Kansan Uutiset: Maahanmuuton vastustajilla on nyt aloite

Kansan Uutiset: Maahanmuuton vastustajilla on nyt aloite 7.3.2010

”Maahanmuuttokriitikot” ovat saaneet suomalaisessa julkisuudessa sanomansa hyvin läpi. Asenneilmapiiri on muuttunut, ja tämä näkyy myös rasistisen rikollisuuden kasvuna, arvioi asiantuntija Mikko Joronen Ihmisoikeusliitosta.

Humaanin maahanmuuttopolitiikan puolustajat ovat viime aikoina joutuneet Suomessa altavastaajan asemaan.

– Keskustelua käydään pitkälti niiden ehdoilla, jotka määrittelevät itsensä maahanmuuttokriitikoiksi. He asettavat kysymykset ja me vastaamme niihin, toteaa Ihmisoikeusliiton etnisen yhdenvertaisuuden asiantuntija Mikko Joronen.

Media ottaa internetin Hommaforumilla esiintyvät, yleensä nimettömät keskustelijat vakavasti. Esimerkiksi uusimman Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen artikkelissa he saivat esittää kysymyksiä maahanmuuttajaministeri Astrid Thorsille.

– Miksi media antaa hommaforumilaisten yksipuolisesti asetella kysymykset? Miksi heidän esittämiään näkökulmia ei tarkastella kriittisesti? Keskustelu ei ole tasapuolista, Joronen toteaa.

Yleensä viestimet ovat tarkkoja siinä, etteivät päästä ääneen ketä tahansa ja kohtelevat valtavirrasta poikkeavien näkemysten edustajia helposti ”höyrypäinä”. Mutta nyt maahanmuuttajavastaisten pikkuryhmien näkemyksiä esitellään kritiikittömästi varteenotettavina vaihtoehtoina, Joronen ihmettelee.

Ongelmia on hyssytelty

Jorosen mielestä myös maahanmuuton puolustajat ovat tehneet virheitä. Ongelmista ei keskusteltu ajoissa riittävän avoimesti 1990-luvulla, jolloin ne alkoivat nousta esiin.

- Monikulttuurisuustyötä tekevät ja maahanmuuttajien parissa työskentelevät kävivät voimakastakin keskustelua esimerkiksi sosiaalietuuksien väärinkäyttäjistä, mutta sitä ei viety julkisuuteen. Asiaa hyssyteltiin liian pitkään. Nyt internetin ja muutaman profiloituneen maahanmuuttokriitikkoedustajan myötä keskustelu on räjähtänyt käsiin.

Sama koskee rikollisuutta. Uuden ilmiön edessä ei tiedetty miten toimia ja ajauduttiin tilanteeseen, jossa maahanmuuttajataustaisten rikollisuudesta ei pidetty meteliä.

- Jos se oltaisiin käsitelty aikaisemmin, siihen oltaisiin todennäköisesti pystytty puuttumaan tehokkaammin. Nyt kun etnisen vähemmistön edustaja tekee jotain rikoslain pykälää rikkovaa, vastapuoli nostaa sen heti esiin kissankorkuisin otsikoin.

Rasistisia rikoksia ennätysmäärä

Maahanmuuton vastustajien saama aloite näkyy hyvin konkreettisesti: Poliisiammattikoulun uusin vuosiselvitys kertoo, että vuonna 2008 rasistisiksi epäiltyjä rikoksia oli noin 60 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

- Koko tilastoidun historian aikana ei ole ollut näin dramaattista vuosittaista muutosta. Aiemmin kasvua on ollut enintään 10 prosenttia vuodessa, Mikko Joronen toteaa.

Muutkin tutkimukset toteavat maahanmuuttajien turvallisuustilanteen heikentyneen. EU:n perusoikeusviraston laajamittaisessa uhritutkimuksessa 34 prosenttia Suomen somaleista kertoi joutuneensa viimeisen kahdentoista kuukauden aikana rasistisen rikoksen uhriksi.

- En ole valmis vetämään suoraa kausaalisuhdetta maahanmuuttokriitikoiden ja rasististen rikosten kasvun välille, mutta pidän hyvin todennäköisenä, että jonkinasteista korrelaatiota on, Joronen puntaroi.

Kun maahanmuuttajavastaisuudesta on tullut aiempaa mediaseksikkäämpää ja hyväksytympää, yhä useammat aiheeseen aiemmin neutraalisti suhtautuneet ovat kallistuneet kielteiselle kannalle. Ja muuttunut asenneilmapiiri näkyy myös illan pimeinä tunteina nakkikioskijonoissa.

Piilorikollisuus ehkä vielä laajempaa

Rasistisista rikoksista yleisimpiä ovat pahoinpitelyt. Myös ilkivalta ja vahingonteot ovat lisääntyneet. Muutama vuosi sitten, kun Joronen oli itse tekemässä Poliisiammattikorkeakoulun vuosiselvitystä, pizzeriakahakoita oli poikkeuksellisen paljon.

- Sanotaan, että "kyllä tänne töihin saa tulla", mutta kun maahanmuuttajat tekevät töitä omissa liikkeissään, niihinkin kohdistetaan järjetöntä ilkivaltaa.

Osa ilkivallasta on humalaisten asiakkaiden riehuntaa, osa suunnitelmallisia hyökkäyksiä jopa polttopullojen kanssa.

- Jos suunnitelmalliset teot lisääntyvät, se on jo osoitus aiempaa tehokkaammasta järjestäytyneisyydestä. Toivottavasti siihen saakka ei mennä, Joronen sanoo.

Suurin osa rikollisuudesta jää piiloon. 2000-luvun alussa Suomen akatemian rahoittamassa laajassa uhritutkimuksessa maahanmuuttajilta kysyttiin, kuinka usein he ovat ilmoittaneet kokemansa rasistisen rikoksen poliisille. Vain 40 prosenttia oli ilmoittanut jokaisen tapauksen.

- Asiaa ei ole sen jälkeen tutkittu, mutta on perusteltua olettaa, että piilorikollisuuden osuus on edelleen korkea.

[...]

Avoin keskustelu auttaa

Millaiset keinot syrjintää ja rasismia vastaan sitten parhaiten purisivat?

Joronen ottaa hyväksi esimerkiksi Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektin kerrostaloalueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia. Niissä on ollut arkisiin toimintatapoihin liittyviä kahnauksia: miten pesutuvassa käyttäydytään, mitä rappukäytävään saa jättää, milloin pitää olla hiljaisuus?

Projektissa on luotu asukasyhdistyksiä, joissa on sekä valtaväestön edustajia että pakolaistaustaisia. Pakolaisneuvonnan työntekijä on ollut keskusteluissa mukana, ongelmakohdat on käyty läpi, luotu yhteiset pelisäännöt ja levitetty tietoa niistä.

- Tämä on toiminut erittäin hyvin. Naapurisopu on Vuosaaressa ja monissa Tampereen lähiöissä parantunut dramaattisesti.

- Tässä tulee selkeästi esiin, että avoin keskustelu, ongelmien käsittely avoimessa ilmapiirissä ja valmius tehdä myönnytyksiä molemmin puolin vie jo aika pitkälle.