Suomenmaa: Paperittomia hoidetaan hyväntekeväisyyden varassa

Suomenmaa: Paperittomia hoidetaan hyväntekeväisyyden varassa 11.2.2015

Hallitus antoi joulukuussa eduskunnalle lakiesityksen, joka velvoittaisi kunnat järjestämään terveydenhuoltopalveluja paperittomille tai paperittomien kaltaisille ulkomaalaisille.

Arvio paperittomien määrästä liikkuu 1 000–3 000 välillä. Nykyisin heillä on Suomessa oikeus vain terveydenhuoltolain ja kansainvälisten sopimusten mukaiseen kiireelliseen hoitoon, jolloin kyseessä on hengenvaara tai oletettu vammautuminen.

Lasku paperittoman kiireellisestä hoidosta menee hänen itsensä maksettavaksi. Mikäli paperittomalla ei ole kotikuntaa tai hän ei kykene maksamaan laskua, kulut palvelun tuottajalle korvaa lakisääteisesti valtio.

Tällä hetkellä paperittomat voivat saada Suomessa muuta kuin kiireellistä hoitoa Global Clinicilla, missä vapaaehtoiset terveydenhuoltoalan ammattilaiset tarjoavat paperittomille ilmaista perusterveydenhuollon tasoista terveyden- ja sairaanhoitoa sekä juridista neuvontaa.

EDUSKUNNAN lähetekeskustelussa monet kansanedustajat ihmettelivät, miksi paperittomien terveydenhuoltoa koskevat säännökset pitää käsitellä juuri nyt kiireellä.

Taustalla on se, että lakiehdotuksessa esitetyt, voimassaolevaan lainsäädäntöön perustuvat säännökset on saatava vastaamaan hallituksen sote-lakiesitystä sen astuessa voimaan. Niiden mukaan kunnan velvollisuus on järjestää terveydenhuollon palveluja lain soveltamisen piiriin kuuluville eli myös paperittomille.

Puolueissa on esiintynyt pitkin matkaa puolesta ja vastaan argumentointia.

Keskustan eduskuntaryhmä ei ole vielä käsitellyt asiaa. Esitystä vastaan ovat erityisesti perussuomalaiset, mutta vastustajia löytyy myös kokoomuksesta ja SDP:stä.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos teki sosiaali- ja terveysministeriön tilauksesta lakivalmistelun pohjaksi kattavan selvityksen paperittomien ja paperittomien kaltaisessa asemassa olevien mahdollisuuksista terveydenhuoltoon Suomessa.

Tekijät totesivat kolmen vaihtoehtoisen palveluiden toteuttamismallin yhteydessä, että järjestämismallien lähtökohtana on pyrkimys varmistaa paperittomien henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen YK:n ihmisoikeusjärjestelmän, Euroopan neuvoston ja kansallisen perustuslain edellytysten mukaisesti.

Lakiesitykseksi hioutui prosessissa kattavuudeltaan kevyin ja edullisin vaihtoehto.

Selvityksen tekijät esittivät, että vastuu paperittomille henkilöille tarjottavien terveyspalvelujen kustannuksista säädetään viime kädessä kuuluvaksi valtiolle, koska yksilön oikeuksista sekä velvollisuuksista, samoin kuin kunnille annettavista tehtävistä pitää säätää lailla. Samalla pitää varmistaa, että kunnilla on riittävät mahdollisuudet huolehtia niistä.