Pohjalainen: Liioiteltua puhetta vierastyövoimasta

Pohjalainen, pääkirjoitus: Liioiteltua puhetta vierastyövoimasta 2.2.2015
Libera: Matti Virén: EVA maahanmuuttajien asialla

Työttömyys kasvaa kymmenillä tuhansilla joka vuosi, mutta samaan aikaan Suomeen pitäisi saada tuhansia ulkomaisia työntekijöitä lisää. Erityisesti elinkeinoelämää näyttää murehduttavan se, riittääkö harmaantuvassa maassa työvoima.

Asiassa näyttää olevan ristiriita, sillä laaja työttömyys on tällä hetkellä jopa 450 000 ihmistä, jos tilastoihin otetaan mukaan työnhakijat ja erilaisissa työvoimahallinnon palveluissa olevat.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan viime viikolla julkistaman Tulevaisuuden tekijät -raportin mukaan Suomeen tarvitaan jatkossa kaksinkertainen määrä maahanmuuttajia nykyiseen verrattuna. Se tarkoittaisi 34 000 uutta tulijaa vuosittain.

Raportin kirjoittajia, tutkija Pekka Myrskylää ja Tilastokeskuksen yliaktuaaria Topias Pyykköstä huolestuttaa Suomen huoltosuhde. Vuodesta 1987 lähtien Suomen väestö on kasvanut 512 000 hengellä, mutta työssä oleva väestö on lisääntynyt vain 2 100 hengellä.

Tämä tarkoittaa, että yhä harvempien työpanoksella huolehditaan yhä useampien toimeentulosta.

Vierastyövoiman lisääminen Suomen nykytilanteessa jakaa paitsi kansalaisia, myös asiantuntijoita. Siksi turhan varmoja johtopäätöksiä ei 9-sivuisesta Eva-raportista kannata tehdä.

Joidenkin muistissa voi olla, kuinka vaatimuksia vierastyövoiman tuntuvasta lisäämisestä esitettiin myös juuri ennen syksyllä 2008 alkanutta finanssikriisiä. Todellisuus kääntyi päinvastaiseksi. Tulikin työvoimapulan sijasta pitkittynyt pula työstä.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Soraisen mukaan tarve työperäisen maahanmuuton lisäämiseen on lykkääntynyt noin 10 vuodella eteenpäin. Vaikka Suomi lähtisikin kasvuun, taantuman aikana syntynyt työttömyys ei nopeasti sula. Lisäksi tuleva kasvu näyttää olevan parhaimmillaankin kitukasvua (Pohjalainen 19.1.)

Työttömyys on erityisesti maahanmuuttajien suurimpia ongelmia Suomessa. Pohjanmaalla ulkomaalaisten työttömien osuus oli 25,7 prosenttia ulkomaalaisesta työvoimasta joulukuussa 2014. Koko maassa vastaava luku oli 33,7 prosenttia. Pohjanmaalla asuvat ulkomaalaiset työllistyvät parhaimmin koko maassa. Hyväksi työttömyystilannetta ei silti voi missään tapauksessa sanoa.

Vierastyövoiman lisäämistä perustellaan usein sillä, että Suomessa ei riitä tarpeeksi huippuosaajia. Se on erikoinen perustelu, sillä marraskuussa 2014 korkeasti koulutettuja työttömiä oli lähes 42 000, mikä tarkoitti 16 prosentin lisäystä vuoteen 2013. Tohtoreita ja lisensiaatteja oli työttömänä yhteensä 1 395 (Kauppalehti 11.1.).

Kasvanut akateeminen työttömyys panee kysymään, että jos suomalaiset eivät itse usko korkeakouluihinsa ja sieltä valmistuneisiin ihmisiin, kenen oikeastaan pitäisi uskoa?

Huoltosuhde on pääosin ratkaistavissa sillä, että työttömät suomalaiset saadaan töihin. Vahvistuksia toki tarvitaan myös rajojen ulkopuolelta. Määrän sijasta vierastyövoimassa tulee panostaa laatuun.

____________________________________________

Libera: Matti Virén: EVA maahanmuuttajien asialla

Maanantaina 19. tammikuuta julkaistu EVA:n raportti kertoo jo tutuksi tulleen väittämän: Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. YLE:n uutisotsikon mukaan ”maahanmuutto on kaksinkertaistettava”. Ei voi olla kysymättä, mistä tämä ”analyysitulos” oikein tulee.

Raportissa perusteluksi esitetään epäedullinen demografinen kehitys: ”Työikäisen väestön määrä vähenee tällä haavaa noin 10 000 henkilöllä vuosittain ja 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 38 000 henkilöllä vuosittain. Omin voimin väestönkehitys ei oikene. Vaikka syntyvyys lähtisi tänä vuonna kasvuun, työikäisten määrä alkaisi nousta vasta vuoden 2035 tienoilla”.

Mutta onhan meillä työttömiä vaikka kuinka paljon: Työ – ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan 325 000 ja lomautetut mukaan lukien 363 000. Mutta EVA:n mukaan työttömistä ole apua: ”Työllisten määrää painaa väestön ikärakenne, sillä valtaosa väestönkasvusta näkyy eläkeläisten määrän kasvuna. Suuri osa työttömistä jää reserviin

Jos huomioidaan keskeisimmät tekijät – työttömyyden kesto, ikä ja koulutustaso – voidaan arvioida, että helposti työllistyviä työttömiä oli noin 76 000 eli 23 prosenttia kaikista työttömistä joulukuussa 2013. Kaiken lisäksi kyse on tilapäisestä ilmiöstä: ”Työttömien määrän kasvua selittää osaltaan pitkittynyt taantuma, joka on pyyhkinyt pois noin 100 000 työpaikkaa”. Väite siitä, että 77 % työttömistä ei ole työllistettävissä vaatisi ehkä vähän perusteluja samoin kuin otaksuma siitä, että nyt on menossa vain (väliaikainen) taantuma.

Edellä estetyn ”analyysin” jälkeen vähemmän yllättävää on, että päädytään johtopäätökseen: ”Nykyinen nettomuutto on 18 000 henkilöä, joista noin 12 000 on työikäisiä. Kun tiedetään, että työikäisiä tarvittaisiin noin 10 000 lisää, tarvittaisiin yhteensä noin 22 000 työikäistä muuttovoittona joka vuosi. Tämä tarkoittaa noin 34 000 henkilön nettomuuttoa vuosittain”. Tämän tarvearvion jälkeen seuraa samoin tutuksi tullut Juhana Vartiaisen teoreema, jonka mukaan ”Kun työn tarjonta on suurta, yritykset kasvattavat toimintaansa ja uusia työpaikkoja syntyy nopeammin kuin vanhoja tuhoutuu. Vähänkään pidemmällä aikavälillä työn tarjonnan lisäys johtaa vääjäämättä myös työn kysynnän kasvuun”, ja näin asia todistettu.

Se mikä EVA:n raportissa eniten häiritsee, on puhuminen työvoiman ”tarpeesta”. Tuntuu, että tekstin olisi kirjoittanut joku Neuvostoliiton aikaisen Gosplanin Viron aluejohtaja, joka suunnittelisi saippuatehtaan rakentamista Tallinnaan ja pohtisi, miten paljon työvoimaa tarvitaan. Miten paljon saadaan Virosta ja miten paljon pitää pakkosiirtää Krimiltä. Tehtaan perustamista on keskuskomitean määräys ja ongelmana on vain toteutus.

Luulisi, että markkinataloudessa (jota EVA:n pitäisi kai kannattaa) ei edetä tällä tavoin. Jos työvoimalle on kysyntää, palkat nousevat ja työvoiman tarjonta kasvaa. Kysyntä kai talousteorian mukaan riippuu työn hinnasta, eikä työttömien määrästä.

Jos palkat nousevat ”liikaa”, yritys sijoittuu muualle. Mikä tässä mekanismissa on ongelma? Jos Suomen väestö pienenee, niin myös tuotanto pienenee. Ei kai tuotannon kokonaismäärä tai väestön kokonaismäärä ole jokin talouspolitiikan tavoite. Venäjälle se ehkä voi olla, mutta demokratioissa lähdetään siitä, että tavoitteena on henkilöä kohden laskettujen tulojen ja kulutuksen maksimointi. Sitä paitsi jos tavoitteena jostain syystä olisi työpaikkojen kokonaismäärin maksimointi, yksinkertaisinta kai olisi laskea palkkoja – miksi meidän pitäisi tuoda ulkomailta työvoimaa, joka ”polkee” palkat alas?

Arvaan, että vastaus on ”huoltosuhde”. Vastauksessa voi olla tolkkua, mutta tapa, jolla maahanmuuttoa raportissa perustellaan vie pohjan pois tältä argumentilta. Raportti ei mitenkään puutu maahanmuuttajien valikointiin tai pisteytyksiin. Vaikutelmaksi tulee, että ”kaikki käy”. Kunhan vain ovat maahanmuuttajia, koska kotimaisista työttömistä ei ole mihinkään. Tilanne on kuitenkin se, että maahanmuuttajien työllisyysaste on alle 50 % (joillain kansalaisuuksilla vain runsaat 10 %). Vuoden 2014 lopulla maahanmuuttajien työttömyysaste oli TEM:n mukaan 33.7 %, eli moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuton raju kasvattaminen tuskin näitä lukuja olennaisesti ainakaan parantaa.

Toki on niin, että taloudessa jossa väestö pienenee, on hankalampi hoitaa eläkkeitä kuin kasvavassa taloudessa (maksajia on ”vähemmän” kuin edun saajia, eli ns. ”demographic dividend” on negatiivinen). Mutta tämähän on eläkepoliittinen ongelma; ei kai sen ratkaisuun tarvita väestön siirtoja.

Tuntuu kovin epä-älylliseltä lukea raportteja, joiden sisällön tietää jo kansilehteä vilkaisemalla. Luulisi, että suomalaiset työmarkkinat ja maahanmuutto ovat asioita, joista voi tehdä kunnon tutkimusta, eikä vain toistella kuluneita fraaseja.

Matti Viren on taloustieteen professori Turun yliopistossa. Aiemmin hän toiminut tutkimusohjaajana Suomen Pankissa, tutkimusjohtajana VATT:ssa ja tutkijana Etlassa. Vuosina 2001-2003 hän toimi neuvonantajana (pre-accession advisor) Puolan valtionvarainministeriössä. Opintonsa hän suorittanut Helsingin ja Chicagon yliopistoissa. Hän on Suomen tiedeakatamian jäsen.