Bjarne Kallis: Pakolaisten kyky sopeutua Suomeen on otettava huomioon

Pohjalainen, mielipide: Bjarne Kallis: Pakolaisten kyky sopeutua Suomeen on otettava huomioon 14.11.2010

Poliitikot ottavat aina riskin alkaessaan puhua tai kirjoittaa pakolaispolitiikastamme. Joko tätä henkilöä syytetään rasismista tai sitten liiasta sinisilmäisyydestä. Otan kuitenkin riskin, ja yritän tuoda esiin joitakin pakolaispolitiikkaan liittyviä faktoja ja mielipiteitä. Ensinnäkin olen sitä mieltä, että on täysin sopivaa ottaa kiintiöpakolaisten valinnassa huomioon se, kuinka hyvin nämä sopeutuvat yhteiskuntaamme. Pidän nimittäin selvänä sitä, että kaikilla, jotka ovat pakolaisleireillä, joista kiintiöpakolaiset valitaan, on suurin piirtein yhtä suuri tarve saada itselleen uusi kotimaa. Sitä, että silloin otetaan huomioon heidän kulttuurinen ja uskonnollinen taustansa, ei voida pitää syrjivänä, kunhan tämä tausta ei saa suurempaa merkitystä kuin jonkun toisen pakolaisen vielä huonompi asema.

Ministerit Thors ja Wallin sanovat, että avun tarve pitäisi olla etusijalla. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että Suomi valitsisi pakolaisia, joita mikään toinen maa ei halua esimerkiksi fyysisen vamman tai mielenterveysongelmien vuoksi. Minun tietääkseni Suomi ei ole toiminut tällä Wallinin ja Thorsin esittämällä tavalla.

On hyvä,että päättäjät ja kansalaiset saavat tarkempia tietoja siitä, millaista taloudellista tukea Suomi verrattuna muihin Euroopan maihin verrattuna maksaa pakolaiskeskuksissa asuville pakolaisille. Tämä on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä huhujen leviämistä liian pienistä tai liian suurista avustuksista.

Erot entisten itäblokin maiden ja Länsi-Euroopan maiden välillä ovat melko suuria. Esimerkiksi Puolassa, Slovakiassa, Tsekin tasavallassa, Latviassa, mutta myös Belgiassa, maksetaan vain taskurahaa, jonka suuruus on kahdeksan ja 36 euron välillä kuukaudessa. Pohjoismaista kärjessä on Norja, joka antaa 146 euroa sekä ruoan ja majoituksen. Ruotsissa korvaus on 198 euroa ja asunto ja Suomessa 292 euroa ja majoitus tai 88 euroa sekä ruoka ja majoitus.

Kun tuli ilmi se, että Suomi toimi avokätisimmin maksaessaan matkat perheenjäsenten yhdistämistapauksissa, päädyttiin periaatteiden muuttamiseen niin, että toimintamme suhteutuisi paremmin Pohjoismaisten naapuriemme toimintaperiaatteisiin.

On voitu havaita se, että huhu siitä, millaisia korvauksia ja muita etuja pakolainen voi saada eri maissa, on melko nopeasti levinnyt maihin, joista pakolaisia tulee. Suomen tekemillä toimintaperiaatteiden tiukentamisilla on ollut se seuraus, että täysikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna laskenut yli 30 prosentilla, ja alaikäisten määrä 50 prosentilla vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

BJARNE KALLIS

Kansanedustaja, kd.

Kokkola