Sisäministeriö: Ministerit Räsänen ja Kiuru: Oppilaitoksilla merkittävä rooli alkavan radikalisoitumisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa

Sisäministeriön tiedote: Ministerit Räsänen ja Kiuru: Oppilaitoksilla merkittävä rooli alkavan radikalisoitumisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa 24.2.2015
Väkivaltainen ekstremismi Suomessa - Tilannekatsaus 1/2015 (pdf)

Väkivaltaista ääriajattelua ja siihen viittaavia merkkejä havaitaan lukioissa ja ammattikouluissa, mutta tapaukset ovat yksittäisiä. Eniten väkivaltaiseen ääriajatteluun viittaavat merkit näkyvät oppilaiden asenteissa aatemaailmaan perustuvana vihana ja suvaitsemattomuutena. Tämä käy ilmi sisäministeriön julkaisemasta väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksesta.

- Nuoret viettävät suuren osan ajastaan koulussa, ja siksi koululla on merkittävä rooli erityisesti alkavan ääriajattelun ja radikalisoitumisen tunnistamisessa. Väkivaltaisten tekojen ennalta estämisen kannalta on tärkeää, että yhteistyön rakenteet ovat paikallisella tasolla kunnossa ja viranomaisten välinen tiedonkulku toimii. Ennen kaikkea kyse on nuorten hyvinvoinnista. Jos jokainen voi hyvin, ei syitä ääriliikkeisiin lähtemiseen niin helposti löydy, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen.

- Väkivaltainen ääriajattelu ja siihen viittaavat merkit ovat huolestuttavia signaaleja. Mielestäni ääriajattelussa on kyse laajemminkin nuoren pahoinvoinnista ja koetusta turvattomuudesta, mikä näyttäytyy ulospäin äärimmäisenä, jopa väkivaltaisena toimintana. On tärkeää, että oppilaitosten varhaisen puuttumisen toimenpiteet huomioivat myös ääriajattelun viittaavat merkit riittävän ajoissa. Tähän uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joka tuli voimaan 1.8.2014, antaa oppilaitoksille hyvät edellytykset. Myös opettajien täydennyskoulutuksessa tulisi huomioida entistä paremmin, miten ääriajatteluun liittyvät merkit tunnistetaan ja miten niihin reagoidaan, toteaa opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Opettajat toivovat lisää ajantasaista tietoa ääriliikkeistä

Tilannekatsauksen tiedot koottiin tekemällä kysely 16 suurimman kaupungin oppilaitoksille. Jokaisessa kaupungissa kysely kohdistettiin kahdelle ammattikoululle ja kahdelle lukiolle ja vastaajiksi pyydettiin jokaisesta koulusta rehtori ja kaksi aineopettajaa. Kysely toteutettiin vuoden 2015 alussa. Kyselyn tavoitteena oli saada lisää tietoa väkivaltaisen ääriajattelun varhaisen ennalta ehkäisyn tehostamiseksi.

Ääriajattelu johtaa myös henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan, jota oli havainnut 19 prosenttia opettajista. Fyysisen väkivallan yleisimpiä muotoja ovat töniminen, lyöminen, potkiminen tai kuristaminen. Henkinen väkivalta on yleisempää kuin fyysinen, ja se ilmenee nimittelynä, nettikiusaamisena, uhkailuna tai perättömien väitteiden levittämisenä.

Neljäsosa vastanneista opettajista oli havainnut opiskelijoissa huolestuttavia muutoksia, joiden taustalla saattoi olla viitteitä radikalisoitumisesta. Lukioiden ja ammattikoulujen välillä on kyselyn perusteella eroja. Ammattikouluissa on havaittu enemmän väkivaltaa ihannoivia tai pelkoa aiheuttavia asenteita ja fyysistä väkivaltaa. Väkivaltaisen ääriajattelun tunnistaminen ja sen merkityksen tulkitseminen on monesti vaikeaa, ja tämä voi johtaa siihen että asiaan ei puututa tai että siihen puututaan liian myöhään. Opettajat haluaisivat lisää ajantasaista tietoa ääriliikkeistä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ja parempaa tiedonkulkua viranomaisten välillä.

Tilannekatsaus on saatavilla verkkosivulla: www.intermin.fi/sisainenturvallisuus