Yle: Pakottaako YK:n siirtolaisuussopimus Suomea ottamaan maahanmuuttajia? Hyötyykö Suomi sopimuksesta? Asiantuntijat vastasivat 12 yleisökysymykseen

Yle: Pakottaako YK:n siirtolaisuussopimus Suomea ottamaan maahanmuuttajia? Hyötyykö Suomi sopimuksesta? Asiantuntijat vastasivat 12 yleisökysymykseen 30.11.2018
Yle: Miksi YK haluaa siirtolaisuussopimuksen, vaikka se ei velvoita valtioita? Pelkona rajoittamaton maahanmuutto ja avoimet rajat

Runsaan viikon kuluttua valtaosa YK:n jäsenmaista hyväksyy kansainvälisen siirtolaisuussopimuksen. Ulko- ja sisäministeriöiden asiantuntijat vastasivat yleisön kysymyksiin.

YK:n siirtolaisuussopimus (GCM, Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration) hyväksytään Marokossa. Sopimus ei sido juridisesti hyväksyjävaltioita, vaan sillä pyritään tekemään muuttoliikkeistä järjestäytyneitä ja turvallisia.

Sopimus on kuitenkin herättänyt runsaasti arvostelua ja osa EU-maistakin on ilmoittanut jättäytyvänsä sen ulkopuolelle.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston politiikkayksikön asiantuntija Anu Aavamäki sekä ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston johtava asiantuntija Renne Klinge vastasivat yleisön lähettämiin kysymyksiin.

YK:n siirtolaisuussopimuksen sisällöstä löytyy tietoa myös ulkoministeriön nettisivuilta. Sivun alalaidasta voi ladata myös asiakirjan suomenkielisen käännöksen.

Mitä sopimus merkitsee Suomelle?
1) Miksi Suomi haluaa hyväksyä sopimuksen, joka ei ole sitova?

RENNE KLINGE: Asiakirjan tavoitteena on parantaa siirtolaisuuden globaalia hallintaa, eli lisätä yhteistyötä YK:n jäsenmaiden välillä. Asiakirjan tavoitteena on tehdä muuttoliikkeestä turvallisia, järjestäytyneitä ja sääntöjen mukaisia ja yhdessä kesken edistää tätä päämäärää. Siirtolaisuuden edistämisestä ei sinänsä ole kysymys.

PIRKKO PÖNTINEN: Asiakirja koskee kaikkea siirtolaisuutta, myös suomalaisia. Pakolaissopimukset ovat erikseen. Valtiot säilyttävät kansallisen oikeuden määrätä maahantulijoistaan ja rajavalvonnasta. Lakeja ei tarvitse muuttaa.

2) Ohjaako siirtolaisuussopimus lainvalmistelua, laintulkintaa ja siten oikeuslaitosta tai esim. maahanmuuttoviraston tulkintoja?

ANU AAVAMÄKI: Ei ohjaa. Kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta vaan poliittisesta asiakirjasta. Tarkoituksena on luoda viitekehys hallitun muuttoliikkeen vahvistamiseksi.

3) Joutuuko Suomi kantamaan lisää vastuuta Eurooppaan tulevista siirtolaisista?

RENNE KLINGE: Asiakirjalla ei ole tähän vaikutusta, näistä asioista päätetään EU:n piirissä yhdessä. Jokaisella hyväksyjävaltiolla säilyy oikeus itse päättää, kuinka äsittelee siirtolaisuusasioita.

4) Olisiko tämän sopimuksen allekirjoittamisella jonkinlaista vaikutusta tavallisen kantasuomalaisen tämänhetkiseen elämään? Enemmän tai vähemmän paperisotaa passi- tai vastaavissa henkilörekisteriasioissa? Hankaluuksia tai helpotuksia ulkomaille ja takaisin matkustamiseen muissa kuin hypoteettisessä pakolaistilanteessa?

ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Asiakirjalla ei ole vaikutusta kantasuomalaisen arkirutiineihin Suomessa. Suomalaisen lähtiessä ulkomaille töihin, sillä on tietenkin merkitystä, kuinka vastaanottajamaassa asiat on järjestetty. On sinänsä hyvä huomio, että myös suomalaiset voivat olla siirtolaisia.

Sälyttääkö Saksan maahanmuuttajia muualle?
5) Saksan ulkoministeri Heiko Maas totesi eilen Liittopäivien istunnossa, että GCM-sopimus on kannatettava, koska Saksan tilanne helpottuu, kun sopimus, edellyttää, että vastuuta maahanmuutosta jaetaan mahdollisimman monien eri maiden harteille.

ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Ei Saksakaan pidä asiakirjaa oikeudellisesti sitovana, mutta toki on toivottavaa, että esimerkiksi Euroopan ulkopuolisissa maissa parannettaisiin käytäntöjä, jotta siirtolaisuus olisi turvallisempaa ja järjestäytynyttä. Euroopan maissa nämä asiat on jo keskimäärin hyvin järjestetty.

Euroopan maissa nämä asiat on jo keskimäärin hyvin järjestetty. Maas viitannee siihen, että jos siirtolaisuus saadaan parempaan hallintaan Euroopan ulkopuolella, se näkyy myös Euroopassa.

6) Mikä on ajateltu mekanismi, jolla kyseinen ohjenuora auttaa Suomea poistamaan maassa luvatta oleskelevia henkilöitä?

ANU AAVAMÄKI JA RENNE KLINGE: Asiakirjassa tavoite 21 tarkoitus on lisätä yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan palauttamisen ja takaisinottamisen edistämiseksi. Palautus- ja takaisinottoasioissa yhteistyö kolmansien maiden kanssa on keskeistä. Kolmansia maita ovat Euroopan unionin ulkopuoliset maat.

7) Mitkä olivat ne kansalaisjärjestöt joita tämän sopimuksen käsittelyssä Suomessa kuultiin, kuinka suurta osaa ne edustavat suomalaisista ja kuka valitsi kuultavat kansalaisjärjestöt ja kenen toimeksiannosta?

RENNE KLINGE: Ulkoministeriö valitsi kansalaisjärjestöt yhteistyössä kattojärjestöjen kanssa. Kaiken kaikkiaan sidosryhmiä konsultoitiin laajasti. Mukana olivat Kehys, Pakolaisapu, Amnesty International, Kepa, SPR, Kirkon ulkomaanapu, Siirtolaisuusinstituutti, Kuntaliitto, SAK, STTK, YK-liitto, UN Women, työnantajat ja Ihmisoikeuskeskus. Lisäksi muita ministeriöitä konsultoitiin.

Miten sopimus vaikuttaa lainsäädäntöön?
8) Sopimuksessa on pykäliä missä maahanmuuton kritisointi kriminalisoidaan ja mediat jotka ovat kriittisiä maahanmuuttoa kohtaan voidaan kieltää/lopettaa, onko tämä hyvä asia?

RENNE KLINGE: Asiakirja ei nimenomaan puutu sananvapauteen.

9) Sopimus velvoittaa maat antamaan maahantuleville kaikki peruspalvelut vaikka heillä ei olisi mitään oikeutta niihin, onko tämä kannattavaa mielestänne?

ANU AAVAMÄKI: Asiakirja ei velvoita Suomea mihinkään. Suomessa henkilön oikeus peruspalveluihin - myös siirtolaisten osalta perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön ja takaa henkilölle vähintään kiireellisen hoidon saatavuuden.

10) Eikö ole mahdollista että Eurooppa-oikeus käyttää tätä hyväksyttyä sopimusta (siis YK:n päätöslauselmaa) perusteluissaan kun aikanaan tekee tätä koskevia ratkaisuja. Silloinhan siitä tulee sitä kautta heti suomeakin sitova sopimus? Eikö niin, ja jos ei niin miksi?

RENNE KLINGE: Totta, asiakirja hyväksytään YK:n päätöslauselmalla. Kyseessä on poliittinen asiakirja eli YK:n jäsenmaiden toimintaa ohjaava asiakirja. Siirtolaisuusasiakirjalla ei ole vaikutusta esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimintaan.

11) Miksi kirjoitetaan sopimuksesta jos sitä ei allekirjoiteta vaan "hyväksytään poliittisesti"? Miksi tämän sopimuksen hyväksyntää ei tuotu eduskunnan äänestettäväksi?

RENNE KLINGE: Asiakirjan nimi ‘Global Compact’ on käännetty muotoon Globaali kompakti, koska kyseessä ei ole sopimus, vaikkei se hyvää suomen kieltä olekaan. Valtioneuvosto informoi eduskuntaa, jonka valiokunnat totesivat ettei asia aiheuta toimenpiteitä ja pitivät valtioneuvoston toimintalinjaa perusteltuna.

12) Miksi useat EU:nkin jäsenmaat jättäytyvät asiakirjan ulkopuolelle?

RENNE KLINGE: Käsityksemme mukaan kyseessä on lähinnä sisäpoliittinen valinta. Aiheesta on esitetty paljon väärää tietoa ja aiheesta on noussut kohu.