Yle: Terveydenhuollon henkilökunta ei aina tiedä, antaako paperittomalle hoitoa vai ei

Yle: Terveydenhuollon henkilökunta ei aina tiedä, antaako paperittomalle hoitoa vai ei 17.2.2015

Ilman laillista oikeutta Suomessa oleskelevat paperittomat ja muut samassa asemassa olevat, kuten turvapaikanhakijat, voivat saada vain kiireellistä terveydenhoitoa. Esimerkiksi kidutusta kokeneiden ongelmiin on vaikeaa vastata.

Paperittomien eli heidän, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella Suomessa, oikeutta terveydenhuoltoon ollaan Suomessa parantamassa uudella lailla. Nykyisessä laissa on se ongelma, että terveydenhuollon henkilökunta joutuu toisinaan empimään, antaako ulkomaalaistaustaisille ihmisille palvelua vai ei. Paperittomilla on oikeus vain kiireelliseen hoitoon, ja rajatapauksissa on vaikeaa sanoa, mikä on tällaista hoitoa.

– Kiireellistä hoitoa on esimerkiksi synnytys, mutta eivät raskauden aikaiset kontrollit eikä jälkihoito. Raskaana olevien naisten kannalta tämä on iso puute nykyisessä laissa, sanoo uutta lakia valmistelemassa ollut sosiaalineuvos Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Paperittomaksi ihminen joutuu esimerkiksi, jos jää Suomeen kielteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan, viisumin umpeuduttua tai vanhan oleskeluluvan päätyttyä. Heitä on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan 1 000–2 000.

Samassa tilanteessa olevia on myös pienissä kunnissa

Paperittomia on Viveca Arrheniuksen mukaan lähinnä Suomen suurissa kaupungeissa kuten pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Pienissä kunnissakin on kuitenkin ongelmia turvapaikanhakijoiden terveydenhoidon kanssa, joista osa on samassa asemassa kuin paperittomat. Jos turvapaikanhakijan hakemusta ei ole vielä käsitelty, hän on oikeutettu vain kiireelliseen terveydenhoitoon, kuten paperittomana maassa olevakin.

Niitä, jotka eivät ole kirjoilla missään, on varmasti ympäri Suomen. He voivat esimekiksi levittää tauteja, joista on haittaa muillekin.

– Esimerkiksi kidutusta kokeneet ovat pahasti traumatisoituneita ja mahdollisesti myös vammautuneita. Kun tällainen ihminen saa vain kiireellisen hoidon, ei ongelmien syytä hoideta, vaan laitetaan vain laastaria päälle, sanotaan Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluista.

Maahanmuuttajapalvelujen nimettömänä pysyttelevä hoitaja muistuttaa, että paperittomien terveydenhuollon saatavuuden parantaminen voisi hyödyttää myös muuta väestöä.

– Niitä, jotka eivät ole kirjoilla missään, on varmasti ympäri Suomen. He voivat esimekiksi levittää tauteja, joista on haittaa muillekin.

Esityksestä keskusteltiin värikkäästi

Hallituksen esitys laiksi paperittomien terveydenhuollosta on annettu eduskunnalle, ja siitä on käyty lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyä ei ole vielä ollut. Eduskunnassa keskustelu oli värikästä. Lain puoltajien mukaan kyse on ihmisoikeuskysymyksestä.

– Jotkut taas olivat sitä mieltä, että lain myötä Suomeen hakeutuisi enemmän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä terveydenhuollon perässä. Kun valmistelimme esitystä, kysyimme asiasta Ruotsissa, missä on vastaava laki. Sieltä ei ole valitettavasti vielä seurantaraporttia, mutta näppituntuma oli se, ettei maahan tulla hakemaan terveyspalveluja, sosiaalineuvos Viveca Arrhenius sanoo.

Uuden lain myötä paperittomilla olisi oikeus saada lyhytkestoisia välttämättömiä palveluita. Esimerkiksi lasten ja raskaana olevien naisten tilanne helpottuisi. Paperittomat eivät kuitenkaan saisi kaikkia samoja palveluita kuin mitä ihmiset, joilla on kotikunta Suomessa.

– Itä-Suomessa venäjänkieliset voivat olla erityiskohderyhmä. Siellä voi olla ihmisiä, jotka ovat tulleet viisumilla Suomeen ja jääneet maahan sen umpeutumisen jälkeen, Arrhenius sanoo.