Yle: Ikääntyminen ajaa kuntien talouden kuralle

Yle: Ikääntyminen ajaa kuntien talouden kuralle 10.2.2015

Suomen kunnat alkavat olla pulassa vanhenevan väestön vuoksi. Ikääntymisen myötä kuntien rahat hupenevat ja viitisenkymmentä kuntaa on jo taloudellisen kuilun partaalla. Tulevaisuudessa häämöttää kokonaan autioituvia kyliä.

Suomen maaseutu on autioitunut jo 60-luvulta lähtien, kun ihmiset alkoivat muuttaa työn perässä kaupunkeihin. Väestörakenne monessa Suomen kunnassa on jo kääntynyt päälaelleen, ja ikääntyminen alkaa tuottaa suuria rahallisia haasteita kuntien taloudelle.

Suurimmassa osassa Suomen kuntia jo viidennes väestöstä on yli 65-vuotiaita. Noin viidessäkymmenessä kunnassa väestörakenne on huolestuttavalla tasolla.

– Tämä tarkoittaa sitä, että talous näissä kunnissa menee vääjäämättä kuralle. Meillä on paljon tehtäviä, joita kuntien tulisi itse rahoittaa, mutta rahaa tuovan työikäisen väestön osuus on pieni. Siihen tilanteeseen on jo tultu monen kunnan osalta, että kunnan omat käytettävissä olevat tulot eivät riitä kattamaan menoja, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Monelle kunnalle esimerkiksi peruspalveluverkon ylläpitäminen alkaa tuottaa haasteita. Pelkillä valtionavustuksilla kuntataloutta ei voi kannatella.

– Ei niitä valtionosuuksiakaan ole ihan loputtomiin jaettavaksi, koska toisaalla ovat kasvavat kaupungit ja niiden taloudelliset tarpeet. Siihen suuntaan ollaan matkalla, että väki vähenee ja kylät paikoin autioituvat.

Tilastojen mukaan iäkkäiden osuus on suurin Luhangassa, jossa jopa 40 prosenttia asukkaista on jo eläkeikäisiä. Perässä tulevat Kuhmoinen, Sottunga ja Sysmä.

Muutos on muualla Euroopassa maltillisempaa

Suomi valtiona kaupungistui aika myöhään, minkä vuoksi väestörakenteen muutos on ollut muuta Eurooppaa rajumpaa. Suomi myös ikääntyy monia muita maita nopeammin, sillä meillä maahanmuutto on alkanut jälkijunassa.

– Maahanmuutto voi olla yksi auttava tekijä. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa maahanmuutto on pitänyt monia kuntia elinvoimaisena, ja myös meillä sen on nähty vaikuttavan maaseudun väestönkasvuun.

Työikäisen väestön houkutteluun syrjäseuduille vaaditaan myös työpaikkoja.

– Tietenkin erilaiset elinkeinopoliittiset yllättäjät, kuten teollisuus tai kaivostoiminta, voivat nopeastikin muuttaa jonkin tietyn alueen kysyntää. Jos mitään tämän tyyppistä ei kuitenkaan tapahdu, niin tilanne näyttää monin paikoin jo aika lohduttomalta.

Esimerkiksi Kirkkonummi tulee Vaattovaaran mukaan jatkossa painimaan rahallisten paineiden kanssa, kun ikääntyneen väestön osuus kunnassa kasvaa.

– Se kertoo jotain, että tällainen nopeasti kasvava kuntakin joutuu jatkossa miettimään, mihin rahat riittävät. Vanheneva väestö ei enää tienaa, ja heihin liittyy kustannuksia.

Vaikka seuraavat vuosikymmenet tulevat olemaan monissa kunnissa vaikeita, Suomen väestö ei kuitenkaan vanhene ikuisesti. Tilanne tulee normalisoitumaan suurten ikäluokkien jälkeen.