Opettaja-lehti: Ensin puhe, sitten kirjoitus

Opettaja-lehti: Ensin puhe, sitten kirjoitus 19.2.2015

Luku- ja kirjoitustaito plus kielitaito kymmenen kuukauden kurssilla? Taina Tammelin-Laineen mielestä lukutaidottomien maahanmuuttajien kieliopintojen tärkeysjärjestys pitäisi ajatella uusiksi.

Suomi ottaa vastaan paljon pakolaisia Somaliasta, jossa lukutaidottomia arvioidaan olevan yli 60 prosenttia väestöstä. Pakolaisia tulee myös Afganistanista, jonka asukkaista vajaa kolmannes osaa lukea. Täällä tulokkaat ohjataan kymmenisen kuukautta kestävään koulutukseen, jonka jälkeen heidän pitäisi hallita suomen kielen alkeet sekä luku- ja kirjoitustaidon perusteet. Läheskään kaikki eivät saavuta näitä tavoitteita annetussa ajassa.

Maahanmuuttajan ensimmäisenä tavoitteena kielenoppimisessa tulisi olla arjen tarpeisiin riittävä suullinen kielitaito. Kirjallisia taitoja voidaan rakentaa myöhemmin puhutun kielen pohjalle. Tämä järjestys tulisi huomioida niin opetussuunnitelmia kehitettäessä kuin opettajien täydennyskoulutuksessakin. Kirjallisten taitojen puuttuessa oppija ei voi käyttää sanakirjoja eikä tehdä muistiinpanoja. Hän ei voi myöskään kartuttaa sanastoaan lukemalla. Näihin tosiasioihin mukautuminen voi olla vaikeaa oppikirjojen merkityksen jo peruskoulussa sisäistäneelle suomalaiselle opettajalle.

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen alussa kannattaa keskittyä käytännön asioihin, kuten erilaisten hakemuslomakkeiden täyttämiseen ja kirjoittamiseen sanelun pohjalta. Maahanmuuttajat tarvitsevat näitä taitoja jatkuvasti, joten oppimien hyödyt paljastuvat heti. Tarpeet vaihtelevat: 45-vuotiaan perheenäidin kirjalliset ja suulliset kielitaitotarpeet ovat toiset kuin 20-vuotiaalla poikamiehellä, jonka tavoitteena on suorittaa peruskoulu, hankkia ammatti ja saada työpaikka. Näitä yksilöllisiä eroja ei huomioida riittävästi tasapuolisuutta kunnioittavassa suomalaisessa päätöksenteossa.