Poliisihallitus: Turvapaikanhakijoiden saapuminen näkyy jokaisen poliisilaitoksen arjessa 4.12.2015
Poliisi puuttuu laittomuuksiin samalla tavalla riippumatta siitä, onko kyseessä suomalainen, ulkomaalainen vai turvapaikanhakija. Erityispiirteenä voidaan mainita, että suurten ihmismäärien takia poliisi joutuu menemään tehtäville vastaanottokeskuksiin usean partion voimin.
Jos ihmiset huomaavat jotakin, mihin pitäisi puuttua, asiasta on ilmoitettava hätänumeroon 112, josta tehtävä ohjataan poliisin hoidettavaksi. Poliisi ottaa toki myös aina vastaan vinkkejä, vihjeitä ja ilmoituksia rikosepäilyistä.
Turvapaikanhakijamäärän lisääntymiseen kytköksissä olevat hälytystehtävät
Marraskuun aikana poliisille on tullut noin 100 000 tehtävää, joista noin 800 liittyi tavalla tai toisella turvapaikanhakijoihin. Vaikka turvapaikanhakijamäärän kasvuun kytkeytyvien tehtävien määrä ei ole suuri, tehtävät sitovat poliisin partioita vastaanottokeskuksiin ja niiden lähettyville. Erilaiset häiriöt vastaanottokeskusten ympärillä heijastuvat ympäröivään yhteiskuntaan, mutta yleisesti ottaen tilanne on varsin rauhallinen ja viranomaisten hallinnassa.
Joissakin vastaanottokeskuksissa ja muissa majoitustiloissa tunnelma on kiristynyt ja levottomuudet lisääntyneet loka-marraskuussa.
- Kireys johtuu pääosin turvapaikanhakijoiden keskinäisistä riidoista ja niistä aiheutuneista välienselvittelyistä. Asukkaiden välejä ja niiden taustalla olevaa turhautumista kuvaa se, että riitoja syntyy arkisista asioista, kuten siivouksesta tai ruokailusta, toteaa poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.
Turvapaikanhakijamäärän kasvuun liittyen poliisia työllistävät eniten hakijoiden keskinäiset välienselvittelyt, joukkotappelut ja erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot. Yhä useammin tehtävät liittyvät turvapaikanhakijoiden majoitustiloissa tapahtuviin pahoinpitelyihin, tappeluihin ja perheväkivaltaan. Usein tilanteisiin liittyy alkoholin tai muiden päihteiden käyttö. Häiriökäyttäytymisen taustalla on turvapaikanhakijoiden ikä- ja sukupuolirakenne. Suuri osa keskusten asukkaista on nuoria miehiä. Poliisia työllistävät myös kantaväestön vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin kohdistamat erityyppiset hyökkäykset ja uhkailut.
Tietoa lainsäädännöstä, tasa-arvosta ja kulttuurista
Poliisilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä seuraavat aktiivisesti paikallisten vastaanottokeskusten tilanteita eri tavoin.
On erittäin tärkeää, että maahan saapuvat turvapaikanhakijat saavat välittömästi vastaanottokeskukseen saavuttuaan tietoa Suomen lainsäädännöstä ja siitä, mitä Suomessa saa tehdä ja mitä ei. Erityisen tärkeää on välittää tietoa asioista, joihin liittyy suuria kulttuurillisia eroja.
Poliisi vierailee vastaanottokeskuksissa ja kertoo suomalaisesta lainsäädännöstä ja tasa-arvosta sekä neuvoo, miten välttää ajautumasta laittomuuksiin tai miten ilmoittaa poliisille havaitsemastaan rikoksesta. Lisäksi poliisi osallistuu kuntien paikallisille asukkaille järjestämiin asukastilaisuuksiin. Toiminnan tueksi valmistellaan parhaillaan valtakunnallista viestintämateriaalia useilla eri kielillä. Kokemusten perusteella poliisin käynnit ja läsnäolo vastaanottokeskuksissa ovat omiaan rauhoittamaan ilmapiiriä.
Turvapaikanhakijoiden tekemäksi epäillyistä rikoksista
Poliisihallituksen arvion mukaan turvapaikanhakijoita on tänä vuonna ollut epäiltynä noin 150 pahoinpitelyrikoksessa, joista valtaosa liittyy turvapaikanhakijoiden välisiin riitoihin. Seuraavaksi eniten rikosilmoituksia on kirjattu erilaisista varkauksista ja näpistyksistä sekä laittomista uhkauksista. On kuitenkin hyvä muistaa, että poliisin tietoon tulee vuosittain noin 340 000 rikoslakirikosta (pl. liikennerikokset) ja 33 000-35 000 pahoinpitelyrikosta. Näin tarkasteltuna turvapaikanhakijoihin liittyvät rikosilmoitusmäärät ovat siis varsin pieniä, eikä niillä toistaiseksi ole vaikutusta valtakunnallisissa tilastoissa. Luonnollisesti niillä voi olla alueellista vaikutusta.
Turvapaikanhakijat ja seksuaalirikollisuus
Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 1000 raiskausrikosta, joista poliisi on pystynyt selvittämään keskimäärin 70 %. Kuluvana vuonna ilmoituksia on kirjattu hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina. Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus raiskausrikoksissa on viime vuosina ollut noin 20 - 30 %.
Yleisesti seksuaalirikoksiin liittyen huolestuttavana ilmiönä näyttäytyy yleisellä paikalla tapahtuneiden raiskausrikosten lisääntyminen yli 50 %:lla viime vuoteen verrattuna. Ilmoituksia on viime vuosien aikana kirjattu keskimäärin 145 kpl vuodessa, mutta tänä vuonna jo marraskuun loppuun mennessä 152. Yleisellä paikalla tapahtuneet raiskaukset sisältävät myös ns. puskaraiskaukset.
Seksuaalisesta ahdistelusta on tänä vuonna kirjattu kuukausittain keskimäärin 20 rikosilmoitusta. Näissä ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on noin 9 %.
Turvapaikanhakijoiden epäillään syyllistyneen tänä vuonna yhteensä noin 10 raiskausrikokseen ja noin 15 seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseessä ovat poliisin tietoon tulleet tapaukset, joista on kirjattu rikosilmoitus.
Poliisi on lisäksi saanut vihje- ja havaintotietoja, joiden mukaan turvapaikanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet etupäässä nuoria suomalaisia naisia.
- Kaikista tapauksista ei syystä tai toisesta ole tehty poliisille rikosilmoitusta, jonka vuoksi ilmiön laajuudesta ei ole tarkkaa kuvaa. Myös tämänkaltaisista tapauksista tulisi aina ilmoittaa poliisille, jotta epäasialliseen toimintaan voidaan puuttua ja valvontaa voidaan kohdentaa tarpeen mukaan, sanoo poliisitarkastaja Tommi Reen Poliisihallituksesta.
Turvapaikanhakijoihin kohdistuneet rikokset
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin kohdistuneet häiriköinnit ja hyökkäykset ovat myös jatkuneet ja jossain määrin lisääntyneet viime viikkoina.
Tyypillisesti kyseessä on ollut autoilla ja mopoilla ajelua majoitustilojen pihoilla ja erilaisten esineiden heittelyä majoitustilojen ikkunoihin, ilotulitteiden räjäyttelyä sekä omaisuuden rikkomista. Vakavimpana turvapaikanhakijoita vastaan suunnattuna tapauksena voitaneen pitää alkuviikolla Kankaanpäässä tapahtunutta vastaanottokeskukseksi suunnitellun kaksikerroksisen kerrostalon paloa, jota epäillään tahallaan sytytetyksi.
Suomessa tapahtuneiden vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin kohdistuneiden tuhotöiden yritysten tutkinnoissa ei ole toistaiseksi tullut esille viitteitä organisoidusta toiminnasta. Tapaukset ovat olleet yksittäisiä ja tekijöiden taustat viittaavat jonkinasteiseen syrjäytymiseen. Rikoksesta epäillyt ovat olleet lähes poikkeuksetta suomalaisia.
Laiton maahantulo jälleen lisääntymässä
Selvimmin turvapaikkatilanteen muutos on syksyn aikana näkynyt laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvien rikosten määrissä. Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat tehostaneet toimenpiteitään kyseisten rikosten osalta, ja tapauksia onkin paljastettu selvästi normaalia enemmän. Lokakuussa laittomasta maahantulosta kirjattujen ilmoitusten määrä pienentyi, vaikka paine EU-ulkorajoilla pysyi korkeana. Marraskuussa ilmoitusten määrissä on jälleen havaittavissa kasvua.
Poliisi seuraa aktiivisesti turvapaikanhakijatilanteen vaikutusta turvallisuustilanteeseen ja rikollisuuteen sekä turvapaikanhakijoihin kohdistuvien rikosten että maahantulijoiden itsensä tekemiksi epäiltyjen rikosten osalta.
Poliisi kohdentaa toimenpiteitä tarpeen mukaan. Tämän takia on tärkeää, että poliisille myös ilmoitettaisiin aktiivisesti rikollisesta toiminnasta. Kaikkiin rikosepäilyihin suhtaudutaan vakavasti ja ne tutkitaan normaalin esitutkintaprosessin mukaan.
Hakijatilanteen vaikutusten seuranta
Poliisi ei ole voinut ennen marraskuuta merkitä tietojärjestelmiinsä henkilön turvapaikkastatusta, koska järjestelmissä ei yksinkertaisesti ollut kohtaa, johon asian olisi voinut merkitä. Tämän vuoksi hakijatilanteen vaikutusten seuranta ja poliisille tilanteesta aiheutuvien tehtävien lukumäärän tarkka tilastollinen seuranta on ollut haastavaa.
Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti, joten poliisi haluaa seurata hakijatilanteen vaikutuksia turvallisuustilanteeseen. Marraskuun alussa järjestelmiä kehitettiin siten, että nyt on mahdollista tehdä niin sanottu tupa-merkintä tietojärjestelmään aina, kun poliisin tehtävä liittyy turvapaikanhakijaan. Merkintä tehdään, jos turvapaikanhakija on rikoksesta epäiltynä tai aiheuttanut hälytystehtävän. Merkintä tehdään myös jos turvapaikanhakija on rikoksen kohteena tai kun poliisille tulee tehtävä, jossa esimerkiksi vastaanottokeskusta kohtaan on tehty ilkivaltaa, uhkailuja tai aiheutettu muuta häiriötä.
- Turvapaikanhakijastatuksen merkintämahdollisuus auttaa poliisia muodostamaan paremman kokonaiskuvan turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikosilmiöistä ja poliisitehtävistä. Olemme seuranneet tilannetta alusta alkaen, mutta nyt saamme tarkempaa ja tilastoitavissa olevaa tietoa, sanoo poliisitarkastaja Reen.
Poliisi varautuu palautusten lisääntymiseen
Poliisi ja maahanmuuttovirasto ovat tehostaneet ja kehittäneet turvapaikkaprosessia ja tavoitteena on, että turvapaikka-asiat ratkaistaan mahdollisimman nopeasti. Ne hakijat, jotka saavat oleskeluluvan tai turvapaikan pääsevät nopeasti normaalin elämän alkuun ja ne, jotka saavat kielteisen päätöksen poistuvat maasta.
Hallitun maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden näkökulmasta maasta poistamispäätösten täytäntöönpanojen tehokkuus ja palautusten onnistuminen on erittäin tärkeää. Toimivat palautusprosessit ja tehokas turvapaikkatutkinta ovat omiaan ennalta estämään laitonta maassa oleskelua. Suomi on jo pitkään kuulunut EU-maiden tehokkaimpiin maasta poistamisen täytäntöön panijoihin.
Maasta poistamispäätösten täytäntöönpano Suomessa on pääosin poliisin vastuulla ja päätöksiä pannaan täytäntöön sitä mukaa kun niitä poliisille tulee. Tänä vuonna poliisi on poistanut maasta noin 2 500 kielteisen päätöksen saanutta ulkomaalaista. Lisäksi sadat turvapaikanhakijat ovat peruuttaneet hakemuksiaan ja poistuneet itsenäisesti maasta.
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan läheskään kaikki hakijat eivät tule saamaan oleskelulupaa Suomeen, joten maasta poistamispäätösten määrä tulee lisääntymään merkittävästi vuoden 2016 loppupuolella. Poliisilla on operatiivinen valmius palauttaa maasta poistamispäätöksen saaneita sitä mukaa kuin päätöksiä tulee täytäntöön pantavaksi.
Poliisihallitus on parhaillaan laatimassa suunnitelmaa maasta poistamispäätöksen saaneiden palauttamisten lisääntymisen varalle. Myös muita toimenpiteitä palautusten täytäntöönpanon tehokkuuden ylläpitämiseksi on käynnissä. Esimerkiksi niin sanottujen palautuskeskusten perustamista suunnitellaan yhteistyössä maahanmuuttoviraston kanssa.