Iltalehti: Wille Rydman: "En kerää suosiopisteitä"

Iltalehti: Wille Rydman: "En kerää suosiopisteitä" 1.6.2011

Iltalehti: Iltalehden lukijat tuomitsevat ruotsinkielisten ja maahanmuuttajien erityiskohtelun

Uusi Suomi: Kokoomuksen riita kiihtyy: ”Pääsi pieni tuhnu hississä”

Marko Ruokolainen: Kiintiöblogi - Risuja kokoomusnuorelta Kokoomusnuorille (blogi)

Suomenmaa: Kurvinen: Heikoimpia on tuettava

HBL: Sirpa Pietikäinen: ”Dags att ta itu med Rydman”

Kokoomusnuorten pomo Wille Rydman ei hätkähdä puoluejohdon kritiikistä.

- En ole suosiopisteitä keräämässä, vaan vaikuttamassa yhteisiin asioihin sanomalla rehellisesti kantani.

Näin toteaa kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman, joka on ajautunut jälleen törmäyskurssille ukkopuolueen kanssa.

Tämänkertainen riita sai alkunsa kokoomusnuorten linjattua, että vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on "hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista".

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen tuomitsi Rydmanin edustaman nuorisojärjestön kannanoton yksiselitteisesti.

Kataisen mukaan kokoomus hyväksyy ns. positiivisen diskriminaation, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin (IS 31.5).

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Henna Virkkunen tuki Kataista ja sanoi, että myönteisessä diskriminaatiossa on kyse tasa-arvoisten mahdolllisuuksien ja yhteiskunnan eheyden edistämisestä.

Puoltaa tukiopetusta

Kokoomuksen nuorisojärjestö on saanut rahoitusta kokoomuksen puolueyhteisöltä. Laittaisitko nämä rahahanat kiinni, koska kyse on erityiskohtelusta?

- Se on puolueen päätettävissä. Kyse on siitä, mihin puolue tai julkinen taho haluaa tähdätä.

Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on suosittu mustia työnhaussa, koska heitä on kohdeltu historian saatossa epäoikeudenmukaisesti. Ovatko erilaiset säännöt tällaisessa tapauksessa perusteltuja?

- En ota Etelä-Afrikan tilanteeseen kantaa, en tunne asiaa riittävästi.

- Lähtökohtana pitää olla, että pätevyyden edelle ei pitäisi mennä etnisen taustan vuoksi. Muussa tapauksessa kyse on rasismista.

Valmistuit valtiotieteiden maisteriksi kahdessa vuodessa, mutta kaikki eivät selviä kunnialla edes peruskoulusta. Olisitko valmis lopettamaan koulujen tukiopetuksen?

- En. Sitä en pidä hyväksyttävänä, että saa etua sukupuolen, uskonnollisen taustan tai ihonvärin perusteella.

Ulkoministeri Alexander Stubb sanoi reilu vuosi sitten (HS 19.3.2010), että Wille Rydmanin lausunnoissa haiskahtaa rasismi, nationalismi ja ksenofobia. Rydmania kritiikki huvitti.

- Se lähinnä, kun Stubb sanoi, että joka puolueessa on rydmaneita. Olen äänestänyt Stubbia 2004. Hän edusti kaikkein edistyksellisintä länsimielistä politiikkaa. Kotimaan politiikan kaikissa kysymyksissä Stubbilla ei ole samanlaista perehtyneisyyttä.

75 000 euron kampanja

Wille Rydmanin runsas vaalimainonta herätti huomiota Helsingin katukuvassa.

Rydmanin eduskuntavaalibudjetti oli peräti 75 000 euroa.

Rydmanin mukaan hänellä ei ollut vaikeuksia kerätä vaalirahaa.

- Oli omia säästöjä, puolueyhteisöltä tuli tukea ja yksittäisiä tukijoita ja lahjoittajia oli huomattava määrä.

Helsingissä kaikkiaan kymmenen ehdokasta sai enemmän ääniä kuin Rydman.

Kääntyivätkö niskalenkki maahanmuutosta -tyyppiset sloganit sinua vastaan?

- Ei ollenkaan. Jos olisin saanut vain 600 ääntä lisää, olisin mennyt läpi. Ne asiat ja arvot, joita pidin esillä, saivat vaaleissa valtavan suuren kannatuksen. Henkilökohtaisesti ongelmallista oli, että protesti kanavoitui perussuomalaisten kannatukseksi.

____________________________________________

Uusi Suomi: Kokoomuksen riita kiihtyy: ”Pääsi pieni tuhnu hississä”

Kokoomuksen Nuorten Liiton tuomitseva kannanotto niin sanottuun positiiviseen syrjintään jakaa liiton jäseniä. Itä-Uudenmaan kokoomusnuorten puheenjohtaja Marko Ruokolainen haukkuu Puheenvuoro-blogissaan liiton kannanoton, joka oli maahanmuuttokritiikistään tunnetun puheenjohtaja Wille Rydmanin käsialaa.

Marko Ruokolaisen mielestä Rydmanin provokaatio oli ”kuin pienen tuhnun päästäminen täydessä hississä”.

–Se aiheuttaa muissa itseään huvittavaa paheksuntaa ja kerää yläfemmat muilta päästelijöiltä. Kuitenkaan se ei loppupeleissä välttämättä ole hyväksi omalle agendalle, Ruokolainen sanailee.

Aiemmin Rydmanin linjausta on kritisoinut kokoomuksen riveistä muun muassa ministeri Henna Virkkunen.

Rydmanin kannaotossa todettiin, että ”vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on kokoomusnuorten mielestä hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista”. Kannanotto seurasi perussuomalaisten rasismin vastaista julkilausumaa, jossa tuomittiin negatiivisen syrjinnän lisäksi myös niin kutsuttu positiivinen syrjintä.

Ruokolaisen mielestä liiton kannanotto on mustavalkoinen ja ristiriitainen.

–Kannanoton läpikäytyäni pystyin vain todeta, että taivas varjele mikä roiskaisu, Ruokolainen kirjoittaa.

Ruokolainen on Rydmanin kanssa samaa mieltä siitä, että esimerkiksi rekrytointipäätösten tekeminen vain sukupuolen tai etnisen taustan perusteella on tuomittavaa. Näin on Ruokolaisen mielestä kuitenkin vain, ”mikäli ihmisille on jo alun perin pystytty tarjoamaan yhtäläiset lähtökohdat ja mahdollisuudet”.

Elävässä elämässä yhtäläisiä lähtökohtia ei Ruokolaisen mukaan usein esimerkiksi maahanmuuttajien tapauksessa olla pystytty luomaan.

–Joten tasa-arvoisen tilanteen luomiseksi on käytettävä positiivista syrjintää, Ruokolainen summaa.

Wille Rydman kommentoi kannanoton nostattamaa kohua Uudelle Suomelle eilen.
____________________________________________

Marko Ruokolainen: Kiintiöblogi - Risuja kokoomusnuorelta Kokoomusnuorille (blogi)

Perussuomalaisten rasisminvastaisesta julkilausumasta syntynyt keskustelu sai uutta tuulta purjeisiin kun oma ja rakas Kokoomuksen Nuorten Liitto latoi pöytään kannanoton jossa se tuomitsee positiivisen erityiskohtelun ja vähemmistöjen suosimisen enemmistön kustannuksella. Verkkolehtien otsikoiden jälkeen oli sitten tutustuttava itse julkilausumaan ja otetteva selvää mistäs nyt oikein tuulee. Kannanoton läpikäytyäni pystyin vain todeta, että taivas varjele mikä roiskaisu. Julkilausuma on yksinkertaisen mustavalkoinen ja ristiriitainen.

"Jos Suomesta todella halutaan tasa-arvoinen yhteiskunta, ei rekrytointitilanteissa esimerkiksi sukupuolella tai etnisellä taustalla tulisi olla mitään merkitystä. Ainoastaan pätevyyden tulisi ratkaista"

Näin julistaa Liiton puheenjohtaja Wille Rydman heti haukuttuaan nykypolitiikot. Tosiaan, esimerkiksi rekrytointipäästösten tekeminen vain esimerkiksi sukupuolen tai etnisen taustan perusteella on tuomittavaa, mikäli ihmisille on jo alunperin pystytty tarjoamaan yhtäläiset lähtökohdat ja mahdollisuudet. Hypoteettisessa tilanteessa missä samaa työtä tavoittelee saman koulutuksen ja työkokemuksen omaava suomalainen valkoinen mies ja afrikkalaistaustainen, kuitenkin suomalainen nainen, rekrytointipäätöksen tekeminen vain ihonvärin tai sukupuolen perusteella ilman minkäänlaista tuotannollista tai yhteiskunnallista merkitystä on todellakin väärin. Otetaampa kuitenkin esimerkki elävästä elämästä:

Ulkomaalainen poika muuttaa äitinsä mukana pienelle paikkakunnalle Suomeen. Poika aloittaa koulunkäyntinsä Suomessa peruskoulun viidenneltä luokalta. Pienen paikkakunnan koulu ei pysty pojalle tarjoamaan oman äidinkielensä opetusta ja opettajat näkee parhaaksi pojan aloittavan muiden mukana suomen opiskelun äidinkielenä. Oltuaan Suomessa viisi vuotta poika saa peruskoulun päätökseen ja hän aikoo opiskelemaan rakennusalaa ammattikouluun. Poika on oppinut jo puhumaan suomea erittäin sujuvasti, mutta haasteellisempi kirjallinen anti tökkii yhä. Tämän vuoksi poika saa äidinkielestä kantasuomalaisia luokkatovereitaan heikomman arvosanan, heikentäen pojan keskiarvoa niin, että ammattikoulu on jäädä haaveeksi. Äidinkielen arvosana kuitenkin jätetään huomioimatta sillä verukkeella, että poika on opetellut vierasta kieltä äidinkielenään viisi vuotta muiden opeteltua sitä omana äidinkielenään 9 vuotta.

Tämä on malliesimerkki positiivisesta syrjinnästä. Siinä vähemmistöön kuuluvaa henkilöä suositaan jonkun enemmistöön kuuluvan henkilön kustannuksella. Kuitenkin tämä kuulostaa täysin reilulta ja oikeudenmukaiselta, eikö? Tässä tapauksessa yhtäläisiä lähtökohtia ei olla pystytty luomaan, joten tasa-arvoisen tilanteen luomiseksi on käytettävä positiivista syrjintää.

Julkilausumassaan Kokoomusnuorten johto myös vaatii, että ”yksilöitä kohdellaan Suomessa yksilöinä eikä erilaisten vähemmistö- tai enemmistöryhmien jäseninä”. Tosiasiassa positiivinen syrjintä ei kohdistu ikinä mihinkään ryhmittymiin vaan yksilöihin. Joissain ryhmittymissä kuten maahanmuuttajissa, nuorissa tai vanhuksissa on vain suhteellisesti enemmän yksilöitä, keille yhtäläisiä lähtökohtia ei olla pystytty tarjoamaan ja joiden merkitys yhteiskunnan eheyden kannalta on erityisen tärkeää. Vaikka joissain kaupungeissa ollaan ohjeistettu suosimaan maahanmuuttajia kaupungin työpaikkojen rekrytoinnissa tuskin kukaan on vaatimassa äskettäin työttömäksi jääneen Suomessa pitkään asuneen intialaisen insinöörin ohittavan suomalaista pitkäaikaistyötöntä kaupungin puutarhatöihin haettaessa, vaikka maahanmuuttaja sattuu olemaankin.

Positiivisella syrjinnällä voidaan hakea myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näitä toimia on esimerkiksi riskiryhmään kuuluvien nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisen erityinen tukeminen, jolla pyritään estämään yhteiskunnan kannalta epämieluisia lopputulemia kuten syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja rikollisuutta. Myös sukupuolikiintiöt ovat tälläisiä, naisten erinäisellä suosimisella ollaan 1900-luvulla tultu pitkä matka tilanteeseen jossa lähtökohdat alkaa laajalti olla sukupuolesta riippumattomia. Siinä mielessä ollaan kuitenkin oikeilla linjoilla, että monilla aloilla, joskaan ei kaikilla, sukupuolikiintiöt alkaa tämän vuoksi olla tarpeettomia. Kuitenkin vain ja ainoastaan positiivisen syrjinnän ansiosta. Positiivisen diskriminaation tulee toimiakseen olla samalle viivalle tuomista, ei niinkään samalla viivalla pitämistä. Tämä on mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Positiivisen diskriminaation ehdoton tuomitseminen on yhtä typerää kuin sen ehdoton hyväksyminenkin, keskustelu aiheesta onkin mennyt kovin kaksinapaiseksi ja irrationaaliseksi. Kokoomusnuorten julkilausuma onkin enemmän tietoinen provokaatio kuin harkittu ja perusteltu kannanotto. Vähän kuin pienen tuhnun päästäminen täydessä hississä. Se aiheuttaa muissa itseään huvittavaa paheksuntaa ja kerää yläfemmat muilta päästelijöiltä. Kuitenkaan se ei loppupeleissä välttämättä ole hyväksi omalle agendalle.

_________________________________________

Suomenmaa: Kurvinen: Heikoimpia on tuettava

Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen pitää kokoomuskollegansa Wille Rydmanin viimeisintä kannanottoa rohkeana vetona. Rydman esittää, että esimerkiksi työpaikkarekrytoinnissa harjoitettu positiivinen syrjintä tulisi lopettaa. Rydmanin tulilinjalla ovat erityisesti sukupuolikiintiöt ja maahanmuuttajien suosimista puoltavat ohjeet.

Kurvisen mukaan Rydmanin kannanotto sopii kokoomusnuorten uuskonservatiiviseen ja oikeistolaiseen linjaan. Keskustanuoret haluavat korostaa mahdollisuuksien tasa-arvoa.

– Kaikille on pyrittävä takaamaan samat mahdollisuudet. Mahdollisuuksien tasa-arvoa ei synny, jos tietyille ryhmille ei ole tarjolla helpotuksia. Jos on tullut Suomeen 15-vuotiaana ja elänyt lapsuutensa vankileirillä, ei totisesti ole samalla viivalla kuin Wille Rydman tai Antti Kurvinen.

Samoilla linjoilla on myös keskustanuorten varapuheenjohtaja Aleksi Eskelinen tiedotteessaan.

– Ei suomalainen yhteiskunta voi olla mikään koiratappelukenttä, jossa vahvimmat pyrkivät raatelemaan heikompiaan. Jokaisen ihmisyyttä tulee kunnioittaa siinä määrin, että annetaan edellytykset ihmisarvoiselle elämälle. Tämä edellyttää sitä, että vähemmistöjä tulee suojella erilaisilla erityistoimenpiteillä, Eskelinen tähdentää.

Kurvinen pitää hyvänä sitä, että kokoomusnuoret ja perussuomalaiset ovat nostaneet asian keskusteluun. Hän ei ymmärrä hyssyttelyä, jolla keskustelua yritetään suitsia.

– Asioita pitää voida tarkastella kriittisesti. En pidä siitä, että keskustelun avaajia kivitetään.

Kurvinen itse haluaa lisää keskustelua kiintiöistä.

– Tosiasia on, että sukupuolikiintiöt kunnallishallinnossa eivät ole ongelmattomia. En halua Suomeen kiintiöyhteiskuntaa, jossa on säädetty vähimmäismäärät kaikille erilaisille ryhmille.

__________________________

HBL: Sirpa Pietikäinen: ”Dags att ta itu med Rydman”

[...]

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on huolissaan siitä, että kokoomusnuoret ovat jo pitkään lähentyneet perussuomalaisia ja eurooppalaista oikeistopopulismia. Hän katsoo, että kun joku alkaa tuhoamaan perustuslakia ja ihmisoikeuksia pesäpallomailan kanssa, asiaan täytyy puuttua.

Pietikäisen mukaan kyseessä on suuressa määrin yksi henkilö, Wille Rydman, joka huseeraa mielipiteineen kuten haluaa.

Nuorisojärjestön on otettava vastuuta ja erotettava puheenjohtajansa tai pidettävä huolta, että hän ryhtyy käyttäytymään kunnolla.

Emopuolue ei voi erottaa nuorisojärjestön puheenjohtajaa, mutta jos nuoret eivät tee jotain asialle, on emopuolueen hallituksen tai valtuuston otettava asia esille heidän kanssaan, sanoo Pietikäinen.

- Joko hänet voidaan erottaa tai sitten hän voi sanoa tehneensä virheen ja muuttavansa käyttäytymistään. Kaikilla on oikeus tehdä isoja virheitä ja oppia niistä. (käännös)