MTV3: Turvapaikkahakemusten määrä räjähti

MTV3: Turvapaikkahakemusten määrä räjähti 1.3.2010
YLE Uutiset: Turvapaikkaa hakevien määrä nousi roimasti
Tiedote: Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysit julkaistiin
Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysi vuodelta 2009 (pdf)

Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa 5988 henkilöä, joka on 48 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksintulleiden alaikäisten määrä laski 21 prosentilla vuodesta 2008, kertoo maahanmuuttoviraston tilastoanalyysi. Eniten hakijoita tuli Irakista ja Somaliasta.

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 4335 henkilölle (2008: 1195), joista 32 prosenttia (1373 henkilöä) sai myönteisen päätöksen joko turvapaikan tai oleskeluluvan perusteella.

Perhesidehakemusten määrä kasvoi

Suomesta haki oleskelulupaa kaikkiaan 20 790 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta vuonna 2009. Hakemuksien määrä väheni yhdeksän prosenttia vuodesta 2008. Eniten hakemuksia saapui Venäjältä , Somaliasta ja Kiinasta.

Eniten vähenivät työntekijän oleskelulupahakemukset 42 prosenttia, kun taas muuta omaista koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla. Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla.

Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin 18 260 (2008: 23 112). Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle eli 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 311 henkilölle.

______________________________________________________

YLE Uutiset: Turvapaikkaa hakevien määrä nousi roimasti

Suomesta haki turvapaikkaa liki 6 000 ihmistä viime vuonna, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää maahanmuuttoviraston tilastoista. Oleskelulupaa hakeneiden määrä sen sijaan laski 9 prosenttia, ja heitä oli kaikkiaan 20 790 viime vuonna.

Turvapaikan hakijoiden määrä kasvoi kaikkiaan 48 prosenttia, mutta samaan aikaan yksin saapuneiden alaikäisten määrä laski reilulla viidenneksellä. Heitä saapui Suomeen 557 viime vuonna.

Eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista ja Somaliasta toissavuoden tapaan. Lähtömaiden kärkeen kiipesi myös Bulgaria, josta saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä yhdeksänkertaistui vuoteen 2008 verrattuna. EU-maa Bulgariasta saapui 739 turvapaikanhakijaa.

Maahanmuuttovirasto teki kaikkiaan 4 335 turvapaikkapäätöstä viime vuonna. Kolmannes hakijoista eli 1 373 ihmistä sai myönteisen päätöksen. Dublin-päätöksiä eli tapauksia, joissa hakija palautetaan toiseen EU-maahan, oli 1 488 kappaletta.

Perhesiteiden osuus korostui oleskeluluvissa

Suomesta haki oleskelulupaa vajaat 21 000 ihmistä vuonna 2009, mikä on 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Perhesiteiden perusteella haettujen oleskelulupien määrä nousi kuitenkin 15 prosentilla, kun taas työperäisten hakemusten määrä laski 42 prosenttia vuotta aiemmasta.

Perheenyhdistämistä hakivat useimmiten somalialaiset, jotka jättivät noin 2 200 hakemusta, sekä venäläiset noin 1 350 hakemuksella.

Viime vuonna oleskeluluvan sai kaikkiaan 15 208 ihmistä, mikä on 83 prosenttia kaikista päätöksen saaneista hakijoista.

Suomi myönsi reilut 10 000 kansalaisuutta

Suomi myönsi kansalaisuuden 10 311 ihmiselle viime vuonna. Lähes 7 500 kansalaisuutta myönnettiin etnisille suomalaisille ja heidän jälkeläisilleen, jotka asuvat ulkomailla. Suurta määrää selittää siirtymäkausi, jonka päätyttyä kansalaisuuden hakeminen hankaloituu.

Suomessa asuvista ulkomaalaisista 4 417 haki maan kansalaisuutta. Venäläiset, somalialaiset ja irakilaiset hakivat kansalaisuutta ahkerimmin. Myönteisen päätöksen sai 2 821 ihmistä.

______________________________________________________

Tiedote: Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysit julkaistiin

Maahanmuuttoviraston oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioita koskevat tilastoanalyysit vuodelta 2009 on julkaistu viraston verkkosivuilla. Analyysit perustuvat helmikuun puolivälissä vahvistettuihin lukuihin.

Oleskelulupaa haki 20 790

Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2009 kaikkiaan 20 790 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2008: 22 904). Eniten hakemuksia saapui Venäjältä (4 260), Somaliasta (2 267) ja Kiinasta (1 473).

Eniten, 42 prosenttia, vähenivät työntekijän oleskelulupahakemukset, kun taas muuta omaista koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla. Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimaisesti suurin hakijakansalaisuus perhesidehakemuksissa oli Somalia (2 204 hakijaa). Seuraavaksi eniten perheenyhdistämistä hakivat venäläiset (1 354) ja intialaiset (478). Perhesidehakemusten ennustetaan lisääntyvän lähivuosina merkittävästi, koska turvapaikanhakijana maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä on kasvanut.

Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin 18 260 (2008: 23 112). Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle eli 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.

Turvapaikanhakijoita 5 988

Turvapaikkaa Suomesta haki viime vuonna 5 988 henkilöä, joista 557 oli yksintulleita alaikäisiä. Kokonaishakijamäärä kasvoi 48 prosentilla edellisvuodesta (2008: 4 035), kun taas yksintulleiden alaikäisten määrä laski 21 prosentilla (2008: 706).

Eniten turvapaikanhakijoita tuli vuoden 2008 tapaan Irakista (1 195) ja Somaliasta (1 180). Kolmanneksi tilastossa nousivat bulgarialaiset (739), joiden määrä yhdeksänkertaistui vuodesta 2008. Kasvu oli voimakasta myös venäläisten ja srilankalaisten kohdalla. Yksintulleissa alaikäisissä suurimmat hakijaryhmät olivat somalialaiset (201), irakilaiset (151) ja afganistanilaiset (85). Naisia kaikista hakijoista oli 27 prosenttia.

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 4 335 henkilölle (2008: 1 995). Heistä 32 prosenttia (1 373 henkilöä) sai myönteisen päätöksen eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Turvapaikkoja myönnettiin 116 (2008: 89). Dublin-päätöksiä[1] tehtiin 1 488 kappaletta eli 34 prosenttia kaikista päätöksistä (2008: 500, 25 prosenttia).

Suomen kansalaisuuden sai 10 311

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 311 henkilölle (hakemuksesta 2 821 ja ilmoituksen perusteella 7 490 henkilölle). Eniten kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli venäläisiä, somalialaisia ja irakilaisia. Ilmoituksella kansalaisuuden saaneista suurimmat ryhmät olivat ruotsalaiset, yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset.

Hakemuksella Suomen kansalaisuutta haki viime vuonna 4 417 henkilöä (2008: 4 986). Suurimmat hakijaryhmät olivat edellisvuoden tapaan venäläiset (1 455), somalialaiset (350) ja afganistanilaiset (280).

Uutena suurimpien hakijaryhmien listalle nousivat sudanilaiset, jotka hakivat Suomen kansalaisuutta yli viisi kertaa aiempaa vilkkaammin (2009: 121 hakijaa, 2008: 20). Tämä johtunee kiintiöpakolaisvalinnoista vuosina 2003­–2004, jolloin yli 500 Sudanin kansalaista saapui Suomeen kiintiöpakolaisina. Kymmenen suurimman hakijakansalaisuuden joukossa on yhä myös yksi EU-valtio, Viro. Viime vuonna 203 virolaista haki Suomen kansalaisuutta (2008: 155).

Ilmoituksella Suomen kansalaisuutta haki 546 henkilöä. Heistä 173 oli 18–22-vuotiaita, nuoruutensa Suomessa asuneita ulkomaalaisia, 78 suomalaisen isän avioliiton ulkopuolella ulkomailla syntyneitä lapsia ja 40 Suomessa asuvia Pohjoismaiden kansalaisia.

Vuonna 2009 tehdyistä kansalaisuushakemuspäätöksistä 90 prosenttia oli myönteisiä. Kansalaisuusilmoituspäätöksissä myönteisten osuus nousi 96 prosenttiin.

Tarkemmat analyysit verkossa

Tarkemmat analyysit vuoden 2009 oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioista löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta osoitteesta www.migri.fi > Tilastot > Oleskelulupa / Turvapaikka / Kansalaisuus.

Lisätietoja medialle

* oleskelulupa-asiat: johtaja Heikki Taskinen, puh. 071 873 0431,
s-posti: heikki.taskinen@migri.fi tai
tulosalueen johtaja Pauliina Helminen, puh. 071 873 0431,
s-posti: pauliina.helminen@migri.fi
* turvapaikka-asiat: johtaja Esko Repo, puh. 071 873 0431,
s-posti: esko.repo@migri.fi
* kansalaisuusasiat: johtaja Tiina Suominen, puh. 071 873 0431,
s-posti: tiina.suominen@migri.fi

[1] Dublin-päätöksessä hakemusta ei tutkita Suomessa, vaan hakija käännytetään vastuussa olevaan valtioon. EU-maiden, Islannin, Norjan ja Sveitsin välisen Dublin-järjestelmän periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä sopimusvaltiossa. Jos turvapaikkahakemuksen jättävä on aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta Dublin-maasta, tämä maa on velvollinen ottamaan hakijan takaisin ja käsittelemään hänen hakemuksensa.