Keskisuomalainen: KSML-kysely: Suomalaiset leikkaisivat eniten maahanmuutosta 11.2.2015
Suomalaiset haluavat pitää kovasti kiinni omasta vähästään. Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä neuvoista, joita kansalaiset ovat tammi–helmikuun vaihteessa antaneet Suomen valtiontalouden tasapainottamista varten.
Tietoykkönen Oy:n 1000 suomalaiselle tekemässä kyselyssä useimmat vastaajat ilmoittivat, että heidän mielestään valtion menoja pitäisi eniten leikata maahanmuutosta (42 prosenttia vastaajista), kehitysyhteistyöstä (35 prosenttia vastaajista), kansainvälisestä kriisinhallinnasta (32 prosenttia vastaajista), urheilusta (32 prosenttia vastaajista) sekä kulttuurista (31 prosenttia vastaajista).
Viiden kärkikohteen perässä tulivat yritystuet, joiden leikkaamista kannatti 29 prosenttia vastanneista.
Asuinpaikka vaikuttaa maahanmuuton leikkaushaluihin
Maahanmuuton rahoitusta leikkaisivat puolueiden kannattajaryhmistä eniten perussuomalaiset (79 prosenttia kannattajista) sekä keskustalaiset (51 prosenttia kannattajista), vähiten vasemmistoliittolaiset ja vihreät (alle 20 prosenttia kannattajista).
Ikä ei vaikuttanut maahanmuuton leikkaushaluihin, asuinpaikka sen sijaan kyllä: leikkaushalut kasvoivat pohjoiseen ja itään mennessä.
Myös Suomen kansainvälistä kriisinhallintaa esimerkiksi Afganistanissa ja muualla haluttiin leikata sitä enemmän mitä pohjoisemmaksi mentiin.
Puolueista kriisinhallinnan menoja leikkaisivat eniten perussuomalaiset (45 prosenttia kannattajista) ja demarit (43 prosenttia kannattajista), vähiten vihreät (20 prosenttia) ja kokoomuslaiset (26 prosenttia) vastaajat.
Kehitysyhteistyön leikkauksia kannattivat eniten perussuomalaiset, kokoomuslaiset ja keskustalaiset. Tulosten mukaan myös iäkkäät leikkaisivat kehitysyhteistyöltä varoja tuplasti innokkaammin kuin nuorimmat.
Ammattiryhmittäin kehitysyhteistyön leikkauksia kannattivat eniten ylemmät toimihenkilöt. Opiskelijat toiminnan sitä vastoin ymmärsivät.
Vasemmistoliiittolaiset leiikkaisivat urheilusta eniten
Urheilun rahoitusta leikkaisivat eniten vasemmistoliittolaiset (52 prosenttia) ja vihreät (50 prosenttia), vähiten perussuomalaiset (27) ja kokoomus (28 prosenttia).
Lisää rahaa pitäisi tulosten mukaan ohjata sosiaali- ja terveyspalveluihin (64 prosenttia vastaajista), koulutukseen, opetukseen ja tutkimukseen (55 prosenttia), poliisille ja pelastustoimeen (45 prosenttia) sekä teiden ja ratojen rakentamiseen sekä kunnossapitoon (42 prosenttia vastaajista).
Lisätukea sote-palveluille kannattivat eniten vasemmistoliittolaiset ja vihreät, samoin naiset, yli 70-vuotiaat sekä itä- ja pohjoissuomalaiset.
Myös maanpuolustukseen (28 prosenttia vastaajista), asuntojen rakentamiseen ja kunnossapitoon (24 prosenttia vastaajista) sekä ympäristönsuojeluun (18 prosenttia vastaajista) toivottiin lisäpanostusta muualla tehtävistä leikkauksista huolimatta.
Suomlaisten asenne näkyy kyselyn tuloksissa
Tutkimuspäällikkö Juha Määttänen Tietoykkösestä katsoo, että kyselyn tuloksista näkyy hyvin suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkinen asenneilmasto.
Siitä, millaisista taloudellisista mittasuhteista leikattaviksi halutuista tai lisäpanostusta vaativissa kohteissa on kyse, kyselyn tulokset eivät kerro mitään.
Vuoden 2014 valtion budjetin loppusumma on noin 53 miljardia euroa. Siitä sosiaali- ja terveysmenojen osuus on 12,8 miljardia, opetusmenojen 6,8 miljardia ja puolustusmenojen 2,7 miljardia. Kehitysyhteistyöhön vuonna 2014 on osoitettu 811 miljoonaa euroa.
Budjetin sopeuttamistarpeesta on esitetty erilaisia lukuja. Ne ovat liikkuneet muutamista miljardeista yli 10 miljardiin.