Yle: "Millainen erityisasiantuntija tienaa 2000 e/kk?" – Halpatyö menee läpi Migrissä

Yle: "Millainen erityisasiantuntija tienaa 2000 e/kk?" – Halpatyö menee läpi Migrissä 9.8.2016

Maahanmuuttovirasto hyväksyy palkaksi myös päivärahat ja asuntoedun, kun se myöntää erityisasiantuntijoiden oleskelulupia. Käytäntö on ristiriidassa työlainsäädännön kanssa. Ylen aiemmin paljastama Nokian halpatyövoima menisi läpi Maahanmuuttovirastossa.

Maahanmuuttovirasto katsoo päivärahat ja asuntoedun osaksi palkkaa, kun se käsittelee erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemuksia. Viraston tulosaluejohtaja Anna Hyppönen myöntää asian kysyttäessä.

– Kyllä hyväksyy. Tietty palkkataso pitää olla. Rahapalkkaa pitää henkilön saada. Pelkästään esimerkiksi luontoiseduilla tai muilla eduilla ei voi rahapalkkaa korvata, mutta rahapalkan lisänä voi olla näitä päivärahoja myös.

Virasto pohjaa tulkintansa ulkomaalaislakiin, jonka mukaan oleskeluluvan hakijalla pitää olla turvattu toimeentulo Suomessa. Sellaiseksi on vuosien saatossa vakiintunut erityisasiantuntijoiden kohdalla 3 000 euroa.

Maahanmuuttoviraston tulkinta johtaa käytännössä tilanteeseen, jossa se hyväksyy palkkauksen ja myöntää oleskeluluvan, mutta aluehallintovirasto saattaa silti pitää työsuhteen ehtoja lainvastaisina.

Nokian halpatyö läpäisi seulan

Yle kertoi kaksi viikkoa sitten, että aluehallintovirasto oli huomauttanut verkkoyhtiö Nokiaa ulkomaisten työntekijöiden palkkasyrjinnästä. Huomautus koski intialaisia, kiinalaisia ja puolalaisia työntekijöitä. Ulkomaisia erityisasiantuntijoita työskenteli Suomessa Nokian palveluksessa alimmillaan noin 750 euron kuukausipalkalla.

Nokian mukaan huomautuksen syynä oli virheellinen käsitys siitä, mitkä kaikki erät lasketaan mukaan “kokonaiskompensaatioon”. Nokia viittasi lausunnossaan muun muassa työntekijöiden päivärahoihin ja asuntoetuun.

Samanlaiset tapaukset näyttävät menevän Maahanmuuttovirastossa läpi, ja Ylen tietojen mukaan vähintään osa Nokian ulkomaalaisista erityisasiantuntijoista onkin läpäissyt viraston seulan. Aluehallintovirasto ei tarkastuksessaan löytänyt puutteita Nokian työntekijöiden oleskeluluvista.

Lakia tulee noudattaa – tunsi sen tai ei

Väärinkäsitys ei kuitenkaan ole peruste olla noudattamatta työlainsäädäntöä. Työsopimuslain mukaan samankaltaisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa riippumatta työntekijän kansallisuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen ihmettelee erityisasiantuntijoiden palkkatasoa.

– Minkälainen erityisasiantuntija on sellainen, jolle maksetaan kuukaudessa rapiat 2 000 euroa? Onko se erityisasiantuntijan työtä silloin vai ei?

Soraista arveluttaa myös Maahanmuuttoviraston tulkinta päivärahoista.

– Maahanmuuttovirastohan tässä tietysti soveltaa omaa hallintokäytäntöään ja ratkaisee sitä, kuka on erityisasiantuntijaksi katsottava ja kuka ei. Periaatteessa Maahanmuuttovirasto voi näin tehdä, mutta jos siinä samalla viestitään työntekijälle ja työnantajalle, että osa palkasta voidaan maksaa päivärahoina, se voi johtaa ongelmiin muiden viranomaisten, erityisesti työsuojelun ja verottajan kanssa, Sorainen pohtii.

Kierretäänkö lakia?

Sorainen sanoo, että jos merkittävä osa palkasta voidaan maksaa päivärahoina ja muina etuina, erityisasiantuntijan palkka voi jäädä työlainsäädännön näkökulmasta liian matalaksi. Hän epäilee lisäksi, että Maahanmuuttoviraston käytännön kautta saatetaan kiertää muiden viranomaisten toimivaltaan kuuluvia säädöksiä.

– Jos todella Maahanmuuttovirasto antaa ymmärtää, että osa palkasta voidaan maksaa, ehkä merkittäväkin osa palkasta voidaan maksaa päivärahoina niin, että se varsinainen palkka jää niin pieneksi, että se ei vastaa sitä, mitä erityisasiantuntijoille pitäisi maksaa, niin kierretäänkö tässä käytännössä tätä työntekijän oleskelulupamenettelyä ja tarveharkintaa, erityisasiantuntijoihinhan ei tarveharkintaa sovelleta.

Tarveharkinnalla Sorainen viittaa menettelyyn, jossa ennen oleskeluluvan myöntämistä selvitetään, löytyisikö vastaava työntekijä kotimaisilta työmarkkinoilta. Näin menetellään, mikäli kyseessä ei ole etukäteen määritelty poikkeustapaus. Erityisasiantuntijoiden ohella poikkeustapauksia ovat muun muassa tutkijat.

Lupaviranomainen ja valvoja eri asia

– Maahanmuuttovirasto tarkastelee tätä erityisasiantuntijuutta nimenomaan oleskelulupaviranomaisena ja tarkastelee ulkomaalaislain mukaisesti, että täyttyvätkö ne edellytykset, joilla erityisasiantuntijan oleskelulupa voidaan myöntää. Aluehallintovirasto sitten tarkastelee asiaa ihan eri kannalta, tulosalueen johtaja Anna Hyppönen kertoo.

Lupaa hyödyntävät erityisesti it-alan työntekijät. Sen edellytyksenä on esimerkiksi vähintään noin 3 000 euron kuukausipalkan lisäksi muun muassa korkeakoulututkinto. Varsinainen kuukausipalkka saattaa kuitenkin jäädä merkittävästi alle vaaditun summan, jos päivärahat ja asuntoetu lasketaan palkaksi.

Vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto myönsi erityisasiantuntijoiden oleskelulupia 985, mikä on 168 vähemmän kuin vuonna 2014. Vuoden 2016 alkupuoliskolla (tammi-kesäkuu) erityisasiantuntijoiden oleskeluluvan sai 417 henkilöä.

Ylen saamien tietojen mukaan läheskään kaikkia EU:n ulkopuolelta tulevia erityisasiantuntijoita ei ilmoiteta viranomaisille lainkaan. Laki mahdollistaa erityisasiantuntijoille korkeintaan 90 päivän työskentelyn Suomessa pelkällä työnantajan ilmoituksella TE-toimistoon. Tällaiseen työskentelyyn riittää voimassa oleva Schengen-viisumi. Ylen tietojen mukaan ilmoitusvelvollisuutta noudatetaan kuitenkin huonosti.