HBL: Kampanjer 12.11.2009
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ovat jyrkästi eri mieltä siitä, voidaanko kuntia pakottaa ottamaan kiintiöpakolaisia.
Pakottamisajatus on Thorsin, jonka mielestä kyse on vastuunjaosta kuntien ja valtion kesken.
- Kyse ei ole uusista velvollisuuksista, vaan siitä, määritteleekö valtio kiintiöpakolaispolitiikan vai yksittäiset kunnat. Henkilöillä, joilla on laillinen asumisoikeus Suomessa, on oikeus asettua jonnekin, ulkomaalaislain muutoksia torstaina esitellyt Thors sanoo.
Vanhanen on tyrmännyt ajatuksen Aamulehdessä.
Pakolaisten vapaa oikeus asettua valitsemaansa paikkaan johtaa Thorsin mukaan gettoutumiseen, muun Euroopan esimerkin mukaan. Tarvitaan valtion suojelusta.
Thorsin ajatukset eivät muutenkaan käy yksiin pääministerin kanssa. Vanhanen on huolissaan siitä, että Suomen turvapaikanhakijamäärät nousisivat Ruotsin tasolle 20 000:een.
Thorsin mielestä murhe on turha. Hän muistuttaa, että tänä vuonna ala-ikäisten hakijoiden määrä putoaa selvästi.
- En tiedä, mitä pääministeri pelkää. Kun muutimme linjauksia Irakin turvapaikkatilanteesta, sieltä tulevien määrä vähentyi neljännekseen. Toivoisin malttia keskusteluun.
Viime vuonna Suomeen tuli 700 alaikäistä pakolaista, kun aiemmin luku on ollut noin 100. Alaikäisen ansiosta myös muu perhe voi päästä Suomeen.
Aamulehti kyseli pirkanmaalaisilta kunnanjohtajila pakolaiskantoja. Tampereen kaupunginjohtaja Timo P. Nieminen sanoi, että Tampereelle tulee vuosittain noin 100 pakolaista. Hän ei pitänyt "tässä taloudellisessa tilanteessa" järkevänä ottaa lisää. Hän ei kannattanut Thorsin ehdottamaa pakkoa.
____________________________________________________
Aamulehti, pääkirjoitus: Vanhanen muiden jalanjäljissä
Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava ja maailmalle on lähetettävä viesti, ettei Suomi ole pakolaisten luvattu maa
Keskustan vaikeuksista huolestunut Seppo Kääriäinen on hienovaraisesti yrittänyt viestittää puolueensa puheenjohtajalle, että "politiikassa valta on sillä, jolla on aloite".
Aamulehdessä pääministeri Matti Vanhanen polkaisee kyllä hieman lisää kierroksia pakolais- ja maahanmuuttokeskusteluun, mutta tässä asiassa aloite on jo ajat sitten karannut hänen käsistään. Keskustajohtaja lähinnä reagoi siihen, mitä muut ovat jo sanoneet turvapaikanhakijoiden määrän rajusta kasvusta ja sen aiheuttamista ongelmista.
Kyse ei ole vain siitä, että Vanhanen olisi vasta nyt hoksannut, että kunta- ja eurovaalien suurvoittaja, ulkomaalaisiin varauksellisesti suhtautuva perussuomalaiset tanssii keskustan tontilla. Vanhanen näyttää huomanneen, että myös Ben Zyskowiczin pakolaispuheet ovat saaneet tavallisen kansan nyökyttelemään päätään, mikä näkyy kokoomuksen kannatusluvuissa.
Puolueensa pakolaispoliittista äänivaltaa käyttävä Zyskowicz on nostanut pöydälle turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja saattanut maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin itkun partaalle syyttäessään tätä milloin lepsuilusta, milloin hölmöilystä.
Pääministeri viittaa muihin Pohjoismaihin, minne turvapaikanhakijoita tulvii monta kertaa enemmän kuin meille; riski on siinä, että puskaradion kautta Suomi tulee pakolaisia vastaanottavana maana yhtä tunnetuksi kuin vaikkapa Ruotsi.
Tosin Vanhasen mielestä ei pitäisi julkisesti mennä sanomaan - kuten Zyskowicz teki - että hakijoita voi tulla 20 000, jos meidät "löydetään" yhtä laajasti kuin muut Pohjoismaat.
Kun turvapaikanhakijoita vielä toissa vuonna oli 1 500, tänä vuonna määrä nelinkertaistuu ja noussee 6 000:een.
Näin isoon piikkiin meillä ei ole varauduttu. Vastaanottokeskukset ovat tupaten täynnä ja talousvaikeuksien kanssa tuskailevissa kunnissa on lappu luukulla: Ei pakolaisia, kiitos.
Thorsin mielestä tilanne on jo niin vaikea, että hän ehdotti lakia, joka pakottaisi kunnat vastaanottamaan pakolaisia. Ajatus tyrmättiin alkuunsa. Pääministeristäkään kunnille ei voi sysätä uusia velvoitteita.
Vanhasen mukaan osa kansalaisista suhtautuu maahanmuuttoon kovin tunnepitoisesti, heille se on joko tai -kysymys. Hän kuitenkin kiistää, että Suomeen olisi syntynyt maahanmuuttajavastaisia poliittisia liikkeitä.
Se on tulkintakysymys. Hallituksen omasta asenteesta ja päätöksistä riippuu, jatkuuko perussuomalaisten liito ja se, millaisen jalansijan puolueesta irtautunut Muutos 2011 -liike saa.
Hallituksen ulkomaalaislakiin esittämät tiukennukset ovat perusteltuja.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava ja maailmalle on lähetettävä viesti, ettei Suomi ole muista EU-maista kielteisen päätöksen saaneille Dublin-tapauksille mikään turvapaikanhakijoitten luvattu maa.
Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikassa oikean tien löytäminen edellyttää ennen kaikkea avointa pohdintaa asiasta. Vanhanen on oikeassa siinä, että suvaitsevaisuus ei tarkoita lepsuilua. Ruotsin tie ei ole meidän tiemme.
__________________________________________
Suomen Kuvalehti
Leena Sharma: Viikon Valopää: Astrid Thors (r)
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) moittii kuntia siitä, etteivät ne halua vastaanottaa pakolaisia. Joko otat tai itket ja otat, kuuluu Thorsin ajatus eli hän velvoittaisi kunnat sijoittamaan pakolaisia vaikka pakolla.
Suomessa on noin 300 pakolaista, jotka ovat jumiutuneet vastaanottokeskuksiin. Vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet, koska Suomeen pyrkii kasvava määrä turvapaikanhakijoita. Jos heidän joukostaan saataisiin karsittua perusteettomat tapaukset nykykäytäntöä nopeammin pois, tilaa ja resursseja vapautuisi kiintiöpakolaisille. Thors on omilla päätöksillään ja ponnettomalla ulkomaalaispolitiikan hoidollaan ollut kasvattamassa näitä ruuhkia.
Kiintiöpakolaiset valitaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kriteereiden mukaan. He ovat kiistatta apua tarvitsevia ihmisiä, joiden tausta ja kokemukset kotimaassa ovat usein hiuksianostattavan karmeita.
Mikään järjestelmä ei tietenkään ole yksiselitteisen toimiva. Alexis Kouros, iranilaissyntyinen SixDegrees ja Helsinki Times -lehtien kustantaja ja päätoimittaja on tehnyt useita dokumenttielokuvia Suomeen otetuista kiintiöpakolaisista. Hän totesi Helsingin Sanomissa lokakuun alussa, ettei ”kiintiöpakolaisten ottamisessa ole paljonkaan järkeä.” Kiintiöpakolaisiksi eivät Kourosin tietojen mukaan yleensä pääse eniten avun tarpeessa olevat, koska valintajärjestelmä suosii pakolaisten koulutetuinta ja sopeutuvaisinta osaa.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ehti jo Aamulehden haastattelussa torjua Thorsin idean. Kunnat hoipertelevat jo loputtomien pakkovelvollisuuksien alla, uusia rahareikiä ne kaipaavat yhtä kipeästi kuin kala polkupyörää.
Erityisen irvokkaiksi rkp:läisen Thorsin vaatimukset tekee se, että sodan jälkeen rannikon ruotsinkieliset kunnat kieltäytyivät järjestelmällisesti vastaanottamasta suomalaisevakkoja luovutetuilta alueilta.
________________________________________
HBL/Philip Teir:
Bland mina rikssvenska nätvänner är det en helt annan sak som toppat agendan på de sociala medierna i dag: Vellinge kommuns ovilja att ta emot flyktingbarn. Det har twittrats och skrivits livligt om detta, bildats Facebookgrupper där man uppmanats att ”kissa på Vellinge” och skrivits debattinlägg.
Kan man tänka sig ett liknande webbengagemang för flyktingfrågor i Finland? Det kan man kanske göra – men åt andra hållet. Här vore det en överraskning om en kommun visade sig vara invandrarvänlig överhuvudtaget – Astrid Thors har ju hela den här hösten beklagat kommunernas njugga attityd till att ta emot flyktingar. I Finland brukar man förr eller senare bli tvungen att ta till nationalekonomiska argument för att alls kunna prata om invandring som någonting positivt. Statsminister Vanhanen resonerade kring frågan i dag och som vanligt kan man inte tro att det är riktiga människor han pratar om, utan om något slags demografiskt problem som måste lösas med matematik och skicklig politisk retorik.
Tekstit
