarkasteltaessa toista sukupolvea. Elintapatottumukset ovat jo kantaväestön tasolla tai paremmat. Myös koettu fyysinen ja psyykkinen terveys normalisoituu toisen sukupolven kohdalla.
Tietokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset erottuvat silti joissain asioissa kantaväestöstä: heidän koulunkäyntinsä sujuu heikommin, heillä on vähemmän kavereita, he kokevat enemmän fyysistä uhkaa ja he pääsevät heikommin jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen.