Yle: Professori: "Pohjoismainen tapa toimia vie aseet terroristien käsistä"

Yle: Professori: "Pohjoismainen tapa toimia vie aseet terroristien käsistä" 16.2.2015

Sosiologian professori Juho Saaren mukaan terrori-iskun uhka on Suomessa muita maita pienempi. Huono-osaisuus ei ole ainakaan vielä kasautunut vaarallisella tavalla.

Pariisin ja Kööpenhaminan terrori-iskut tuskin aiheuttavat Suomessa tuntuvaa pelkoa, arvioi Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari. Saari muistutti Yle Radio 1:n Ykkösaamussa suomalaisten kokeneen "turvallisuusshokkeja", kuten kouluampumistapauksia. Ne eivät muuttaneet arkea, eivätkä aiheuttaneet pysyviä pelkoja.

Terrori-isku on Suomessakin mahdollinen, mutta Saari pitää uhkaa verrattain pienenä.

– Aallot tulevat yhä lähemmäksi, mutta ne tulevat hyvin lievinä tänne asti. Meillä ei ole sellaista maaperää, sellaisia huono-osaisuuden keskittymiä, joihin liittyisi terrorismin uhka samassa mitassa kuin muissa maissa.

– Näkisin, että me voimme olla aika rauhallisella mielellä, sanoo Saari.

Sosiologian professori pitääkin poliisin resurssien lisäämistä tärkeämpänä terrorismin torjunnan keinona sitä, että huono-osaisuuden kasautuminen yritetään estää.

– Meillä on paljon kouluttamattomia, maahanmuuttajataustaisia nuoria. Heidän suhteensa auttaa koulutus, työelämävalmennus ja se, että heidän kanssaan käydään kahvilla, jotta erot väestöryhmien välillä eivät pääse kärjistymään.

Pohjoismaissa ei synny terroristien toivomaa vastakkainasettelua

Niin Kööpenhaminan iskua surevan Tanskan kuin verisen Utöyan iskun kokeneen Norjan tapa reagoida maltilla saa kiitosta Juho Saarelta. Pohjoismaiden johtajat sanovat pitävänsä kiinni avoimesta, vapaasta yhteiskunnasta, jota terroristit toiminnallaan eivät pysty muuttamaan. Tällainen suhtautuminen tekee konfliktien lietsomisesta vaikeaa.

– Pohjoismainen tapa toimia vie aseet terroristien käsistä, koska ei synny sellaista vastakkainasettelua, jota terroristit ehkä toivoisivat.

Professori uskoo suomalaisten kykyyn suhteuttaa terrorismin vaara muihin yhteiskunnan haasteisiin.

– Kyllä ihmiset ymmärtävät, että suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta eriarvoisuus, vanhusten asema tai koulutusjärjestelmän tulevaisuus ovat olennaisesti keskeisempiä asioita.