Verkkouutiset: ”Halpatyövoimalla pelottelu on perusteetonta”

Verkkouutiset: ”Halpatyövoimalla pelottelu on perusteetonta” 15.11.2018

Keskuskauppakamarin mukaan saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu.

Keskuskauppakamari kehottaa sujuvoittamaan työperusteisten oleskelulupien myöntämistä. Tällä hetkellä monet hakijat joutuvat odottamaan työlupaa 6–8 kuukautta tai kauemmin.

– Työperusteinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys, jotta yritysten työvoimapulaa pystytään helpottamaan ja hyvinvointivaltion rahoitus voidaan väestön ikääntyessä turvata, johtaja Johanna Sipola toteaa tiedotteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 60 000 työpaikkaa jäi viime vuonna täyttämättä tai syntymättä työvoimapulan vuoksi. Sipola kehottaa ottamaan käyttöön kaikki keinot työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi, jotta talouskasvu ei pysähtyisi osaajapulaan.

Niin sanottu saatavuusharkinta koskee EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Viranomaisten on nykykäytännön mukaan selvitettävä ennen luvan myöntämistä, onko Suomessa tai EU:n alueella saatavilla sopivaa työvoimaa tiettyyn tehtävään. Tämä pidentää lupaprosesseja huomattavasti.

– Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka lisäisi maamme houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä. Saatavuusharkinta on byrokraattinen ja turha prosessi, sillä yritykset tietävät viranomaisia paremmin osaamistarpeet, joita yrityksissä eri puolilla maata on, Sipola sanoo.

Hän pitää aiheesta esitettyjä uhkakuvia liioiteltuina.

– Puhutaan halpatyövoimasta ja pelotellaan kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymisellä. En ymmärrä, miten nämä väitteet liittyvät saatavuusharkinnan poistamiseen, Johanna Sipola toteaa.

– Suomessa on erittäin säännellyt työmarkkinat. Mahdollisiin lieveilmiöihin on myös aina mahdollista puuttua jälkivalvonnalla, siirtämällä resursseja ennakkoselvityksistä jälkikäteen tehtävään seurantaan.

Keskuskauppakamarin mukaan ulkomainen työvoima tarvitsee yhteiskunnalta uudenlaista vastaanottokykyä.

– Tarvitsemme esimerkiksi nykyistä laajemmin viranomaispalveluita englanniksi, enemmän kansainvälisiä kouluja, lisää englanninkielistä opetusta ammattikouluihin, yhden luukun palveluita maahan asettautumiseen sekä maahanmuuttajien kannustamista yrittäjyyteen, Sipola sanoo.