Yle: Islamin opettajista pula kouluissa - päteviä opettajia yksi tuhatta oppilasta kohti

Yle: Islamin opettajista pula kouluissa - päteviä opettajia yksi tuhatta oppilasta kohti 23.2.2015

Suomen islamin opettajien liiton mukaan Suomessa on kaksitoista opettajan pätevyyden saanutta islamin uskonnon opettajaa. Islamia opiskelevia koululaisia on noin 9 000. Islamin opetusta pidetään muun muassa yhtenä vastalääkkeenä musliminuorten radikalisoitumiseen.

Islamin uskonnon kouluopetuksessa puutteita. Opetushallituksesta kerrotaan, että islamin opetusta kouluissa saa noin 9 000 lasta. Lain mukaan uskonnon opetusta pitää järjestää, jos kunnan alueella elää vähintään kolme opetettavaan uskontoon kuuluvaa oppilasta.

Opettajan pätevyyden saaneita islamin uskonnon opettajia on kuitenkin liian vähän.

– Kaikille opetusryhmille on järjestetty opettaja, mutta he eivät kaikki täytä hyvän opettajan kriteerejä. Opettajakelpoisuuden omaavia islamin opettajia ei Suomessa ole riittävästi, sanoo opetusneuvos Pekka Iivonen opetushallituksesta.

Pätevistä opettajista on pulaa erityisesti ruotsinkielisillä paikkakunnilla, kertoo Suomen islamin opettajien liiton puheenjohtaja Suaad Onniselkä:

– Tilanne on hankala, sillä noilla paikkakunnilla opettajan pitäisi puhua sujuvaa ruotsia ja samalla olla pätevä islamin opettaja. Sellaisia ihmisiä on Suomessa todella vähän, sanoo Onniselkä.

Suomen islamin opettajien liiton mukaan kelpoisuuden saaneita islamin uskonnon opettajia on maanlaajuisesti 12 eli hieman enemmän kuin yksi tuhatta oppilasta kohti.

Islamiin pätevöidytään yliopistossa

Opetusneuvos Pekka Iivonen sanoo tilanteen johtuvan sekä islaminuskoisten maahanmuuttajien määrän kasvusta että yliopistojen hitaasta reagoinnista opettajapulaan.

– Vuosituhannen alussa islaminuskoisia koululaisia oli Suomessa muutama sata. Määrä on kasvanut niin nopeasti, että asiaan ei ole ehditty reagoida tarpeeksi nopeasti. Kunnollinen opetus olisi kuitenkin tärkeää. Islamin opetusta on pidetty yleisesti yhtenä musliminuorten radikalisoitumista ehkäisevänä tekijänä, sanoo Iivonen.

Islamin opettajaksi voi pätevöityä Helsingin ja Turun yliopistoissa. Kielen lisäksi opetusohjelmaan pääsyä on vaikeuttanut se, että vuoden 2009 jälkeen pääsyvaatimuksena erillisinä opintoina suoritettavaan kokonaisuuteen on ollut ylempi koreakoulututkinto.

– Ennen opetusohjleman pääsi suorittamaan alemmalla korkeakoulututkinnolla erityistapauksena esimerkiksi silloin, jos oli jo toiminut pitkään opettajana, Suaad Onniselkä sanoo.

– Yliopistot ovat autonomisia ja päättävät itse omista opetusohjelmistaan. Se on yksi syy, miksi koulutus alun perin lähti niin hitaasti liikkeelle, pohtii Onniselkä.

Myös Iivosen mukaan opettajien kouluttamisessa on ollut ongelmia.

– Helsingin yliopisto ei ole ollut tarpeeksi nopea ja aktiivinen. Esimerkiksi koulutukseen hakemisessa on haasteita yliopistojen suomen kielen vaatimusten takia.

– Tietenkään se, että on koulutettu ja pätevä opettaja, ei vielä takaa hyvää opetusta. Mutta se antaa pohjaa opetuksen ymmärtämiseen, Iivonen sanoo.

– Nyt kuitenkin Suomessakin voi opiskella islamin opettajaksi yliopistossa. Opettajien määrä on noussut kymmenessä vuodessa yhdestä kahteentoista, joten edistystä on tapahtunut, toteaa puolestaan Onniselkä.

Islam mukaan ylioppilaskirjoituksiin

Vaikka islamin opetukseen osallistuvien oppilaiden määrä on tasaisesti kasvanut, uskontoa ei yhäkään voi kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.

Suaad Onniselkä näkee tämän yhdenvertaisuuskysymyksenä:

– Jos evankelis-luterilaisen uskonnon, elämänkatsomustiedon ja ortodoksisen uskonnon opiskelijat voivat kirjoittaa kukin valitsemansa aineen, miksei islamia sitten voi. Islam tulisi ehdottomasti saada mukaan ylioppilaskirjoituksiin, sanoo Onniselkä.

Nyt asia on uudelleen esillä, kun lukion opetussuunnitelmaa rukataan.

– Tässä olisikin hyvä paikka viedä keskustelua eteenpäin, sanoo Onniselkä.