tiistai 31. toukokuuta 2011

Demari: Perussuomalaiset lähtivät pelin politiikkaan

Demari, pääkirjoitus: Perussuomalaiset lähtivät pelin politiikkaan 31.5.2011

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja erityisesti kansanedustaja Jussi Halla-aho lähtivät harrastamaan vanhan SMP:n tuomitsemaa "pelin politiikkaa" oikein kunnolla. Mutta ainakin ensimmäinen yritys kolahti pahasti omaan nilkkaan.

PS:n eduskuntaryhmä hyväksyi syrjintää ja rasismia koskevan kannanoton, jota se tarjosi myös muiden eduskuntaryhmien allekirjoitettavaksi. Luonnoksen laati kansanedustaja Jussi Halla-aho ja ryhmä hyväksyi sen yksimielisesti. Siinä tuomitaan syrjintä ja rasismi, mutta myös kaikki etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuva suosiminen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.

Halla-ahon tähtäimessä oli ensisijassa ruotsinkielisten kiintiöt koulutuspaikoista. Hommafoorumin nettisivuilla hän kirjoitti, että "pallo on nyt vastapuolella. Joko ne allekirjoittavat paperin, joka tuomitsee myös positiivisen diskriminaation ja ruotsinkielisten kiintiöt, tai sitten me kysymme niiltä seuraavat neljä vuotta, eivätkö ne vastustakaan kaikkea syrjintää."

Opiskelijakiintiöillä on haluttu turvata esimerkiksi ruotsinkielisten lääkärien ja tuomarien määrää. Vähemmistöjen suosimista, jota joskus nimitetään myös positiiviseksi syrjinnäksi, harrastetaan kuitenkin monin muinkin tavoin.

Vammaiset ovat suurin vähemmistöryhmä yhteiskunnassa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut, mutta ei vielä vahvistanut, lähtee siitä, että erilaiset tukitoimet eivät ole syrjintää, jos ne auttavat vammaisia yhdenvertaisuuteen.

Sotaveteraaneilla, joista perussuomalaiset yleensä puhuvat kauniisti, on monia erityisoikeuksia. Naisten asemaa julkisessa päätöksenteossa on koetettu parantaa säätämällä sukupuolikiintiöistä päätöksentekoelimissä.

Muut eduskuntaryhmät huomasivat heti tarkoituksen eivätkä lähteneet mukaan. Jotkut oikeusoppineet totesivat linjauksen olevan vastoin perustuslakia.

Perussuomalaiset ovat koettaneet rimpuilla irti tällaisista tulkinnoista. Mutta pallo ei ole vastapuolella, vaan perussuomalaisten sylissä. He voisivat vastata esimerkiksi kysymyksiin, miltä kaikilta osin he haluavat muuttaa perustuslakia, mistä kaikista kansainvälisistä sitoumuksista ja sopimuksista Suomen on sanouduttava irti, äänestävätkö he vastaan, kun vammaisten oikeuksia koskevaa sopimus tulee eduskunnan käsittelyyn?

Tapahtumaketju opetti myös, että perussuomalaisten kokematonta eduskuntaryhmää on helppo naruttaa. Muiden, mutta myös perussuomalaisten itsensä on syytä olla varuillaan.

_______________________________________________

Länsi-Savo: Heikkojen tukeminen ei ole syrjintää

Rasismin kitkeminen aiotaan muodossa tai toisessa kirjata tulevan hallituksen ohjelmaan.

Taustalla lienevät niin yhden perussuomalaisen kansanedustajan viime aikojen epämääräiset lausunnot ja koko eduskuntaryhmän rasismin tuomitseva kasvojenpesulta vaikuttava julkilausuma kuin presidentti Tarja Halosen rasismin ja muukalaisvihan huomioon ottamista suositteleva kannanotto viikonloppuna.

Perussuomalaisten julkilausuma on ilmiselvästi laadittu ketunhäntä kainalossa, sillä rasismin ja syrjinnän vastaisuuteen liitetään myös niin sanottu positiivinen syrjintä.

Eipä ihme, etteivät muut eduskuntaryhmät ole innostuneet julkilausumasta. Ymmärrystä on tähän mennessä tullut vain kokoomusnuorilta.

Kaikkien hallitusten tehtävä on vastustaa syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta ja edistää tasavertaisuutta. On vaikea nähdä, miksi juuri nyt pitäisi arvioida rasismia uudelleen.

Jo edellinen eduskunta edellytti hallituksen tukea toimintaohjelmalle, jonka tarkoitus on edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.

Kaiken lisäksi juuri kesäkuun alussa rasististen rikosten rangaistukset uudistuvat EU-sopimusten pohjalta.

Säännöstä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta voidaan tästedes soveltaa myös tilanteissa, joissa henkilö pitää rasistista materiaalia saatavilla. Sitä voidaan lisäksi soveltaa muissakin viharikoksissa kuten vakaumukseen, seksuaalinen suuntautumiseen ja vammaisuuteen kohdistuvissa tapauksissa.

Rasismi on täysin eri asia kuin positiivinen syrjintä. Viime mainittu on tosin surkea termi. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tasa-arvoa ja tasavertaisuutta edistetään ottamalla erikseen huomioon tietyt ryhmät.

Esimerkiksi luottamushenkilöorganisaatioiden ja yrityselämän naiskiintiöt tai maahanmuuttajia koskevat rekrytointisuositukset on nähty tarpeellisiksi, jotta tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus toteutuisivat paremmin.

Varsinkin periaate heikoimpien tukemisesta on laajasti hyväksytty. Haluavatko perussuomalaiset, että vammaisten, sotiemme veteraanien tai opiskelijoiden erityinen tukeminen lopetetaan?
_____________________________________________

Helsingin Sanomat: Keskustanuoret: Kokoomuksen syrjintäkannat ovat sumutusta

Keskustan nuorisojärjestö tyrmää kokoomusnuorten maanantaina esittämät vaatimukset positiivisen syrjinnän lopettamiseksi. Keskustanuorten varapuheenjohtaja Aleksi Eskelinen arvostelee myös kokoomuksen puheenjohtajaa Jyrki Kataista kaksilla rattailla ajamisesta ja äänestäjien sumuttamisesta.

Eskelinen arvioi, että kokoomusnuorille on puolueessa tietoisesti roolitettu "änkyrän oikeistokonservatiivin rooli" samaan aikaan kun puoluejohto esittää tasoittelevia mielipiteitä.

"Puoluejohtaja Jyrki Katainen pesee kätensä kohusta väittämällä Wille Rydmanin edustavan vain yksityisajattelua. Mutta eihän asia näin ole. Rydmanin takana on puolueen vahva nuorisojärjestö", Eskelinen huomauttaa tiedotteessa.

Eskelinen arvioi, että kokoomuksen taktiikkana on purkaa puolueen sisäistä tyytymättömyyttä ja lepyttää sen konservatiivisia äänestäjiä. Kokoomusnuorten julkilausuma oli hänen mukaansa tuorein esimerkki tästä.

Eskelisen mielestä kokoomuksessa vannotaan "iloisen kansainvälisen meiningin nimeen ja samaan aikaan siipien suojassa hyysätään kasvavaa laitaoikeistoa".

Hänen mukaansa on absurdia kuvitella, että hallitusneuvotteluissa Säätytalolla pohditaan rasismin vastaisia toimenpiteitä, kun kokoomuksen nuorisojärjestö esittää positiivisesta syrjinnästä luopumista.

"Ei suomalainen yhteiskunta voi olla mikään koiratappelukenttä, jossa vahvimmat pyrkivät raatelemaan heikompiaan. Jokaisen ihmisyyttä tulee kunnioittaa siinä määrin, että annetaan edellytykset ihmisarvoiselle elämälle. Tämä edellyttää sitä, että vähemmistöjä tulee suojella erilaisilla erityistoimenpiteillä", Eskelinen linjaa.
______________________________________________


Verkkouutiset: "Perussuomalaiset ja kokoomusnuoret haluavat Suomeen viidakon lait"

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan, kansanedustaja Risto Kalliorinteen mielestä kokoomusnuoret ja perussuomalaiset osoittavat todelliset karvansa vastustaessaan positiivista syrjintää.

Risto Kalliorinne muistuttaa, että vähemmistöt saavat erityisapua ja -tukea, joita ilman he voisivat jäädä eriarvoiseen asemaan. Positiivinen syrjintä on heikomman tukemista.

- Kaiken maailman poliittiset viisastelijat näyttävät haluavan Suomeen viidakon lait, jossa vahvempi voisi kyykyttää heikompaansa epäinhimilliseen malliin. Onko oikein, että esimerkiksi maallemme itsenäisyyden taistelleilta sotaveteraaneilta riistettäisiin vaatimattomat etuoikeudet kokoomusnuorten ja perussuomalaisten esittämällä tavalla, Kalliorinne kysyy.

Kalliorinne ei pidä myöskään oikeana sitä, että esimerkiksi työttömien tietyissä paikoissa nauttimista etuoikeuksista luovuttaisiin perussuomalaisen ja kokoomusnuorten linjauksiin sisältyvän ajatuksen mukaisesti.

- Työttömien elämä on muutenkin vaikeaa, joten päähänpotkimista ei tarvitse lisätä. Ja yhtä lailla esimerkiksi opiskelija-alennukset esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä on säilytettävä ja niitä on jopa lisättävä, hän sanoo.
______________________________________________

Kansan Uutiset: Kokoomusnuorten aivopieru sen todistaa: Puolue roolittanut nuoret oikeistoänkyröiksi

Maanantain nettihitiksi noussut kokoomusnuorten rasistinen kannanotto ammuttiin alas jo maanantaina kokoomuksen toimesta. Kokoomusnuoret tuomitsivat Perussuomalaisten tavoin vähemmistöjen erityiskohtelun.

Tiistaina sen tyrmäsi muiden muassa Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne.

Myös Keskustanuorten varapuheenjohtaja Aleksi Eskelinen paheksui kokoomusnuorten toimintaa. Hän uskoo, että kokoomusnuorten tavoitteena oli maksimaaliseen mediahuomio hinnalla millä hyvänsä.

– Puoluejohtaja Jyrki Katainen pesee kätensä kohusta väittämällä Wille Rydmanin edustavan vain yksityisajattelua. Mutta eihän asia näin ole. Rydmanin takana on puolueen vahva nuorisojärjestö, Eskelinen huomauttaa kannanoton kirjatun Kokoomuksen Nuorten Liiton nimiin.

– Eikä Rydmanin omana aivopieruna.

Wille Rydman on kokoomusnuorten puheenjohtaja, Katainen taas kokoomuksen puheenjohtaja.

Tietoinen rooli

Eskelinen ei usko kokoomusjohtoa, vaan arvioi, että kokoomusnuorille on puolueessa tietoisesti roolitettu änkyrän oikeistokonservatiivin rooli.

– Näin saadaan purettua kokoomuksen sisällä päivä päivältä kasvavaa tyytymättömyyttä Kataisen sosialistihallituksen kaavailuihin, Eskelinen toteaa tiedotteessaan.

– Kodin, uskonnon ja isänmaan nimeen vannovaa kokoomussiipeä koetetaan jälleen kerran lepyttää rydmanilaisten irtiotoilla, kuten on jo monesti tehty viimeisen parin vuoden aikana.

Koiratappelua?

Eskelisen mielestä kokoomus sumuttaa kansalaisia surutta. Toisaalla vannotaan iloisen kansainvälisen meiningin nimeen ja samaan aikaan siipien suojassa hyysätään kasvavaa laitaoikeistoa.

– On aivan absurdia kuvitella, että hallitusneuvotteluissa säätytalolla pohditaan rasismin vastaisia toimenpiteitä, kun yksi keskeinen nuorisojärjestö haluaa poistaa muun muassa vammaisten, sairaiden, sotaveteraanien, vanhusten ja lasten erityisaseman.

Eskelinen toteaa, että suomalainen yhteiskunta ei voi olla mikään koiratappelukenttä, jossa vahvimmat pyrkivät raatelemaan heikompiaan.

_______________________________________________


Vartti: Helsingin kokoomus jyrähti puolueen nuorisojärjestölle

Helsingin kokoomus on liittynyt kokoomusrintamaan, joka ojentaa isällisesti puolueen nuorisojärjestöä.

Kokoomusnuoret tuomitsi eilen tiedotteessaan niin sanotun positiivisen syrjinnän. Helsingin kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä julkaisi tänään tiedotteen, jonka mukaan positiivisesta diskriminaatiosta on saatu Helsingissä hyviä kokemuksia.

– On selvää, että yhteiskunnan on käytettävä positiivista syrjintää tietyissä tilanteissa, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Räty.

– Esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisessa on saavutettu hyviä tuloksia positiivisen syrjinnän keinoin. On kiistaton tosiasia, että kotouttaminen on tehokas keino madaltaa maahanmuuttajien sopeutumisongelmia uuteen kulttuuriin, Räty jatkaa.

Kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä kehottaa tiedotteessaan oman puolueensa nuorisojärjestöä tutustumaan positiivisella diskriminaatiolla Helsingissä saavutettuihin hyviin tuloksiin – esimerkiksi helsinkiläisissä peruskouluissa.

_______________________________________________

Salon Seudun Sanomat: Varsinais-Suomen kokoomusnuoret
eivät lähtisi Halla-ahon tielle

– Halla-ahoa seuraamalla ei tasa-arvoa saavuteta, toteavat Varsinais-Suomen kokoomusnuoret kannanotossaan. He sanoutuvat irti kattojärjestönsä kannanotosta koskien positiivista erityiskohtelua.

Wille Rydman on hakoteillä etsiessään tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan ratkaisua poistamalla positiivinen erityiskohtelu, toteaa Varsinais-Suomen kokoomusnuorten puheenjohtaja Karri Kattelus.

Katteluksen mielestä Kokoomuksen Nuorten Liiton kannanotossa menevät puurot ja vellit sekaisin. Todellinen tasa-arvo sekoitetaan muodolliseen tasa-arvoon.

Varsinais-Suomen kokoomusnuorten mukaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntömme lähtee siitä olettamasta, että muodollinen tasa-arvo ei riitä, vaan sitä täydentämään tarvitaan tosiasiallista tasa-arvoa edistäviä toimia.
_______________________________________________

Uusi Suomi: Kokoomuksen kohauttaja yllättyi: ”Tahallisia väärinymmärryksiä”

Monikulttuurisuutta kritisoineilla lausunnoillaan ennenkin kohauttanut Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Wille Rydman jättää tehtävänsä vuoden lopussa, eikä pyri jatkokaudelle marraskuun liittokokouksessa.

Rydman kertoo syyksi sen, että hän haluaa uusiin haasteisiin. Eduskuntavaaleissa ehdolla ollut Rydman sanoo vakavasti harkitsevansa asettumista ehdolle kuntavaaleissa.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja toteaa yllättyneensä hänen eilisestä kannanotostaan syntyneestä kohusta. Liiton eilen lähettämässä kannanotossa todettiin, että "vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on kokoomusnuorten mielestä hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista".

- Kyllä tämä aika yllätyksenä tuli. Arvasin toki, että tämä keskustelua herättää, mutta keskustelun laajuus oli jossain määrin yllätys ja etenkin käytettyjen puheenvuorojen sisältö, Rydman sanoo Uudelle Suomelle.

Hän myöntää, että kummallakaan puolella kaikki käytetyt puheenvuorot positiivisesta diskriminaatiosta eivät ole täyttäneet analyyttisyyden tunnusmerkkejä, mutta hämmästelee, kuinka ministeritasolla asti "on tehty tahallisia väärinymmärryksiä". Rydman viitannee toimitusministeristön opetusministeriin Henna Virkkuseen (kok.), joka eilen tuomitsi nuorten liiton kannan.

- Kannanotossa kyseenalaistetaan nimenomaan se, onko etninen tausta, sukupuoli tai kulttuurinen tausta jossain tapauksessa hyväksyttävä syrjintäperuste. Minun mielestä se ei ole, riippumatta siitä, kohdistuuko se sitten enemmistön tai vähemmistön edustajaan, Rydman toteaa.

Kansanedustajaksi noussut Lasse Männistö (kok.) epäili kokoomusnuorten sotkeutuneen jo omiin jalkoihinsa, kun se vielä ennen vaaleja kampanjoi aktiivisesti nuoriin kohdistuvan positiivisen diskriminaation puolesta.

Nyt Rydman toteaa, ettei ikäkään saa olla syrjimisperuste. Hän vetoaakin, että ihmiset pohtisivat itse, mitkä ovat hyväksyttäviä suosimisen perusteita, ja mitkä eivät.

Puheessaan Rydman viittaa koko ajan henkilövalinta- ja rekrytointikysymyksiin. Hänen mielestään keskustelu sotaveteraanien tukemisesta tai oppimisvaikeuksista kärsivien lasten tukemisesta kouluissa on aivan eri asia.

- Siinäkin tilanteessa pointin pitää olla siinä, että tuetaan niitä, joilla on oppimisvaikeuksia, eikä siten, että jotakin tuettaisiin esimerkiksi kansallisuuden mukaan.

- Mun mielestä on aivan paikallaan, että maahanmuuttajille annetaan ylimääräistä suomen kielen opetusta, mutta siinäkin pointin pitää olla se, että opetusta annetaan vain niille, jotka sitä tarvitsevat, eikä siten, että etninen tausta olisi joku kriteeri joillekin erityisille toimenpiteille.

Ruotsin kielen asemaa Rydman ei sen sijaan halua kyseenalaistaa.

- Kaikista erikoisin kohta tässä [Jussi Halla-ahon (ps.) julistuksessa] oli, että tämä ruotsin kieli oli koplattu mukaan tähän positiiviseen diskriminaatioon. Mitä tulee erilaisiin koulutuspaikkoihin, niin nehän määrittyvät sen mukaan, miten on aloituspaikkoja.

- En kannata pakkoruotsia, mutta kannatan sen perustuslaillista asemaa toisena kansalliskielenä, Rydman toteaa.

Keskustelu positiivisesta diskriminaatiosta on jatkunut Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelussa vilkkaana. Uuden Suomen kustantaja Niklas Herlin totesi eilen, että "positiivinen syrjintä on tarpeellista ja tuomittavaa. Mutta enemmän tarpeellista kuin tuomittavaa".

Faktakulma

Wille Rydman (s. 1986) on toiminut Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajana vuoden 2010 alusta lähtien.

Sitä ennen hän on ollut Marja Tiuran (kok.) eduskunta-avustajana vuosina 2007-2008 ja Sampsa Katajan (kok.) avustajana vuosina 2008-2009.

Rydmanin kannanotot etenkin Helsingin Sanomien mielipideosastolla ovat herättäneet laajaa keskustelua. Hän vastustaa mm. pakolaiskiintiöitä ja suoraa kehitysapua. Rydman on myös todennut, että maahanmuuttajille tulisi opettaa ensisijaisesti suomea, eikä heidän alkuperäistä kulttuuriaan.

Hänen lausuntonsa ovat tyrmänneet kokoomuksen taholta ainakin Alexander Stubb, Henna Virkkunen ja Jyrki Katainen.