HS: Ulkomaista työvoimaa ajetaan yhä ahtaammalle

Helsingin Sanomat/Pia Björkbacka : Ulkomaista työvoimaa ajetaan yhä ahtaammalle 10.3.2010
Helsingin Sanomat/Astrid Thors: Työntekijän oleskeluluvan myöntämisen valvonta tehostuu 12.3.2010

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi. Uudistuksen perusteeksi on esitetty tarve lisätä EU:n ulkopuolisista maista tulevan työvoiman maahanmuuttoa. Samalla lupaprosesseja halutaan nopeuttaa. Selvästi osatavoitteena on myös keventää lupien valvonnasta vastaavan hallinnon taakkaa.

Merkittävä prosessia nopeuttava uudistus olisi, että lupaehtoja selvittäisi vastaisuudessa vain yksi virkamies kahden sijaan. Kannatettava on myös ehdotus lupa-asioiden keskittämisestä yhteen paikkaan, Maahanmuuttovirastoon. Lisäksi vastuu työluvan hakemisesta on järkevää siirtää pelkästään työntekijälle.

Uudistuksilla saadaan samalla lyhennetyksi työvoimapulasta kärsivien työnantajien odotusaikaa, joka on pahimmillaan 2–3 kuukauden pituinen.

Ikävä kyllä hallituksen esityksessä on myös lukuisia huolestuttavia piirteitä. Työntekijälle myönnettäisiin oleskelulupa pääasiassa viideksi vuodeksi kerrallaan, eikä viranomaisten tarvitsisi enää ennakkoon selvittää palkattavan ulkomaalaisen työntekijän työehtojen täyttymistä. Valvonnan heikentämistä ei voida paikata kehitteillä olevalla ulkomaalaisrekisterin sähköisellä valvontajärjestelmällä, vaikka hallitus haluaa antaa ymmärtää niin.

Nykyisessä käytännössä työlupa myönnetään ensin vuodeksi ja sen jälkeen harkinnan mukaan. Työnantajat joutuvat esittämään viranomaiselle dokumentit palkoista ja niiden sivukuluista sekä kirjanpitäjän lausunnot yrityksen toiminnasta, vakavaraisuudesta, taseesta ja työntekijän toimeentulon edellytyksistä. Näin ollen viranomaisen on helppo seurata ehtojen toteutumista.

Työluvan myöntäminen viideksi vuodeksi kerrallaan yhdistettynä heikkoon valvontaan vaikeuttaisi erityisesti niiden ulkomaalaisten asemaa, joiden työsuhde ei täytä työehtoja tai joilla työsuhdetta ei ole lainkaan. Heillä on suuri riski joutua tekemisiin harmaan talouden kanssa, mikäli he haluavat pysyä Euroopassa. Pahimmillaan he voivat joutua ihmiskaupan uhriksi.

Nykyisin työluvan myöntämiseen vaaditaan viranomaisen tekemä selvitys työehtojen täyttymisestä. Tästä hallitus haluaa kuitenkin luopua, koska sen mukaan työehtosopimukset eivät kuulu lupahakemuksista tulevaisuudessa vastaavan Maahanmuuttoviraston toimivaltaan ja asiantuntemukseen. Selitys ontuu.

Virkamiesten osaamattomuus ei voi eikä saa olla riittävä syy purkaa ennakkovalvontaa. Asiantuntemuksen puutteet pystytään ratkaisemaan kouluttamalla henkilökuntaa ja kiinnittämällä uusien työntekijöiden rekrytoinnissa huomiota työehtosopimusten tuntemukseen.

Jostain syystä hallitus kuitenkin haluaa ratkaista virkamiesten ongelman luottamalla työnantajan vakuutukseen säännöksien noudattamisesta – viranomaisvalvonta halutaan siis ulkoistaa työnantajalle.

Ulkomaalaisten työntekijöiden on jo nyt vaikeaa pitää huolta oikeuksistaan. SAK:n ja ammattiliittojen kokemusten mukaan palkkaan, ylitöihin, loma-aikoihin ja muihin työehtoihin liittyvät rikkomukset ovat heillä huomattavasti yleisempiä kuin kantaväestöllä. Myös kiskonnan tapainen työsyrjintä rajoittuu lähes pelkästään ulkomaalaisiin työntekijöihin ja on huolestuttavasti yleistymässä.

Uudistettu ulkomaalaislaki tekisi ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien polkemisen entistä helpommaksi. Lisäksi kunnollisten yritysten olisi entistäkin hankalampaa kilpailla määräyksiä rikkovien kanssa.

Hallittu, työvoiman todelliseen tarpeeseen perustuva maahanmuuttopolitiikka on koko Suomen etu.

Politiikassa pitää korostua yhteiskunnan vastuu oikeuksien toteutumisesta. Tärkeä väline vastuun kantamiseen on työehtojen uskottava valvonta.

Pia Björkbacka

Kirjoittaja on SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija.

______________________________________________

Helsingin Sanomat/Astrid Thors: Työntekijän oleskeluluvan myöntämisen valvonta tehostuu

Pia Björkbacka kirjoitti (HS Vieraskynä 10. 3.) eduskunnan käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä liittyen työntekijän oleskelulupiin. Kirjoitukseen liittyi väärinkäsityksiä, jotka haluan tässä oikaista.

Hallituksen esitys koskee EU:n ulkopuolelta tulevia kolmansien maiden kansalaisia. Maahanmuuttovirasto suorittaisi jatkossa keskitetysti lupahakemukseen liittyvän ennakkovalvonnan ja tekisi ratkaisun työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä EU:n ulkopuolelta tulevalle kolmannen valtion kansalaiselle. Maahanmuuttoviraston suorittama ennakkovalvonta laajenisi koskemaan kaikkia työntekijän oleskelulupia.

Maahanmuuttoviraston valvonta käsittäisi toimeentuloedellytykset, työehtojen asianmukaisuuden, edellytykset toimia työnantajana sekä edellytysten varmistamisen, jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä tai hyväksyttyä terveydentilaa. Lisäksi selvitetään, ettei yleinen järjestys ja turvallisuus taikka kansanterveys vaarannu eikä kysymys ole maahantulosäännösten kiertämisestä. Hakemukseen liitettävät tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista muodostaisivat työsuhteen minimiehdot.

Valvontaa tehdään näin monen eri asian osalta. Valvontaa ei ole tarkoitus vähentää, toisin kuin Björkbacka antoi ymmärtää.

Viiden vuoden pituinen lupa ei olisi pääsääntö, vaan ensimmäinen lupa voitaisiin edelleen myöntää myös lyhemmäksi aikaa. Viiden vuoden lupa on tarkoitettu selviin tilanteisiin, joissa työntekijä tulee Suomeen pysyväisluontoiseen työhön. Lupa voidaan myös peruuttaa, jos edellytykset eivät enää täyty.

TE-toimistojen yhteydessä olevat työlupayksiköiden resurssit ja asiantuntemus siirtyvät Maahanmuuttovirastoon. Tämä tukee ennakkovalvonnan tehostamista.

Astrid Thors
maahanmuutto- ja eurooppaministeri