Maahanmuuttovirasto: Rikolliset poistetaan maasta aina, kun laki sallii

Maahanmuuttovirasto: Rikolliset poistetaan maasta aina, kun laki sallii 7.12.2015
Helsingin Uutiset: Kymmenille turvapaikanhakijoille karkotuspäätös – monella syynä rikos

Turvapaikanhakijoiden rikokset ja niiden vaikutus oleskeluluvan saantiin on puhuttanut viime päivinä. Maahanmuuttovirasto tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen törkeisiin rikoksiin syyllistyneille aina, kun laki sen sallii.

Jos turvapaikanhakijalla on perusteet turvapaikkaan eli pakolaisstatukseen, sitä ei voida jättää myöntämättä edes törkeän Suomessa tehdyn rikoksen takia. Tämä perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja Suomen ulkomaalaislakiin (87 § 2 momentti).

Sen sijaan oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella voidaan jättää myöntämättä rikokseen syyllistyneelle. Vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä ei kuitenkaan voida poistaa maasta, jos häntä uhkaisi kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämä perustuu Suomen perustuslakiin (9 §), ulkomaalaislakiin (147 §) ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen (3 artikla).

Jos rikoksiin syyllistyneellä turvapaikanhakijalla ei ole perusteita nimenomaan turvapaikkaan eli pakolaisasemaan ja hän voi palata turvallisesti kotimaahansa, hänelle tehdään kielteinen päätös, johon sisältyy käännyttäminen. Jos turvapaikan perusteet täyttyvät tai jos turvallinen paluu ei ole mahdollista, hänelle myönnetään tilapäinen oleskelulupa vuodeksi kerrallaan.

Rikolliselta voidaan lakkauttaa pakolaisasema

Pakolaisaseman saanutta ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. Muiden ulkomaalaisten ja EU-kansalaisten kohdalla maastapoistamisharkinta on toisenlaista.

Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman lakkauttaminen voidaan kuitenkin ottaa harkittavaksi esimerkiksi silloin, jos henkilö syyllistyy rikoksiin. Poliisi ilmoittaa ulkomaalaisten kaikista vakavista rikoksista Maahanmuuttovirastolle, joka ottaa matalalla kynnyksellä tutkittavakseen, onko henkilön suojeluaseman lakkauttamiselle edellytyksiä.

Kun pakolainen syyllistyy törkeisiin rikoksiin, Maahanmuuttovirasto tarkastelee suojeluperusteiden olemassaolon erityisen tarkasti. Jos pakolais- tai suojeluaseman lakkauttamisen ja oleskeluluvan peruuttamisen edellytykset täyttyvät, henkilö karkotetaan.

Kun kyse on rikollisista, tutkitaan yksilölliset palauttamisen mahdollisuudet erityisen tarkasti, vaikka henkilön kotimaa olisi sellainen, johon palauttaminen tiedetään vaikeaksi. Käännyttämis- ja karkottamispäätösten täytäntöönpanosta vastaa poliisi.

Vaikka turvapaikanhakija ei Suomessa tehdyn rikoksen vuoksi joutuisi heti pois Suomesta, hän joutuu vastaamaan teostaan rikosoikeudellisesti. Pakolaisasemaan liittyy perheenyhdistämisoikeus, mutta vankilassa olevan perheenjäsenille ei myönnetä oleskelulupia. Vankeustuomion jälkeen karkottaminen voi olla mahdollista, jos pakolaisaseman saamiseen vaikuttaneet olosuhteet ovat muuttuneet.

___________________________________

Helsingin Uutiset: Kymmenille turvapaikanhakijoille karkotuspäätös – monella syynä rikos

Kymmeniä turvapaikanhakijoita on karkotettu tänä vuonna törkeiden rikosten vuoksi. Turvapaikkayksikön johtaja Esko Revon mukaan karkotuspäätöksiä on tehty tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä 44 kappaletta henkilöille, jonka pakolaisasema on joko lakkautettu tai peruutettu.

– En voi sanoa, ovatko nämä kaikki karkotuspäätökset rikosperusteisia, mutta valtaosa on.

Maahanmuuttovirasto tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen törkeisiin rikoksiin syyllistyneille aina, kun laki sen sallii. Repo ei kuitenkaan osaa eritellä, mistä rikoksista kyseiset karkotuspäätökset ovat johtuneet.

– Törkeät rikokset tässä suhteessa eivät ole yks yhteen sitä mitä rikoslain nimikkeistössä puhutaan. Rikos ja sen vaikutus karkotuspäätökseen arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Päätöksessä lähdetään siitä, että henkilöön tai hänen turvallisuuteensa kohdistuvat teot ovat vakavia. Ne voivat olla henkirikosyrityksiä, pahoinpitelyjä, jne.

Karkottamispäätökseen voi Revon mukaan johtaa myös yksittäinen teko, jos siinä on riittävä törkeysasteet, tai teot ovat toistuvia.

Yhteensä karkottamispäätöksiä on Revon mukaan tänä vuonna ollut 79.

– 30 tapauksessa on päätetty että henkilöä ei karkoteta ja viisi asiaa on rauennut. 79 yhteensä ollut mietinnässä.