Ilta-Sanomat: Palkka 1 986 e/kk - tähän työhön on vaikea saada suomalaisia

Ilta-Sanomat: Palkka 1 986 e/kk - tähän työhön on vaikea saada suomalaisia 9.2.2015

Työelämä: Puolet Helsingin siivous- ja kiinteistöaloille työllistyneistä on maahanmuuttajia.

SUOMI tarvitsee Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli Evan tammikuun lopussa julkaistun analyysin mukaan vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa.

Kyse on raportin mukaan siitä, että työikäisten määrä vähenee. Virta vie eläkkeelle ja lisää työntekijöitä ei saada opiskelijoista ja kotiäideistä. Tulevaisuuden tekijät -analyysin ovat kirjoittaneet tutkija Pekka Myrskylä ja Tilastokeskuksen yliaktuaari Topias Pyykkönen.

– Maahanmuutto paikkaa jo nyt merkittävästi kantaväestön työvoiman supistumista. Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestömme olisi supistunut pelkästään viime vuonna 26 000 henkilöllä, analyysin toinen kirjoittaja Pekka Myrskylä tiivistää analyysin tuloksen.

– Usein esitetään, että maahanmuuttoon ja muihin työvoimareserveihin pitäisi turvautua vasta sitten, kun kaikki työttömät on ensin työllistetty. Todellisuudessa suuri osa työttömistä työllistyy vain vaivoin. Yksi korvaavan työvoiman lähteistä ovat opiskelijat. Suomalaiset opiskelijat ovat jo opintojen aikana varsin yleisesti töissä ja valmistumisen jälkeen heidän työllisyysasteensa on melko korkea, Myrskylä kertoo.


ANALYYSIN mukaan nykytyöttömistä arviolta noin 100 000 eli kolmannes on hankalasti työllistettävissä.

– Maahanmuuttajat ovat työllistyneet sosiaali- ja terveysalalle ja varsinkin siivous- ja kiinteistöpalveluihin. Koko pääkaupunkiseudun siivous- ja kiinteistöpalveluiden työllistyneistä on noin 40 prosenttia maahanmuuttajia ja Helsingissä heitä on noin puolet, hän sanoo.

Enemmistö nykyisistä maahanmuuttajista on työikäisiä, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 50 prosenttia.


MAAHANMUUTTAJIKSI analyysissä on määritelty kaikki vieraskieliset, eli väestörekisteriin merkityt henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

Määritelmä kattaa myös toisen tai useamman polven maahanmuuttajat, jos heidän äidinkielensä ei ole kumpikaan kotimaisista kielistä. Näin määriteltynä maahanmuuttajia on noin 300 000, hieman enemmän kuin suomenruotsalaisia.


IRAKISTA Suomeen noin kuusi vuotta sitten tullut Hemen Walikhadr työskentelee myyjänä Helsingissä. Hän puhuu jo sujuvaa suomea.

– Pidän työnteosta. Olen tehnyt töitä Suomessa jo runsaat neljä vuotta. Lisäksi opiskelen lähihoitajaksi. Suuntaudun vanhusten hoitoon. Minusta on hienoa auttaa vanhoja ihmisiä. Vanhusten kanssa on kiva tehdä töitä. Vanhuksilta kuulee myös upeita tarinoita, hän kertoo.

– Suomesta saa töitä, jos haluaa etsiä. Olen onnellinen siitä, että olen nyt Suomen kansalainen. Olen menossa myös varusmiespalvelusta suorittamaan, hän kertoo.

Virosta Suomeen töihin tullut Sulev Laak on bussinkuljettaja. Hän tuntee hyvin suomalaiset ja viihtyy työssään Helsingissä. Lyhyellä tauollaan hän tiivistää maahanmuuttajien olot Suomessa.

– Työympäristöni on kansainvälinen. Kuljettajia on työpaikassani monista eri maista, esimerkiksi Somaliasta ja tulemme yllättävän hyvin toimeen keskenämme kaikkien kanssa, hän kertoo.


ITALIALAINEN opiskelija Julia Vaccaro rientää Helsingin päärautatieaseman aulassa. Hän opiskelee sosiaalipsykologiaa.

– Venetsialaisena tunnen hyvin Euroopan työmarkkinoita. Suomessa olen nyt viihtynyt jo tammikuusta lähtien.

Vaccaron ensikokemukset Suomesta ovat myönteisiä. Hän tuntee myös Pohjois-Euroopan työmarkkinoiden ongelmia.

– Jos vanhenevassa Suomessa tarvitaan koulutettua väkeä, voisin harkita työntekoa täällä. Uskoisin, että minun täytyisi oppia ensin hyvin suomen kieltä, mutta englannilla pääsisin varmaan alkuun, hän pohtii.