Ilta-Sanomat: Löytyykö Suomen vauvapulaan pelastus Ruotsista? ”Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa”

Ilta-Sanomat: Löytyykö Suomen vauvapulaan pelastus Ruotsista? ”Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa” 20.11.2018

Ilman maahanmuuttoa ruotsalaisia olisi kaksi miljoonaa vähemmän. IS kysyi, mitä opittavaa vauvapulasta kärsivällä Suomella olisi Ruotsilta.

RUOTSISSA on selvitetty maahanmuuton vaikutuksia väestönkasvuun. Ilman viiden viime vuosikymmenen maahanmuuttoa Ruotsin väkiluku olisi kaksi miljoonaa henkeä pienempi kuin nyt.

Väestörakenteeltaan Ruotsi muistuttaisi silloin Suomea. Asian nosti esille työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kolumnissaan Kalevassa.

– Ilman maahanmuuttoa Ruotsissakin oltaisiin tilanteessa, jossa väestö on hiljalleen kääntymässä laskuun, Murto sanoo IS:lle.

Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035, Tilastokeskus povaa perjantaina julkaistussa ennusteessaan. 2050-luvulla väkiluku on ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

NETTOMAAHANMUUTTO ylläpitää Tilastokeskuksen mukaan väkiluvun kasvua yllä vuoteen 2035 asti.

Tuoreimmasta pakolaisaallosta huolimatta nettomaahanmuutto on pysynyt Suomessa viime vuosina melko vakaana, Murto sanoo. Maahanmuuttajien määrä on kyllä kasvanut, mutta niin on myös Suomesta pois muuttavien määrä.

Maahanmuuttajat lisäävät syntyvyyttä myös siksi, että he ovat kantaväestöä nuorempia. Lisäksi heidän syntyvyytensä on hetken aikaa kantaväestöä korkeampi, mutta ero tasoittuu nopeasti.

Maahanmuuton ansiosta työikäisten määrä jatkaa Ruotsissa kasvuaan.

Jos työikäisten määrä ei kasva, talous kasvaa väistämättä hitaammin. Kasvun ja huoltosuhteen kautta se vaikuttaa julkisen sektorin pitkän aikavälin tasapainoon ja vuosikymmenten päästä myös eläkejärjestelmään.

– Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa. Saada syntyvyys nousuun tai runsaasti työperäistä maahanmuuttoa, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo toteaa.

Hiilamo kuvaa maahanmuuttoa Ruotsin talouden moottoriksi. Maahanmuuttajat ovat merkinneet sekä työvoimaa että kulutuksen kasvua.

– Ruotsi on ollut suurvalta maahanmuutossa ja pakolaisten vastaanottamisessa, ja pärjännyt taloudellisesti aika hyvin.

RUOTSIN työelämässä maahanmuuttajat eivät ole millään lailla marginaalinen ryhmä. Murron mukaan jo neljäsosa työikäisistä on maahanmuuttajataustaisia. Samaan ollaan Suomessa yltämässä tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla.

Maahanmuuttajien työllistäminen on onnistunut paremmin kuin Suomessa.

Tämän päivän maahanmuuttajat eivät Ruotsissa työllisty tehtaisiin niin kuin suomalaiset 1970-luvulla, vaan palvelualoille ja etenkin hoivasektorille.

EI länsinaapurissakaan vaikeuksilta ole vältytty. Ne näkyvät esimerkiksi asuinalueiden eriytymisenä.

– Ei Ruotsi ole millään tavalla mallimaa, Murto sanoo.

Varsinkin uusimpien pakolaisaaltojen integroiminen on ollut työläs prosessi ja yhä kesken.

Tulijoita tuli yllättävän paljon kerralla, joukko oli hyvin miesvaltainen ja heidän koulutustasonsa oli aikaisempiin maahanmuuttaja-aaltoihin verrattuna matalampi. Murron mukaan heidän integroimisensa työelämään on siksi ollut hankalaa. Myös koululaitos joutui koville, kun tulijoita tuli paljon kerralla.

Kotouttaminen on kuitenkin onnistunut Ruotsissa silti kohtuullisen hyvin, Hiilamo arvioi. Vaikka asuinalueet ovat eriytyneet ja Tukholman lähiöiden levottomuudet ovat olleet otsikoissa, yhteiskunnallisiin ongelmiin liittyvät pahimmat uhkakuvat eivät ole toteutuneet.