HS: Suomi käännyttää jopa Isisin alueilta tulevia irakilaisia – Asiantuntijat ihmettelevät: ”Kukaan ei tunne oloaan turvalliseksi täällä”

Helsingin Sanomat: Suomi käännyttää jopa Isisin alueilta tulevia irakilaisia – Asiantuntijat ihmettelevät: ”Kukaan ei tunne oloaan turvalliseksi täällä” 7.8.2016

Suomi käännyttää jopa terroristijärjestö Isisin alueilta tulevia irakilaisia. Syitä ovat ulkomaalaislain muutos ja maahanmuuttoviraston nykyinen Irak-linjaus.

SUOMEN tiukentunut linja on tullut yllätyksenä monelle irakilaiselle turvapaikanhakijalle. Suomi on viime aikoina antanut kielteisen päätöksen esimerkiksi usealle terroristijärjestö Isisin hallitsemalta alueelta lähtöisin olevalle irakilaiselle.

Yksi heistä on Mosulista kotoisin oleva Waad. Isis valtasi kaupungin vuonna 2014. Maahanmuuttoviraston mukaan mies voi mennä oleskelemaan pääkaupunki Bagdadiin.

”En voi mennä sinne. Minulle ei ole siellä perhettä, ei mitään. En voi palata Irakiin”, valokuvaajana työskennellyt Waad sanoo.

Kesäkuussa 77 prosenttia irakilaisten turvapaikkahakemuksista oli kielteisiä, kun alkuvuonna luku oli noin 40 prosenttia. Myönteisen päätöksen sai vain joka kymmenes. Tiukentuneen linjan taustalla on humanitäärisen suojelun poistuminen ulkomaalaislaista ja maahanmuuttoviraston nykyinen tiukempi Irak-maalinjaus.

Suomessa sai hiljattain huomiota tapaus, jossa Isis oli räjäyttänyt Mosulista kotoisin olevan miehen talon ja työpaikan. Mies sai kielteisen päätöksen. Maahanmuuttoviraston mukaan mies voi mennä maan sisäiseksi pakolaiseksi Bagdadiin. Päätös herätti keskustelua siitä, millaisin perustein Suomi käännyttää ihmisiä takaisin Irakiin.

Maahanmuuttoviraston päätösten mukaan Bagdadin tilanne on vakaantunut merkittävästi vuosien 2006–2008 sisällissotavaiheen jälkeen. Uuden maalinjauksen mukaan monien Irakin alueiden turvallisuustilanne on lieventynyt.

Kaikki eivät ole samaa mieltä. HS:n haastattelemat Irak-asiantuntijat kyseenalaistavat arvion.

”MILLÄÄN mittarilla ei voi sanoa, että Irakin turvallisuustilanne on parantunut”, sanoo tutkija Ranj Alaaldin, Irakiin erikoistunut tutkija Lontoon yliopistosta.

”Isis on kärsinyt tappioita taistelukentällä, mutta kyse on usein syrjäisistä kylistä. Sotilaalliset voitot jossain päin Irakia ovat eri asia kuin kestävä turvallisuustilanne”, hän sanoo HS:lle puhelimitse.

Irakin joukot onnistuivat valtaamaan hiljattain esimerkiksi tärkeän Fallujan kaupungin, mutta Isis jatkaa silti iskuja siellä. Pääkaupungissa erilaisia terrori-iskuja on toistuvasti.

”Bagdad ei ole joutunut Isisin valtaan, mutta se on silti luultavasti yksi vaarallisimmista paikoista Irakissa. On naurettavaa ehdottaa, että joku Mosulista voi mennä Bagdadiin ja olla siellä turvassa, etenkään ilman perhesiteitä tai ystäviä. Heidän todennäköisyytensä joutua tapetuksi on alhaisempi mutta yhä hyvin korkea”, Alaaldin sanoo.

Tilastot Irakin väkivallasta vaihtelevat. Siviiliuhreja tilastoivan Iraqi Body Countin mukaan toissa vuosi oli verisin sitten vuosien 2006–2008 sisällissodan. Vaikka viime vuosi oli siihen nähden parempi, kuolleita oli tietokannan mukaan yli 16000 eli enemmän kuin vuosina 2010–2012 yhteensä.

Irakin ongelmia pahentaa shiialaisten aseryhmien eli militioiden kasvu. Niiden on raportoitu syyllistyneen sunnimiesten kiduttamiseen, sieppaamiseen ja teloittamiseen.

Militiat ovat vahvistuneet vuoden 2003 jälkeen ja sittemmin Isisin nousun myötä. Ne paikkaavat turvallisuutta, jota armeija ja poliisi eivät pysty takaamaan. Alaaldinin mukaan ne paitsi taistelevia ryhmittymiä, myös rikollisjoukkoja, jotka hallitsevat tiettyjä alueita. Osa on Iranin rahoittamia.

”Bagdad on yksi näiden ryhmien tukikohdista. Ne voivat toimia täysin lain ulottumattomissa”, Alaaldin sanoo.

Tilanne ei ole tilastojen valossa nyt niin vaarallinen kuin sisällissodan aikaan vuosina 2006–2008. Alaaldinin mukaan se on kuitenkin tietyllä tapaa joka hankalampi. Aiemmin maassa oli yli 100 000 Yhdysvaltain sotilasta. Niiden poistuttua shiiamilitioille ja paikallisille rikollisryhmille syntyi lisää elintilaa.

“Valtio on romahtanut monella tapaa, ja ulkovallat ovat läsnä hyvin rajoitetusti”, Alaaldin sanoo.

Saad Al-Khalidy vastaa puhelimeen Bagdadista. Hän johtaa irakilaista konfliktinratkaisuun keskittyvää kansalaisjärjestöä nimeltä Iraqi Center for Negotiation Skills and Conflict Management.

”Olen yllättynyt, jos joku katsoo turvallisuustilanteen täällä parantuneen. Ihmiset yrittävät päinvastoin päästä pois Bagdadista”, Al-Khalidy sanoo.

Merkkejä on hänen mukaansa useita. Monet ihmiset yrittävät myydä talojaan. Irakilaisten turvapaikkahakemusten määrä ulkomailla lisääntyy. Lääkärit ja tutkijat pyrkivät pois maasta.

”Kukaan ei tunne oloaan turvalliseksi täällä”, hän sanoo.

Irakissa on noin 3,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Bagdad on vastaanottanut heistä osansa. Al-Khalidy kertoo, että monet ihmiset kaupungissa asuvat moskeijoissa.

Kun Isis menettää alueitaan, se pyrkii lisäämään iskuja muualla. Humanitäärisen tilanteen odotetaan pahenevan, jos odotettu suurhyökkäys Mosuliin tapahtuu. Al-Khalidy on palannut juuri pakolaisleiriltä. ”Ihmiset tappelevat leireillä vesipullosta tai leivästä”, hän sanoo.

MONET HS:n tätä juttua varten haastattelemat turvapaikanhakijat ovat sunniarabeja. Mosulista kotoisin olevan Waadin tavoin he sanovat, etteivät tahdo mennä Bagdadiin, koska pelkäävät shiiamilitioita.

Maahanmuuttoviraston mukaan Bagdadissa on sunnienemmistöisiä kaupunginosia, joissa väkivallan riski on hakijalle vähäisempi. Näin hakijan on mahdollista ”turvallisesti ja laillisesti siirtyä oleskelemaan Bagdadiin”, päätöksissä sanotaan.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Irak-edustaja Bruno Geddo ei pidä näkemystä realistisena.

”Ei ole mitenkään toteuttamiskelpoinen ajatus, että ihminen voisi Bagdadissa elää vain jossain tietyssä kaupunginosassa”, Geddo sanoo puhelimitse Bagdadista.

Kaupunki on täynnä turvallisuusjoukkojen tarkastuspisteitä, ja toisinaan pelkkä tyypillinen sunninimi voi tuoda hänen mukaansa ihmiselle ongelmia. Sunnien ja shiiojen väliset jännitteet Irakissa ovat vahvistuneet vuoden 2003 jälkeisessä kaaoksessa, ja eri tahot hyödyntävät niitä poliittisesti. Toisaalta asiantuntijat varoittavat näkemästä tilannetta yksinkertaisena sunni-shiia-konfliktina. Eri tahot pyrkivät hyödyntämään tilannetta vallantavoittelun tai rikollisten päämäärien vuoksi.

Terroristijärjestö Isisin hallitsemilta alueilta kuten Mosulista tulevia syrjitään muualla paljon. Heitä pidetään jihadistien tukijoina ja mahdollisina terroristeina.

”Heihin kohdistuu erittäin vahva leima”, Geddo sanoo.

Suomalainen voi tahtoessaan nousta junaan ja muuttaa Kajaanista Helsinkiin, jos omat nurkat alkavat ahdistaa. Irakin yhteiskunta ei toimi Geddon mukaan samoin. Heimo- ja perhesiteillä on suuri merkitys.

”Irak on syvästi heimoyhteiskunta, ja Bagdad on yhä jakautuneempi kaupunki. Ihmisen on hyvin vaikeaa muuttaa toiselle alueelle, jos hän ei kuulu sitä hallitsevaan heimoon”, hän selittää.

UNHCR ei lähtökohtaisesti pidä sopivana sitä, että irakilaisilta evätään turvapaikka sen perusteella, että he voisivat siirtyä sisäisiksi pakolaisiksi Irakin sisällä.

MUTTA jos Irakissa on niin kamalaa, miksi monet palaavat vapaaehtoisesti?

Suomesta on palannut tänä vuonna Irakiin toista kymmentä lentokoneellista. Heidän joukossaan on viranomaisten tietojen mukaan paljon bagdadilaisia.

Palaamiseen on erilaisia syitä. HS:n haastattelemien turvapaikanhakijoiden mukaan osa on halunnut lähteä ennen kielteistä päätöstä, koska voi siten yrittää määräajan jälkeen hakea turvapaikkaa toisesta EU-maasta. Osa palaa perheen painostuksesta, kun lupaprosessi on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Jotakuta vaimo uhkasi avioerolla.

Osa palanneista on ollut kotoisin Etelä-Irakin verrattain turvallisemmilta shiia-alueilta ja tuli alun perinkin lähinnä kokeilemaan onneaan.

Ja tietysti ihmiset yhä jatkavat Bagdadissa elämää. Bagdad ei ole Aleppo.

Maahanmuuttovirasto sanoo, että sen maatietopalvelu perustaa turvallisuusarvionsa useisiin eri lähteisiin. Saadakseen turvapaikan ihmisen pitää osoittaa, että uhka kohdistuu juuri häneen henkilökohtaisista syistä. Tähän mennessä hallinto-oikeus on viraston mukaan ollut sen linjoilla.

”Tilannetta seurataan tarkkaan. Arvioita ei tehdä päivän päällisten uutisten perusteella, siksi että tällä viikolla on joku kylä vallattu Isisiltä. Mutta tietysti Irakin turvallisuustilannetta parantaa, mitä ahtaammalle Isis ajetaan”, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

VIELÄ yksi kysymys.

Monet irakilaiset turvapaikanhakijat ottavat puheeksi erään tietyn talon Kempeleellä.

Pääministeri Juha Sipilän lupausta antaa kotinsa pakolaisten käyttöön esiteltiin viime syksynä Irakissa televisiossa. Se vaikutti monien mukaan osaltaan siihen, että irakilaisia vaelsi juuri Suomeen.

”Miksi hän sanoi niin?”, kysyy eräs Bagdadista kotoisin oleva, päätöstään yhä odottava nuori mies.

Hän ajatteli silloin, että Suomessa on enemmän tilaa turvapaikanhakijoille kuin vaikkapa Saksassa.

”Me olisimme voineet mennä muualle. Nyt olemme jumissa täällä.”