Yle: Valtakunnansyyttäjä rinnastaa polttopulloiskut terrorismiin – uhkana myös "rasistien ja suvakkien" yhteenottojen kärjistyminen

Yle: Valtakunnansyyttäjä rinnastaa polttopulloiskut terrorismiin – uhkana myös "rasistien ja suvakkien" yhteenottojen kärjistyminen 9.12.2015
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen: Rasistit vastaan suvakit – kenen joukoissa seisot?

Valtakunnasyyttäjä Matti Nissinen varoittaa viharikoksista, jotka voivat johtaa jopa kuolonuhreihin. Hän myös pelkää, että rasistien ja maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvien yhteenotot voivat muuttua väkivaltaisiksi.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen puuttuu poikkeuksellisella tavalla maahanmuuton myötä syntyneeseen rikollisuuteen. Hän kirjoittaa julkaisemassaan blogitekstissä olevansa erityisen huolissaan suomalaisten tekemistä rasistisista rikoksista ja maahanmuuton aiheuttamasta vastakkainasettelusta. Rasististen rikosten seuraukset voi Nissisen mielestä rinnastaa terrori-iskuun. Hän myös pelkää, että suomalaisten jaottelu rasisteihin ja suvakkeihin voi johtaa jopa väkivaltaan.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen arvioi, että maahanmuutosta on tullut ukkosenjohdatin, johon syrjäytyminen ja yhteiskunnan eriarvoistuminen purkautuvat.

Hän ottaa kantaa huolestuttavaan kehitykseen. Viime kuukausien maahanmuutto alkaa näkyä myös syyttäjien työpöydillä.

"Voi johtaa moniin kuolonuhreihin"

Nissinen on erityisen huolissaan suomalaisten tekemistä rasistisista rikoksista, joissa rikokset kohdistuvat suoraan turvapaikanhakijoihin tai esimerkiksi vastaanottokeskuksiin. Vakavimpia ovat olleet polttopulloiskut.

– Pahimmillaan tällainen toiminta voi johtaa moniin kuolonuhreihin. Kyse on erittäin vakavasta teosta, jonka silloin voin seurauksiltaan rinnastaa terrori-iskuun, kirjoittaa Nissinen.

– En usko, että urhealla heittäjällä olisi enää silloin ns. selkärankaa ottaa vastuuta teostaan. "En minä tällaista tarkoittanut. En osannut kuvitella, että kerrostalo tuollaisesta syttyisi, ja palo vielä leviäisi noin nopeasti. Tarkoitus oli vain vähän pelotella."

Kiihottaminen on vakava rikos

Nissinen muistuttaa, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on myös vakava rikos, joka voi johtaa siihen, että joku muu tarttuu polttopulloon. Nissisen mukaan kiihottajan selitykset on helppo arvata.

– "Sehän oli läppä. Ei sitä ollut ainakaan rikokseen yllyttämiseksi tarkoitettu. Käytin vain sananvapauttani." Nissinen kirjoittaa.

Rasistiset rikokset voivat myös olla syrjintää, solvauksia tai uhkauksia, joista osa on reagointia turvapaikanhakijoiden rikosepäilyihin. Nissinen muistuttaa, että rasistinen motiivi on jo vuosia sitten säädetty rangaistusta koventavaksi perusteeksi.

Leimakirveet heiluvat

Kummallisinta Nissisen mukaan on uuden vastakkainasettelun syntyminen suomalaisten välille, leimakirveiden heiluttaminen ja nettiekeskustelut, jotka ovat pullollaan törkeyksiä.

– Nyt meidät on näköjään jaettu rasisteihin ja suvakkeihin. Onneksi yhteenotot ryhmien välillä ovat toistaiseksi pääosin olleet sanallisia, mutta erilaisten mielenosoitusten yhteydessä on jo varauduttava myös muuhun.

– Kummallista! Mikä tätä kansakuntaa vaivaa? Onko oikeasti syy maahanmuutossa? kysyy Nissinen.

Nissinen arvioi, että pintaan nousee syrjäytymiskehityksen seurauksia ja jännitteitä, jotka kertovat eriarvoisuudesta. Maahanmuutosta on tullut yhteiskunnallinen ukkosenjohdatin.

Turvapaikanhakijoilla on hermot kireällä

Muihin rikosryhmiin Nissinen luokittelee maahantuloon liittyvät rikokset, tyypillisimmin laittoman maahanmuuton järjestäminen ja jopa ihmiskauppa.

Tiedotusvälineissä ovat eniten olleet esillä epäilyt turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista, törkeimmillään raiskauksista. Maahantulijat ovat myös syyllistyneet keskinäisiin välienselvittelyihin.

Nissinen arvioi, että vastaanottokeskuksissa olevien nuorten miesten hermot ovat monestakin syystä kireällä.


_____________________________________

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen: Rasistit vastaan suvakit – kenen joukoissa seisot?

Viime kuukausien maahanmuutto alkaa vähitellen näkyä myös syyttäjien työpöydällä. Sen myötä tutkinnassa olevat ja jo harkittavaksi saapuneet jutut voidaan jakaa viiteen eri ryhmään.

Ensimmäisessä ryhmässä ovat ulkomaalaisten maahantuloon liittyvät rikokset. Niissä epäilyt koskevat tyypillisimmin laittoman maahantulon järjestämistä tai jopa ihmiskauppaa. Maahantulijat, jotka yleensä ovat turvapaikan hakijoita, ovat silloin rikoksen kohteita tai välikappaleita. Rikoksesta epäilty itsekin saattaa olla turvapaikan hakija. Hän saattaa toimia Suomesta tai ulkomailta käsin.

Toinen ryhmä on ollut eniten esillä mediassa, ymmärrettävästi. Hiljattain maahan tulleista henkilöistä joidenkin epäillään syyllistyneen rikoksiin, jotka ovat kohdistuneet maassa jo olleisiin, useimmiten suomalaisiin henkilöihin. Törkeimmissä teoissa kyse on ollut raiskauksista.

Kolmanteen ryhmään luen maahantulijoiden keskinäiset, syystä tai toisesta alkavat välienselvittelyt. Silloin sekä tekijä että uhri ovat maahanmuuttajia. Nämä teot tapahtuvat tyypillisesti vastaanottokeskuksissa. Nuorten miesten hermot saattavat niissä olla monestakin syystä kireällä. Joukkotappeluksi kehkeytyvä tilanne voi alkaa hyvin mitättömän tuntuisesta syystä, vaikkapa mikroaaltouunin käytöstä.

Neljännessä ryhmässä tekijöinä ovat suomalaiset. Rikokset kohdistuvat silloin joko suoraan turvapaikanhakijoihin tai heidän käytössään olevaan tai heille sellaiseksi aiottuun omaisuuteen, kuten vastanottokeskuksiin. Vakavimmasta päästä tässä ryhmässä ovat toistaiseksi olleet polttopulloiskut eri kohteisiin.

Pahimmillaan tällainen toiminta voi johtaa moniin kuolonuhreihin. Kyse on erittäin vakavasta teosta, jonka silloin voin seurauksiltaan rinnastaa terrori-iskuun. En usko, että urhealla heittäjällä olisi enää silloin ns. selkärankaa ottaa vastuuta teostaan. "En minä tällaista tarkoittanut. En osannut kuvitella, että kerrostalo tuollaisesta syttyisi, ja palo vielä leviäisi noin nopeasti. Tarkoitus oli vain vähän pelotella."

Vakava rikos on myös kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Hedelmälliseen ja vastuuttomaan maaperään osuessaan voidaan lopulta päätyä jonkun toisen tekemiin polttopulloiskuihin. Kiihottajan selitys on helppo arvata: "Sehän oli läppä. Ei sitä ollut ainakaan rikokseen yllyttämiseksi tarkoitettu. Käytin vain sananvapauttani." Väkivallan vaihtoehtona voi tässä ryhmässä olla moninaisia muitakin tekoja, esimerkiksi eriasteisia solvauksia ja uhkauksia tai syrjintää. Kaikissa tämän ryhmän tapauksissa on kyse niin sanotuista viharikoksista eli rasistisista rikoksista. Osa niistä on reagointia mainitsemaani toisen ryhmän rikosepäilyihin, osa ei.

Rasismin kielto on monin tavoin osa demokraattisesti hyväksyttyä oikeusjärjestelmäämme – ja hyvä niin. Käsitteistä voidaan toki keskustella, mutta yleensä rasistin tunnepitoiset perustelut kumisevat onttouttaan siinä, missä vaikkapa maahanmuutolle kriittinen henkilö osaa asiallisesti perustella kantansa.

Viimeisen Kansan arvot -tutkimuksen mukaan kielteinen suhtautuminen rasismiin on myös juurtunut entistä vahvemmin suomalaisten arvopohjaan: 63 prosenttia suomalaisista on nyt valmis puuttumaan rasistiseen käytökseen. Rikoslaissa rasistinen motiivi on jo vuosia sitten säädetty rangaistusta koventavaksi perusteeksi, olipa tehty rikos mikä tahansa. Lainsäätäjä on esimerkkeinä tällaisista vaikuttimista maininnut rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen ja etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen sekä vammaisuuden.

Sekin on käytännössä usein nähty, että tiukassa paikassa – epäiltyä kuulusteltaessa – tämä motiivi yleensä kiistetään. Siltä varalta tulee jo esitutkinnassa hankkia taustaselvitystä epäillyn sosiaalisesta käyttäytymisestä. Sosiaalinen media kertoo karua kieltään, kun vaikkapa henkilön Facebook-päivitykset ovat avoimen rasistisia. Syyttäjän tehtäviin kuuluu varmistaa, että oikeus myös rasistin kohdalla toteutuu, ja rangaistusta tarvittaessa kovennetaan.

Entä sitten se alussa mainitsemani viides ryhmä, mikä se on? Jos edellä kuvattu neljäs ryhmä on minusta se huolestuttavin, niin viides on se kummallisin. Maahanmuuton tilanne on aiheuttanut uutta vastakkainasettelua suomalaisten välille. Leimakirveet heiluvat. Nyt meidät on näköjään jaettu rasisteihin ja suvakkeihin. Erinäiset nettikeskustelut ovat pullollaan törkeyksiä. Onneksi yhteenotot ryhmien välillä ovat toistaiseksi pääosin olleet sanallisia, mutta erilaisten mielenosoitusten yhteydessä on jo varauduttava myös muuhun.

Kummallista! Mikä tätä kansakuntaa vaivaa? Onko oikeasti syy maahanmuutossa? Jotenkin tuntuu siltä, että tässä nousee nyt pintaan myös syrjäytymiskehityksen seurauksia ja muita sellaisia eriarvoisuutta ilmentäviä yhteiskunnallisia jännitteitä. Maahanmuutosta on tullut yhteiskunnallinen ukkosenjohdatin.

Olipa sosiaalinen syy-seurausanalyysi millainen tahansa, on selvää, että odotukset poliittisia päättäjiä ja niitä päätöksiä toimeenpanevia viranomaisia kohtaan ovat nyt kovat.