Rakennuslehti: Suurin asuntotarve tulee maahanmuutosta

Rakennuslehti: Suurin asuntotarve tulee maahanmuutosta 19.2.2015

74 prosentttia Suomen väestönkasvusta tuli viime vuonna maahanmuutosta. Muutto painottuu suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti Helsingiin. Maahanmuuton vaikutusta asuntomarkkinoihin tai maahanmuuttajien asunnonhankintamahdollisuuksia ei ole juurikaan tutkittu. Miten esimerkiksi virolainen rakennusmies pystyy hankkimaan asunnon Helsingistä?

Valtiotieteiden tohtori Timo Aron mukaan Helsinki -ilmiö eli suurten keskuskaupunkien muuttovetovoima vahvistui merkittävästi vuosina 2010-2014. Samaan aikaan ”Kemijärvi-ilmiö” eli Pohjois-Suomen ja Itä-Suomenkin tyhjentyminen jatkui, mikä näkyy näillä alueilla myös asuntojen hintojen laskuna tai jopa siinä, että joillekin asunnoille ei ole markkinoita ollenkaan.

Muuttoliike sinänsä on Aron mukaan luonnollista, sillä samanlainen kaupungistuminen on tapahtunut paljon aikaisemmin Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Nuoret ihmiset hakeutuvat sinne missä on opiskelu- ja työpaikat.

Maahanmuuttajat keskittyvät köyhimpiin lähiöihin

Ongelmana voi kuitenkin olla kaupunkiseutujen sisäinen valikoiva muuttoliike, josta professori Mari Vaattovaarakin on paljon kirjoittanut. ”Tämä kehitys aiheuttaa räjähdysherkkää eriytymiskehitystä hyviin ja huonoihin alueisiin kaupunkien sisällä. Erityisesti tähän eriytymiseen vaikuttaa maahanmuutto.”

Pääkaupunkiseudulla on Helsingin Sanomien jutun mukaan kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä ja muutamilla alueille heitä on jo yli 30 prosenttia. Toisaalta lähes viidelläkymmenellä alueella vieraskielisten osuus on alle viisi prosenttia. Alueiden vauraus ja asuntojen hintataso on suorassa yhteydessä maahanmuuttajien vähäisyyteen.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 74 prosenttia Suomen väestönkasvusta oli maahanmuuton aiheuttamaa. Maahanmuuttajien määrä on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla, mutta isoissa kaupungeissa kehitys on ollut vielä voimakkaampi.

Maassamuuttajistakin merkittävä osa on maahanmuuttajia. Hekin haluavat kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsinkiin. Väestöennusteen mukaan vieraskielisten osuus nousee Helsingissä 146 000:een eli 21,2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja koko pääkaupunkiseudulla asuu silloin noin 267 000 vieraskielistä.

Maahanmuuton vaikutusta asuntorakentamiseen ei ole juurikaan pohdittu. Iso kysymys Timo Aron mukaan kuitenkin on, miten vieraskieliset vaikuttavat asuntomarkkinoihin ja millaisiin asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu.