Ilta-Sanomat: YK:n siirtolaisuus­asia­kirjasta leviää vääriä väitteitä – UM: ”Meneillään on vale­uutis­kampanja”

Ilta-Sanomat/STT: YK:n siirtolaisuus­asia­kirjasta leviää vääriä väitteitä – UM: ”Meneillään on vale­uutis­kampanja” 12.11.2018

Ulkoministeriön asiantuntija korostaa, etteivät maiden väliset rajat ole katoamassa.

Valtionrajat eivät ole aukeamassa eikä laittomasta siirtolaisuudesta olla tekemässä laillista – siitä huolimatta, millaisia asioita YK:n siirtolaisuuspaperista (GCM) puhutaan niin maailmalla kuin kotimaassakin.

– Meidän (ulkoministeriön) näkemyksen mukaan meneillään on Euroopan laajuinen valeuutiskampanja, eli asiakirjaa ymmärretään tahallaan väärin ja siitä levitetään tarkoituksellisesti väärää tietoa, sanoo ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge STT:lle.

Viime viikolla perussuomalaisten Laura Huhtasaari väitti eduskunnan kyselytunnilla asiakirjan allekirjoittamisen helpottavan siirtolaisuutta entisestään. Ulkoministeri Timo Soini (sin) huomautti Huhtasaarelle, että kyse ei ole allekirjoitettavasta sopimuksesta vaan YK:n yleiskokouksessa normaalilla päätöslauselmamenettelyllä hyväksyttävästä asiakirjasta. Tilanteesta video yllä.

Myös Klinge korostaa, ettei GCM velvoita jäsenmaita mihinkään, eikä sitä oikeastaan kuulu edes kutsua sopimukseksi. 23 tavoitteen asiakirja eli kompakti on ohjenuora kaikille YK:n jäsenmaille siirtolaisuusaiheisissa kysymyksissä.

– Jäsenmaat voivat itse valita asiakirjasta toimenpiteitä. Osa maista, myös Suomi, on jo asioissa pitkällä, ja GCM:llä pyritään saamaan kaikki maat samalle tasolle.

Kaikki hyötyvät

Asiakirjan perimmäinen tarkoitus on Klingen mukaan saada maat yhdessä vastaamaan maailmanlaajuiseen haasteeseen. GCM:n avulla jäsenvaltiot voivat yhtenäistää ja parantaa käytäntöjään, jotta päästään kohti turvallista, järjestelmällistä ja sääntöjen mukaista siirtolaisuutta. Näin sanoo asiakirjan nimikin: Globaali kompakti turvallisesta, järjestäytyneestä ja sääntöjen mukaisesta maahanmuutosta.

GCM kattaa koko siirtolaisuussyklin aina lähtösyistä palautuksiin. Hyötyjiksi Klinge luettelee niin lähtö-, kauttakulku- kuin vastaanottajamaat sekä siirtolaiset itse.

– Tavoitteena on, ettei laitonta ja epäjärjestäytynyttä siirtolaisuutta enää olisi. Asiakirjassa on myös toimia, joilla pyritään helpottamaan tilannetta lähtömaissa.

Asiakirjan seuraava askel otetaan Marokon Marrakechissa joulukuussa, jossa asiakirjan hyväksymistä esitetään korkean tason konferenssissa. Sen jälkeen kompakti etenee YK:n tavanomaisella kaavalla yleiskokouksen hyväksyttäväksi tammikuussa.

Klinge pitää asiakirjan hyväksymistä käytännössä varmana, sillä valtaosa jäsenmaista on sen takana.

Yhdysvallat tosin ilmoitti jo ennen neuvottelujen alkua, ettei se hyväksy kompaktia. Lisäksi Itävalta ja Unkari ovat ilmoittaneet, etteivät ne lähde mukaan.

Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat sanoneet korkealla poliittisella tasolla, etteivät ne hyväksy kompaktia, mutta virallista tietoa ei ole toistaiseksi tullut.