HS: Suomeen työn perässä tuleville pitää saada luvat kuntoon päivässä ja EU:n ulkorajoille pystyttää keskuksia, vaatii sisäministeri Mykkänen

Helsingin Sanomat: Suomeen työn perässä tuleville pitää saada luvat kuntoon päivässä ja EU:n ulkorajoille pystyttää keskuksia, vaatii sisäministeri Mykkänen 17.11.2018
Helsingin Sanomat: Väestöennuste on Suomen tärkein ennuste – Tällä kertaa se oli todella synkkä ja luo painetta lisätä maahanmuuttoa

SISÄMINISTERI Kai Mykkäselle (kok) pitää antaa tunnustusta rohkeudesta. Vaaleihin on aikaa puolisen vuotta, mutta Mykkänen haluaa puhua aiheista kuumimmasta eli maahanmuutosta.

No, sen verran on heti tarkennettava, että Mykkäsellä on mielessään työperäinen maahanmuutto. Ja sitä pitää nopeasti lisätä, Mykkänen vaatii.

Hän perustelee ajatuksensa huolellisesti. Pöydällä on tukku papereita ja mielessä numeroita. Aihe on tuttu.

MYKKÄNEN aloittaa puhumalla espoolaisista koululaisista. ”Yllätyin, kun luin jokin aika sitten, että jo toissa syksynä joka viides Espoossa koulunsa aloittanut oli vieraskielinen.”

Sitten Mykkänen etenee sujuvasti työelämään Espoossa. Hänen mukaansa kymmenen vuoden päästä Espoossa työvoimasta noin kolmasosa on vierasperäistä.

Tämäkään kehitys ei vielä riitä muuttamaan sitä tosi­asiaa, että meitä on liian vähän, Mykkänen sanoo.

On olemassa akuutti ongelma eli työvoimapula. Mykkäsen mukaan Uudellamaalla jää tuoreen ely-toimistojen kyselyn mukaan nyt 18 000 työpaikkaa täyttämättä, kun ei ole sopivia osaajia.

Sitten on paljon vaikeammin ratkaistava asia: nuorten suomalaisten määrä vähenee.

TAPAAMINEN Mykkäsen kanssa on torstaina, mutta jo tuolloin tiedossa on, että Tilastokeskuksen perjantaina julkistettava väestöennuste on synkkä.

Ja onhan se. Väkiluku kääntyy vuonna 2035 laskuun, jos syntyvyys pysyy yhtä alhaisena kuin nyt.

Suomen kansantalouden kannalta tämä on ikävää, sillä tulevaisuudessa eläkkeitä on kuittaamassa entistä vähemmän veronmaksajia.



Sisäministerin pestissä Mykkänen on oppinut, että sanoo mitä tahansa maahanmuutosta, joku on kiukkuinen.

”On niitä, joiden mielestä ei pitäisi olla mitään rajoituksia. Sitten on niitä, jotka kokevat ahdistusta kaikesta maahanmuuttoon liittyvästä. Valtaosa suomalaisista on kuitenkin tolkun ihmisiä. He katsovat tätä maltillisesti”, Mykkänen sanoo.

Mykkänen muistuttaa, että työperäinen maahanmuutto ei ole taakka suomalaisille veronmaksajille vaan päinvastoin. Työn perässä Suomeen tulleiden työllisyysaste on Mykkäsen mukaan 90 prosenttia, kun koko väestöllä luku on 72.

Hän muistuttaa, että syntyvyyden lasku on Euroopassa yhteinen ongelma, ja sen takia tulevaisuudessa moni maa vielä kilpailee ihmisistä, joilla on kykyjä ja koulutusta.

MYKKÄNEN kertoo maakuntamatkastaan Kajaaniin. Kaupungissa toimii Critical Force -niminen peliyhtiö, jolla on ollut krooninen pula tekijöistä. Muutama vuosi sitten yhtiö kuitenkin sai rahoitusta Etelä-Koreasta, ja nyt ilmasillan kautta Aasiasta tulee myös työntekijöitä.



Hän ei malta olla lisäämättä, että kajaanilaisten mukaan Kainuuseen on helpompi rekrytoida töihin ihmisiä Koreasta kuin Helsingistä.

Virallinen Suomi siis haluaa lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta käytännössä asiat eivät suju. Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen töihin tuleva saattaa joutua odottamaan työlupaa pahimmillaan vuoden, kun lain mukaan käsittely saisi kestää enintään neljä kuukautta.

Mykkänen käyttää tilanteesta sanaa ”kriisi.”

Nyt muutosta haetaan usean ministeriön yhteistyöllä, ja työministeri Jari Lindström (sin) saa tässä yhteydessä erityiskehut.

Teossa on kymmenen kohdan lista, jolla pyritään nopeuttamaan lupaprosessia ja vähentämään byrokratiaa. Tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa työlupa on saatavilla kahdessa kuukaudessa ja muutaman vuoden päästä se hoituu tarvittaessa päivässä.

Samalla Suomea pitää aktiivisesti myydä maailmalla osaajille. Valtit ovat taatusti jo kaikille suomalaisille tutut: turvallisuus, lapsiperheiden edut ja puhdas luonto.

JOTTA kenellekään ei nyt jäisi kuvaa lepsusta sisäministeristä, Mykkänen puhuu pitkään ja antaumuksella myös EU:n yhteisestä pakolaispolitiikasta.

Hän haluaa EU:n ulkorajoille keskuksia, joilla on resurssit tutkia turvapaikanhakijoiden taustat ja myös tehdä lupapäätökset. Turvapaikan saaneet jaettaisiin sitten kiintiöittäin jäsenmaihin.

”Nyt tilanne on hallitsematon, ja ihmissalakuljettajat päättävät keitä tulee ja mihin maihin.”

Ulkorajoille tehtäviä keskuksia vastustaa eri syistä suuri joukko EU-maita. Mykkänen uskoo silti, että joku päivä edut ymmärretään. Hän kaivaa avuksi Winston Churchillin kommentin Yhdysvalloista.

”Churchill sanoi, että Yhdysvallat kyllä päätyy oikeaan ratkaisuun kokeiltuaan ensin kaikki muut vaihtoehdot.”

Mutta ennen EU:n päätöstä Suomella pitäisi olla valmiudet toimia, jos maailmalla jostain syystä käynnistyy samanlainen muuttovirta kuin 2015.

Mykkänen muistuttaa lakihankkeesta, jossa turvapaikanhakijat voidaan velvoittaa pysymään rajavyöhykkeellä keskuksissa odottamassa asiansa käsittelyä. Tällöin kielteisen päätöksen saaneet olisi helpompi poistaa maasta.
...

_________________________

Helsingin Sanomat: Väestöennuste on Suomen tärkein ennuste – Tällä kertaa se oli todella synkkä ja luo painetta lisätä maahanmuuttoa

Suomen Pankin karkean arvion mukaan ennuste lisää kestävyysvajetta 600–700 miljoonalla eurolla. Se ei mullista Suomen näkymiä, mutta luo painetta seuraavalle hallitukselle.

[...]

”Näyttää siltä, että työvoiman määrä on juuri nyt suurimmillaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, ja jo nyt meillä on työvoimapula”, sanoo Etlan tutkimus­neuvonantaja Tarmo Valkonen.

TYÖVOIMAPULA johtaa helposti siihen, että yritykset siirtyvät maihin, jossa ne saavat työvoimaa. Työvoimapula jarruttaa talouskasvua ja verotulojen kasvua.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoi Helsingin Sanomissa (HS 16.11.), että suomalaisilla yrityksillä olisi varaa investoida kymmeniä miljardeja euroja, mutta ne pelkäävät muun muassa Suomen työvoimapulaa ja väestön vanhenemista. Kangasharjun mielestä pelko on turha, sillä hyville tuotteille riittää kyllä kysyntää ulkomailla.

Sitä paitsi väestö vanhenee ja syntyvyys laskee jokseenkin kaikkialla kehittyneissä maissa. Poikkeuksia toki on, kuten Yhdysvallat, jonka väestö on kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton takia.

VÄESTÖENNUSTEEN mukaan Suomeen tulee ulkomailta lisää väkeä nettona noin 15 000, mikä on 2 000 ihmistä vähemmän vuosittain kuin Tilastokeskus arvioi vuonna 2015.

Jos maahanmuuttoa ei olisi, Suomen tilanne olisi todella huolestuttava. Väestöennusteessa löytyy myös niin sanottu omavaraisuusennuste, joka kuvaa tilannetta, jossa maahan- ja maastamuuttoja ei olisi lainkaan ja väestön määrään ja ikärakenteeseen vaikuttaisivat vain syntyvyys ja kuolleisuus.

Omavaraisennusteessa työikäisen väestön määrä vähenisi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä 217 000 henkilöllä ja vuoteen 2050 mennessä runsaalla 630 000 henkilöllä.

”Uskon, että tämä ennuste vaikuttaa ennen kaikkea keskusteluun maahanmuuton lisäämisestä. Maahanmuuton lisääminen on paljon helpompi ja nopeampi lääke kuin syntyvyyteen vaikuttaminen”, Valkonen sanoo.

Hän sanoo, että kansantaloudellisesti keskeistä on työperäisen maahanmuuton helpottaminen, sillä jos maahanmuuttaja ei saa työtä, lisää se vain jo ennestään vähenevän työvoiman taakkaa rahoittaa julkisia menoja.

[...]

SUOMEN PANKIN karkean laskelman mukaan nyt julkaistu väestöennuste lisäisi kestävyysvajetta 600–700 miljoonaa eurolla. Eli sen verran valtion pitäisi pitkällä aikavälillä tehostaa tai säästää, jotta maa ei velkaantuisi eikä veroja tarvitsisi korottaa.

Jos nettomaahanmuutto loppuisi, vaikutus oli paljon suurempi. Etlan Valkonen on laskenut karkeasti, että kestävyysvaje syvenisi noin 2,3 miljardilla eurolla eli prosentilla bruttokansantuotteesta, jos aikaisemmin ennustettua noin 17  000 ihmisen vuotuista maahanmuuttoa ei olisi.

ELI JOS maahanmuuttoa ei olisi, seuraavan hallitus joutuisi mahdollisesti leikkaamaan valtion menoja tai tehostamaan toimia todella merkittävästi.

Näin se joutuu mahdollisesti muutenkin.

Valtiovarainministeriön mukaan kestävyysvajetta on jo ennestään jäljellä lähes kahdeksan miljardia euroa, vaikka edellinen hallitus leikkasi menoja neljällä miljardilla eurolla.